Moni tie­tää ke­li­a­ki­an sai­rau­dek­si, jos­sa muu­ta­man glu­tee­nia si­säl­tä­vän suu­pa­lan jäl­keen voi­vat al­kaa päi­vi­ä­kin kes­tä­vät vat­sa­ki­vut. Ki­vut, vat­san tur­po­a­mi­nen ja ri­pu­li ovat­kin ke­li­a­ki­an ta­va­no­mai­sim­pia oi­rei­ta. Niis­tä kär­sii yli puo­let ke­li­aa­ki­kois­ta.

Vä­hem­män tun­net­tu ke­li­a­ki­an muo­to on iho­ke­li­a­kia, jos­sa pol­viin, kyy­när­päi­hin tai sel­kään il­mes­tyy ku­ti­se­via näp­py­löi­tä. Osal­la iho­ke­li­aa­ki­kois­ta on myös vat­sa­oi­rei­ta, mut­ta ei kai­kil­la.

Ke­li­a­kia voi oi­reh­tia myös epä­mää­räi­se­nä huo­no­na olo­na, ni­vel­ki­pui­na, neu­ro­lo­gi­si­na oi­rei­na ku­ten ta­sa­pai­no­vai­keuk­si­na tai hie­no­mo­to­rii­kan on­gel­mi­na.

Yh­teis­tä kai­kil­le ke­li­a­ki­an muo­doil­le on se, et­tä ru­kiin, oh­ran ja veh­nän si­säl­tä­mä va­ras­top­ro­tei­i­ni, glu­tee­ni, tu­ho­aa ohut­suo­len nu­kan osit­tain tai ko­ko­naan. Il­man nuk­kaa ruo­ka-ai­neet ei­vät imey­dy kun­nol­la. Moni ke­li­a­ki­aa tie­tä­mät­tään sai­ras­ta­va kär­sii­kin vi­ta­mii­nin puu­tok­sis­ta ja esi­mer­kik­si ane­mi­as­ta.

Lue myös: Il­ma­vai­vat ku­riin elin­ta­voil­la

Ruo­ka on ai­noa hoi­to

Ke­li­a­kia on au­toim­muu­ni­sai­raus, jos­sa eli­mis­tö al­kaa jos­ta­kin syys­tä re­a­goi­da poik­ke­a­vas­ti glu­tee­niin.

Ny­ky­tie­tä­myk­sen mu­kaan sai­rau­den ai­noa hoi­to­kei­no on vält­tää glu­tee­nia tiu­kas­ti. Iho­ke­li­a­ki­aa sai­ras­ta­vat saa­vat li­säk­si dap­so­ni-lää­ki­tyk­sen hel­pot­ta­maan ko­vaa ku­ti­naa.

Sai­ras­tu­neel­le ei rii­tä, et­tä vä­hen­tää ru­kiin, oh­ran ja veh­nän syö­mis­tä, glu­tee­nia ei saa tul­la eli­mis­töön hi­tus­ta­kaan. Tiu­kas­ta die­e­tis­tä ei voi pi­tää tau­ko­ja­kaan, se on eli­ni­käi­nen.

Pe­rin­nöl­li­nen vai­va

Ke­li­a­ki­an puh­ke­a­mi­seen tar­vi­taan pe­rin­nöl­li­nen alt­tius. Al­tis­ta­va gee­ni­muo­to on 20–30 pro­sen­til­la suo­ma­lai­sis­ta, mut­ta sai­raus puh­ke­aa vain mur­to-osal­le heis­tä. Sai­ras­tu­mi­sen syy­tä ei vie­lä tie­de­tä, jo­ten elin­ta­voil­la sitä ei voi vält­tää.

Syyk­si on epäil­ty niin in­fek­ti­oi­ta kuin lap­suu­den an­ti­bi­oot­ti­kuu­re­ja.

Sai­ras­tu­mis­ris­kiä li­sää iän kart­tu­mi­nen ja asu­mi­nen kor­ke­an elin­ta­son ja hy­gie­ni­an maas­sa.

Ke­li­aa­kik­ko­jen lä­hi­su­ku­lai­sil­la on 10–15 pro­sen­tin to­den­nä­köi­syys sai­ras­tua myös it­se.

