”Ter­veys­kes­kuk­ses­sa sään­nöl­li­ses­ti käy­des­sä­ni olen pyy­tä­nyt, et­tä ve­res­tä­ni tar­kis­te­taan PSA-ar­vo. Tois­sa vuon­na ar­vo oli nous­sut, ja sain lä­het­teen eri­kois­lää­kä­ril­le.

Lää­kä­ri ot­ti etu­rau­ha­ses­ta näyt­tei­tä, jois­ta pa­to­lo­gi löy­si syö­pä­so­lu­ja. Tä­män jäl­keen otet­tiin vie­lä li­sää näyt­tei­tä. Niis­tä sel­vi­si, et­tä ti­lan­ne on pa­hem­pi kuin lää­kä­ri alun pe­rin ar­vi­oi. Mi­tään oi­rei­lua ei ol­lut, jo­ten syö­pä tuli yl­lät­tä­en.

To­te­sin di­ag­noo­siin, et­tä pas­ka jut­tu, joka täy­tyy hoi­taa pois. Vai­mo­ni ot­ti asi­an hy­vin va­ka­vas­ti. Rau­hoit­te­lin hän­tä, et­tä tämä ei ole sai­raus, jo­hon kuol­la kup­sah­dan huo­men­na.

Lää­kä­ri pyy­si päät­tä­mään pi­kai­ses­ti, ha­lu­an­ko leik­kauk­seen vai sä­de­hoi­toon. Pää­dyin lää­kä­rin suo­si­tuk­ses­ta leik­kauk­seen, jo­hon pää­sin noin kol­mes­sa vii­kos­sa. Leik­kauk­ses­sa ma­han alu­eel­le teh­tiin vii­si rei­kää ja etu­rau­ha­nen pois­tet­tiin. Pa­to­lo­gin te­ke­mäs­tä ana­lyy­sis­tä sel­vi­si, et­tä syö­pä oli ag­g­res­sii­vi­nen ja pa­han­laa­tui­nen.

Vuo­ta­vien haa­vo­jen hoi­ta­mi­nen kes­ti joi­ta­kin viik­ko­ja, en­kä pys­ty­nyt te­ke­mään sinä ai­ka­na töi­tä. Erek­ti­on pa­laa­mi­nen voi lää­kä­rei­den mu­kaan vie­dä pa­ri­kin vuot­ta, eli luo­mu­e­rek­tio ei vie­lä on­nis­tu.

Syk­syl­lä aloi­tin sä­de­hoi­dot, sil­lä uu­den PSA-tes­tin tu­lok­set viit­ta­si­vat sii­hen, et­tä syö­pä­so­lu­ja oli vie­lä jos­sain jäl­jel­lä. Kä­vin sä­de­hoi­dos­sa joka ar­ki­päi­vä va­jaat kak­si kuu­kaut­ta. Se ai­heut­ti vä­sy­mys­tä ja jon­kin ver­ran vat­sa­vai­vo­ja.

Nyt vain toi­von, et­tä hom­ma oli­si saa­tu hal­lin­taan ei­kä syö­pää enää oli­si, kun tou­ko­kuus­sa me­nen tar­kas­tuk­seen. Lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la sitä ai­na jän­nit­tää, mikä mah­taa ol­la di­ag­noo­si täl­lä ker­taa.”

Kuin­ka ylei­nen?

Etu­rau­has­syö­pä on mies­ten ylei­sin syö­pä­sai­raus. Sen saa vuo­sit­tain noin 5 000 suo­ma­lais­ta. Tau­ti vai­vaa var­sin­kin vart­tu­nei­ta: sai­ras­tu­nei­den kes­ki-ikä on 70 ikä­vuo­den paik­keil­la.

Etu­rau­has­syö­vän ai­heut­ta­jaa ei tark­kaan tie­de­tä, mut­ta ai­na­kin mies­hor­mo­nit vai­kut­ta­vat sen syn­tyyn. Run­sas ras­van ja li­han syö­mi­nen, li­ha­vuus ja tu­pa­koin­ti suu­ren­ta­vat sai­ras­tu­mi­sen ris­kiä. Muu­ta­maan pro­sent­tiin liit­tyy pe­rin­nöl­li­nen alt­tius.

Mis­tä tun­nis­taa?

Etu­rau­has­syö­pä ke­hit­tyy yleen­sä hi­taas­ti ei­kä ai­heu­ta alus­sa tun­nis­tet­ta­via oi­rei­ta. Usein etu­rau­has­syö­pä löy­tyy, kun mies ha­keu­tuu lää­kä­riin etu­rau­ha­sen lii­ka­kas­vun ta­kia.

