MO­NI­PUO­LI­NEN KOS

Ai­koi­naan Kos oli juu­ri se saa­ri, jon­ne mo­net suo­ma­lai­set te­ki­vät en­sim­mäi­sen ul­ko­maan­mat­kan­sa - läh­ti­vät siis ”ete­lään”. Niis­tä ajois­ta saa­ri on ko­ke­nut ai­ka­moi­sen nuo­ren­nus­leik­kauk­sen. Saa­ren il­ta­e­lä­mä on hil­jen­ty­nyt. Ti­lal­le on tul­lut loun­ge­baa­re­ja, ny­ky­ai­kai­sia ho­tel­le­ja ja muo­dik­kai­ta kaup­po­ja. Sil­ti Ko­sin al­ku­pe­räi­nen vie­hä­tys on tal­lel­la. Syr­jäi­sis­sä ky­lis­sä voi edel­leen ihas­tel­la saa­ren al­ku­pe­räis­tä ja pie­ni­muo­tois­ta elä­mää. Siel­lä lam­paat hyp­pe­le­vät tei­den yli, ja pik­kui­set ta­ver­nat si­ni­val­koi­si­ne pöy­tä­lii­noi­neen vie­hät­tä­vät edel­leen tu­ris­te­ja.

Ho­tel­lien va­li­koi­ma on laa­ja ja ne si­jait­se­vat yleen­sä ran­nal­la. Pa­ris­kun­nil­le löy­tyy rau­hal­li­sia ja to­del­la ta­sok­kai­ta ho­tel­le­ja (Ho­tel Mic­he­lan­ge­lo). Jois­sain per­he­ho­tel­leis­sa on ho­tel­lin hin­taan kuu­lu­via ak­ti­vi­teet­te­ja, esim. lai­ne­lau­tai­lua, me­lon­taa ja maas­to­pyö­räi­lyä(Ma­gic Life Mar­ma­ri Pa­la­ce). All inc­lu­si­ve on var­sin­kin las­ten kans­sa mat­kus­ta­vil­le ai­na kä­te­vä vaih­to­eh­to, näin ho­tel­lin al­taal­ta ei tar­vit­se pois­tua kes­ken uin­ti­puu­hien. Ko­sil­la täy­si­hoi­toon kuu­lu­vien ruo­kien taso on usein kes­ki­ta­soa pa­rem­pi, kii­tos Krei­kan ruo­ka­kult­tuu­rin.

Ku­ka­pa voi­si vas­tus­taa kreik­ka­lais­ta ruo­kaa. Kreik­ka­lai­nen sa­laat­ti on maan kes­to­suo­sik­ki var­sin­kin, kun raa­kaa­i­neet ovat ra­pe­an tuo­rei­ta. Li­ha­pul­lat taas su­la­vat suus­sa ja ovat kreik­ka­lai­sen keit­ti­ön esi­merk­ki tai­dok­kaas­ta yrt­tien käy­tös­tä.

Jo an­tii­kin ai­ka­na Ko­sin saa­ri tun­net­tiin vii­neis­tään. Saa­ren kuu­lui­sin asu­kas, lää­ke­tie­teen isä­nä tun­net­tu Hip­pok­ra­tes, käyt­ti vii­ne­jä myös lääk­kee­nä.

Se, mitä saa­rel­ta edel­leen tul­laan eni­ten et­si­mään on au­rin­ko ja meri. Ko­sil­ta löy­tyy tu­ris­ti­ran­to­jen li­säk­si rau­hal­li­sia la­guu­ne­ja, jois­sa au­rin­ko pais­taa var­mas­ti. Ko­sin kau­pun­gin van­hois­sa ja rau­hal­li­sis­sa kort­te­leis­sa on il­tai­sin mu­ka­va tal­lus­taa. Siel­tä löy­tyy pie­niä kaup­po­ja ja ta­sok­kai­ta ra­vin­to­loi­ta. Kä­ve­ly­ka­dut ja to­rit ovat var­sin tun­nel­mal­li­sia il­ta­va­lais­tuk­ses­saan.

PLA­TIN PA­RA­TII­SI­RAN­TA

Ko­sin vilk­kaas­ta sa­ta­mas­ta läh­tee aa­mul­la Ma­ria -ni­mi­nen alus kier­tä­mään lä­hi­saa­ria. Noin pa­rin­kym­me­nen ih­mi­sen ryh­mä on va­rus­tau­tu­nut uik­ka­reil­la, ja joil­lain on myös snork­ke­lit ja mas­kit mu­ka­na.

Alus kei­nuu mai­nin­kien tah­dis­sa ja Vä­li­me­ri hoh­taa kil­paa au­rin­gon kans­sa.

Ret­ken en­sim­mäi­nen saa­ri on pik­kui­nen Plati. Au­ti­ol­le ja ka­rul­le saa­rel­la ei nous­ta mai­hin, vaan lai­va ank­ku­roi­tuu lä­hel­le kal­li­ois­ta ran­taa. Vesi on sii­nä noin vii­si met­riä sy­vää ja ai­van tur­koo­sin kir­kas­ta. Vesi hou­kut­te­lee, ja ret­ke­läi­set sin­gah­te­le­vat ve­neen lai­dan yli me­reen. Ve­des­sä saa rau­has­sa naut­tia ui­mi­ses­ta vain muu­ta­man ih­mi­sen seu­ras­sa. Läm­min meri on täy­del­lis­tä snork­lauk­seen, ei­kä vilu tule pit­kän­kään su­kel­luk­sen jäl­keen. Me­res­sä nä­kyy pie­niä ka­lo­ja ja

vir­taus­ten mu­ka­na huo­ju­via ve­si­kas­ve­ja.

