It­ke­mi­nen on ter­veel­lis­tä. Se va­paut­taa ke­hos­ta stres­si­hor­mo­ne­ja ja ta­sa­pai­not­taa eli­mis­töä.

Kyy­ne­leh­ti­mi­nen käy ke­hol­le työs­tä

It­ke­mi­nen on myös fyy­sis­tä toi­min­taa. Ran­kas­ti it­kies­sä ei­vät työl­lis­ty vain kas­vo­jen li­hak­set. Eten­kin keuh­kot työs­ken­te­le­vät ah­ke­ras­ti. Sy­dä­men syke kiih­tyy. Jos­kus it­ke­mi­sen jäl­keen voi tun­tua sil­tä kuin oli­si käy­nyt rap­sa­kal­la juok­su­len­kil­lä. Lii­kun­ta­ver­taus ei ole­kaan kau­kaa ha­et­tu: it­ke­mi­nen li­sää ener­gi­an­ku­lu­tus­ta, sil­lä se vil­kas­tut­taa hen­gi­tys­tä ja ve­ren­kier­toa.

It­ke­mis­tä sää­te­lee pa­ra­sym­paat­ti­nen her­mos­to, joka lau­kai­see jän­ni­tyk­sen ja tyyn­nyt­tää ko­vil­la kier­rok­sil­la hyr­rän­neen eli­mis­tön le­po­ti­laan.

It­ke­mi­nen on ter­veel­lis­tä puu­haa. Se va­paut­taa ke­hos­ta stres­si­hor­mo­ne­ja ja ta­sa­pai­not­taa eli­mis­töä. Kun­non it­kun­puus­kan jäl­keen hen­gi­tys ta­soit­tuu, ja olo tun­tuu ren­tou­tu­neel­ta.

Kyy­ne­leet ovat kuin tuu­li­la­sin­pe­su­nes­te. Kyy­nel­nes­te kos­tut­taa sil­miä ja huuh­te­lee ros­kia pois. Se si­säl­tää ve­den li­säk­si muun mu­as­sa suo­laa ja sil­mää puh­dis­ta­vaa mu­sii­nia. It­ket­tä­es­sä kyy­nel­rau­ha­sen erit­tä­mää kyy­nel­nes­tet­tä va­luu pos­kel­le ja sil­män si­sä­nur­kas­ta pie­niä kyy­nel­ka­na­via pit­kin kyy­nel­pus­siin ja sitä kaut­ta ne­nään.

Eräi­den tut­ki­joi­den mu­kaan nämä tun­ne­pe­räi­set kyy­ne­leet si­säl­tä­vät pal­jon pro­lak­tii­ni-hor­mo­nia, joka saa äi­din­mai­don erit­ty­mään. Se eh­kä se­lit­täi­si, mik­si nai­set it­ke­vät enem­män.