Syö­pä­ris­ki li­sään­tyy

Suo­mes­sa ke­li­aa­kik­ko­ja on pal­jon. Syy­nä on to­den­nä­köi­ses­ti se, et­tä sai­raut­ta tut­ki­taan ak­tii­vi­ses­ti, jo­ten sitä osa­taan myös epäil­lä jo pe­rus­ter­vey­den­huol­los­sa. Muu­al­la maa­il­mas­sa di­ag­noo­si teh­dään useim­mi­ten yli­o­pis­to­sai­raa­lois­sa.

Tuo­reim­pien tut­ki­mus­tu­los­ten mu­kaan ke­li­a­ki­aa sai­ras­taa Suo­mes­sa pari pro­sent­tia vä­es­tös­tä, yli 100 000 ih­mis­tä. Heis­tä vas­ta kol­man­nes, noin 40 000, on löy­det­ty.

Sai­ras­ta­vien löy­tä­mi­nen oli­si tär­ke­ää, sil­lä hoi­ta­ma­ton­ta ke­li­a­ki­aa sai­ras­ta­vil­la ruo­ka­tor­ven syö­vän ris­kin on kol­min­ker­tai­nen, ma­ha­syö­vän ris­ki ne­lin­ker­tai­nen ja ohut­suo­len syö­vän ris­ki pe­rä­ti yli kol­mi­kym­men­ker­tai­nen ter­vei­siin ver­rat­tu­na.

Ke­li­a­ki­al­la ja muil­la au­toim­muu­ni­sai­rauk­sil­la, ku­ten luu­ka­dol­la, ni­vel­reu­mal­la, kil­pi­rau­has­vai­voil­la, lak­too­si-in­to­le­rans­sil­la, päl­vi­kal­jui­suu­del­la ja yk­kös­tyy­pin di­a­be­tek­sel­la on yh­tei­nen pe­ri­mä.

Usein ke­li­a­kia löy­de­tään­kin suo­lis­ton ul­ko­puo­lis­ten oi­rei­den tut­ki­mi­sen yh­tey­des­sä.

Lue myös: Vat­sa­vai­vo­jen syy­nä voi ol­la glu­tee­ni­herk­kyys

Di­a­be­tek­sen su­ku­lai­nen

Alt­tius au­toim­muu­ni­sai­rauk­siin löy­tyy eli­mis­tön puo­lus­tus­jär­jes­tel­män ra­ken­tee­seen liit­ty­vis­tä HLA-gee­neis­tä (Hu­man Leu­ko­cy­te An­ti­gen). Eri HLA-tyy­pit liit­ty­vät eri au­toim­muu­ni­sai­rauk­siin.

Sai­rauk­sien yh­teys ei tar­koi­ta sitä, et­tä yk­kös­tyy­pin di­a­be­tes al­tis­tai­si ke­li­a­ki­al­le tai ke­li­a­kia di­a­be­tek­sel­le, vaan et­tä sai­rauk­sil­la on sama pe­rin­nöl­li­nen poh­ja.

Eri­tyi­ses­ti sil­loin kan­nat­taa tut­kia myös ke­li­a­ki­an vas­ta-ai­neet ve­res­tä, jos näi­den sai­rauk­sien ta­va­no­mai­nen hoi­to ei tun­nu tep­si­vän. Tai jos näi­tä tau­te­ja sai­ras­ta­val­le il­me­nee ke­li­a­ki­an oi­rei­ta.

Ve­ri­koe ja tä­hys­tys

Ke­li­a­kia di­ag­no­soi­daan ve­ri­ko­keel­la, jo­hon saa lä­het­teen omal­ta ter­vey­sa­se­mal­ta.

Jos ke­li­a­ki­an vas­ta-ai­neet ovat ko­hol­la, di­ag­noo­si var­mis­te­taan niin, et­tä ohut­suo­les­ta ote­taan ko­e­pa­la ma­ha­tä­hys­tyk­ses­sä.

Moni on kuul­lut kau­hu­ta­ri­noi­ta pak­sun let­kun nie­le­mi­sen ki­vul­loi­suu­des­ta ja han­ka­luu­des­ta. Me­ne­tel­mät ovat kui­ten­kin ai­ko­jen saa­tos­sa ke­hit­ty­neet, jo­ten tut­ki­mus on ai­em­paa hel­pom­pi.