Lii­ka­kas­vun oi­rei­ta voi­vat ol­la esi­mer­kik­si li­sään­ty­nyt virt­saa­mi­sen tar­ve ja heik­ko virt­sa­suih­ku. Laa­jem­mal­le le­vin­nyt etu­rau­has­syö­pä saat­taa ai­heut­taa ala­se­län, lan­ti­on tai lonk­kien alu­een luus­to­ki­pua, ane­mi­aa ja heik­kout­ta.

Mi­ten hoi­de­taan?

Etu­rau­has­syö­pää epäil­tä­es­sä lää­kä­ri tun­nus­te­lee etu­rau­has­ta pe­rä­suo­len kaut­ta. Li­säk­si ote­taan virt­sa­näy­te ja sel­vi­te­tään ve­ren PSA-ar­vo. PSA eli pros­ta­tas­pe­si­fi­nen an­ti­gee­ni on etu­rau­has­so­lu­jen tuot­ta­ma val­ku­ai­sai­ne, jon­ka vii­te­ar­vo on 3,3 mg/l yli 50-vuo­ti­ail­la ja 6,5 mg/l yli 70-vuo­ti­ail­la. Mitä kor­ke­am­pi ar­vo on, sitä suu­rem­pi on etu­rau­has­syö­vän mah­dol­li­suus.

Yk­sin PSA-ar­von pe­rus­teel­la ei kui­ten­kaan voi an­taa syö­pä­di­ag­noo­sia, ei­kä nor­maa­li PSA-ar­vo sul­je täy­sin pois syö­vän mah­dol­li­suut­ta.

Di­ag­noo­sin var­mis­ta­mi­sek­si lää­kä­ri ot­taa ku­dos­näyt­tei­tä ja te­kee ku­van­ta­mis­tut­ki­muk­sia. Tur­han usein tau­ti löy­tyy le­vin­nee­nä. Sik­si oi­rei­den seu­raa­mi­nen on tär­ke­ää.

Hi­taas­ti kas­va­va etu­rau­has­syö­pä ei vält­tä­mät­tä vai­ku­ta mie­hen elä­män­laa­tuun tai eli­ni­kään, ei­kä se ai­na vaa­di hoi­toa. Iäk­kääl­le ih­mi­sel­le hoi­dos­ta voi ol­la enem­män hait­taa kuin it­se syö­väs­tä.

Kes­ki-ikäi­sen mie­hen etu­rau­has­syö­pä on mo­nes­ti ag­g­res­sii­vi­nen ja ete­nee no­pe­as­ti. Se täy­tyy hoi­taa pi­kai­ses­ti. Pit­käl­le le­vin­nyt etu­rau­has­syö­pä on pa­ran­tu­ma­ton, mut­ta sitä voi hal­li­ta hoi­dol­la.

Pai­kal­li­sen syö­vän hoi­to­na on leik­kaus, joka so­pii hy­vä­kun­toi­sil­le. Leik­kauk­ses­sa pois­te­taan etu­rau­ha­nen sekä tar­vit­ta­es­sa rak­ku­la­rau­ha­set ja etu­rau­ha­sen lä­het­ty­vil­lä ole­vat imu­sol­muk­keet. Le­vin­neen etu­rau­has­syö­vän hoi­to­na on en­si­si­jai­ses­ti hor­mo­ni­hoi­to. Se pie­nen­tää kas­vain­ta ja eh­käi­see etä­pe­säk­kei­den muo­dos­tu­mis­ta.

Syö­pä­so­lu­jen tu­ho­a­mi­seen voi­daan käyt­tää myös so­lun­sal­paa­jia eli sy­tos­taat­ti­hoi­toa. Lää­ke an­ne­taan usein suo­nen­si­säi­ses­ti, jol­loin se le­vi­ää ve­ren­kier­ron mu­ka­na eli­mis­töön.

Etu­rau­has­syö­vän hoi­to ai­heut­taa eri­lai­sia hait­to­ja, ku­ten virt­san­pi­dä­tys­ky­vyn heik­ke­ne­mis­tä, ha­lut­to­muut­ta ja erek­tio-on­gel­mia.

Jut­tuun on haas­ta­tel­tu do­sent­ti, yli­lää­kä­ri Lii­sa Pylk­käs­tä Suo­men Syö­päyh­dis­tyk­ses­tä ja toi­min­nan­joh­ta­ja Kim­mo Jär­vis­tä Suo­men etu­rau­has­syö­päyh­dis­tyk­ses­tä. Muut läh­teet: kaik­ki­sy­o­vas­ta.fi ja Ter­veys­kir­jas­to Duo­de­cim.