Hal­pa ko­ti­tes­ti ap­tee­kis­ta

Pit­kään sai­ras­ta­neel­la suo­len nuk­ka saat­taa ol­la ka­don­nut ko­ko­naan, mut­ta se pa­lau­tuu yleen­sä en­nal­leen vuo­den pa­rin ku­lu­es­sa, kun ruo­as­sa ei enää ole glu­tee­nia.

Iho­ke­li­a­kia var­mis­te­taan ve­ri­ko­keen li­säk­si ihos­ta otet­ta­val­la ko­e­pa­lal­la. Usein iho­ke­li­aa­ki­koil­le teh­dään myös ma­ha­tä­hys­tys.

Ke­li­a­ki­an vas­ta-ai­neet voi tar­kis­taa myös it­se al­le 20 eu­ron pi­ka­tes­til­lä. Help­po­käyt­töi­ses­sä tes­ti­pa­ke­tis­sa on kaik­ki val­mii­na. Tar­vi­taan vain tip­pa ver­ta ja tu­los on lu­et­ta­vis­sa ras­kaus­tes­tiä muis­tut­ta­vas­ta ti­kus­ta kym­me­nes­sä mi­nuu­tis­sa. Ap­tee­kis­sa myy­tä­vä tes­ti on lä­hes yh­tä luo­tet­ta­va kuin ter­vey­den­huol­los­sa otet­tu ve­ri­koe.

Jos ko­ti­tes­ti näyt­tää ke­li­a­ki­aa, on tär­keä men­nä lää­kä­riin, jot­ta mah­dol­li­set muut sai­rau­det voi­daan sul­kea pois.

Lue myös: Oi­kut­te­lee­ko vat­sa? Kym­me­nen ky­sy­mys­tä Fod­map-ruo­ka­va­li­os­ta

Ruo­ka on lää­ke

Ke­li­a­ki­a­di­ag­noo­sin jäl­keen sai­ras­tu­neet saa­vat lä­het­teen ra­vit­se­mus­te­ra­peu­til­le, jon­ka kans­sa käy­dään läpi, mitä ja mi­ten syö­dä jat­kos­sa.

Mo­nel­le ta­val­li­ses­ta lei­väs­tä, pul­las­ta, pas­tas­ta ja olu­es­ta luo­pu­mi­nen on kova pala. On­nek­si nii­den ti­lal­le on ke­hi­tet­ty glu­tee­nit­to­mia ruo­kia ja ruo­ka-ai­nei­ta.

Tiuk­ka ruo­ka­va­lio hel­pot­taa ja jopa hä­vit­tää oi­rei­ta jo pa­ris­sa vii­kos­sa. Ohut­suo­len nuk­ka al­kaa pa­ran­tua heti, kun eli­mis­töön ei enää tule glu­tee­nia.

Ter­ve suo­li aut­taa kai­kes­sa

Tau­din kul­kua seu­ra­taan tut­ki­mal­la ai­ka-ajoin ke­li­a­ki­an vas­ta-ai­nei­den mää­rä ve­res­tä. Useim­mi­ten tä­hys­tys uu­si­taan 1-2 vuo­den ku­lut­tua di­ag­noo­sis­ta, jot­ta var­mis­te­taan ruo­ka­va­li­on tep­si­vän ja pa­ra­ne­mi­sen ete­ne­vän.

Kun ohut­suo­len tu­leh­dus­re­ak­tio saa­daan hoi­det­tua, myös mah­dol­lis­ten mui­den kroo­nis­ten sai­rauk­sien hoi­to usein hel­pot­tuu.

Ter­vees­sä suo­lis­tos­sa lääk­keet imey­ty­vät te­hok­kaam­min. Ra­vin­to- ja hi­ve­nai­neet imey­ty­vät kun­nol­la, jo­ten esi­mer­kik­si vi­ta­mii­ni­puu­tok­sis­ta joh­tu­vat sai­rau­det hel­lit­tä­vät.

Lue myös:

Vat­sa­vai­vat kuor­mit­ta­vat myös miel­tä

Kär­sit­kö kui­dun puut­tees­ta ja 4 muu­ta fak­taa

Vai­vaa­vat­ko vat­sa­ki­vut? Nämä la­jit hel­pot­ta­vat oloa