Lai­van kap­tee­ni Ma­kis kut­suu ui­ma­rit lou­naal­le. Ret­ke­läi­set saa­vat naut­tia souv­la­ke­ja ja sa­laat­tia, jot­ka to­del­la mais­tu­vat pu­li­koin­nin jäl­keen.

DEL­FII­NIT MAT­KAL­LA KA­LYM­NOK­SEL­LE

Vat­sat täyn­nä on hyvä jat­kaa koh­ti seu­raa­vaa Ka­lym­nos-saar­ta. Mat­kal­la kap­tee­ni saa pu­he­lun, jon­ka jäl­keen hän muut­taa kurs­sia. Ma­kis on saa­nut del­fii­neis­tä vies­tin toi­sel­ta aluk­sel­ta. Muu­ta­man del­fii­nin par­vi il­mes­tyy kuin tyh­jäs­tä lai­van vie­reen. Ne ui­vat het­ken sa­maa tah­tia ve­neen kans­sa. Nii­den nau­ra­vat naa­mat tuo­vat kai­kil­le hy­myn huu­lil­le. Sit­ten ne ka­to­a­vat me­ren sy­vyyk­siin yh­tä no­pe­as­ti kuin il­mes­tyi­vät­kin.

Alus saa­puu pää­kau­pun­gin Pont­hi­ak­sen sa­ta­maan, jon­ka ta­ka­na pas­tel­lin­vä­ri­set ta­lot ki­pu­a­vat ylös pit­kin vuo­ren rin­net­tä. Ka­lym­nok­sen pys­ty­suo­rat kal­li­o­sei­nä­mät hou­kut­te­le­vat eri­ta­soi­sia kii­pei­li­jöi­tä ko­kei­le­maan tai­to­jaan. Sei­nä­mien ta­sot vaih­te­le­vat pal­jon, hel­pois­ta mah­dot­to­miin. Saa­ren suo­si­tut pa­ti­koin­ti­rei­tit kul­ke­vat jyrk­kien vuor­ten vä­lis­sä.

Saa­rel­ta voi hank­kia myös ai­don pe­su­sie­nen. Ka­lym­nok­sen su­kel­ta­jat ovat ha­ke­neet me­ren­poh­jas­ta sie­niä jo an­tii­kin ai­koi­na.

Ai­to saa­re­lai­nen pe­su­sie­ni mak­saa vii­des­tä eu­ros­ta ylös­päin. Aa­si­as­ta tuo­dut sie­net ovat sel­väs­ti edul­li­sem­pia.

www.ka­lym­nosc­lim­bing­gui­de.com

Fin­n­mat­kat jär­jes­tää Ko­sin ja Ka­lym­nok­sen yh­dis­tel­mä­mat­ko­ja.

PIE­NI­MUO­TOIS­TA ELÄ­MÄÄ PSE­RI­MOK­SEL­LA

Pse­ri­mok­sen saa­ren he­vo­sen­ken­gän muo­toi­seen la­guu­niin on help­po ank­ku­roi­tua. Suo­jai­sa ja ma­ta­la lah­ti on tur­val­li­nen snork­lauk­seen.

Saa­rel­la asuu ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti run­saat kol­me­kym­men­tä ih­mis­tä. Yk­si pap­pi, jol­la on oma kap­pe­li, muu­ta­mia ka­las­ta­jia ja elä­ke­läi­siä. Nuo­ri­so on muut­ta­nut suu­rem­piin saa­riin tai man­te­reel­le.

Ran­nal­la myy­dään kau­nii­ta mat­ka­muis­to­ja, jot­ka on teh­ty sim­pu­kois­ta ja muis­ta ko­ti­lois­ta. Mis­sään ko­jus­sa ei näy muo­via.

Ai­van ran­nan hie­kas­sa on muu­ta­ma ra­vin­to­la. Niis­sä is­tuu lou­naal­la ih­mi­siä, jot­ka ovat tul­leet ve­neil­lään naut­ti­maan saa­res­ta.

”Tal­vel­la on hil­jais­ta. Vene tu­lee pari ker­taa vii­kos­sa ja tuo elin­tar­vik­kei­ta. Myrs­kyl­lä vene ei pää­se ran­taan. Sil­loin täy­tyy käyt­tää ruo­ka­vas­to­ja ja toi­voa, et­tä ka­laa tu­lee”, sim­pu­kan­myy­jä La­za­ros ker­too.

OS­TOK­SIA TUR­KIN BOD­RU­MIS­SA

Tur­kin Bod­ru­miin on Ko­sin sa­ta­mas­ta vain noin tun­nin ve­ne­mat­ka. Kau­pun­ki on suo­sit­tu os­tos­ten te­ke­mi­siin. Mo­nien mie­les­tä Bod­ru­mis­ta saa kaik­kea, mitä tu­ris­ti vain kek­sii pyy­tää.

Kau­pun­gis­sa on kaup­po­ja vie­ri vie­res­sä ja tin­ki­mi­nen kuu­luu asi­aan. Silk­ki­set ja vil­lai­set hui­vit ovat erit­täin laa­duk­kai­ta, ja niis­tä voi jou­tua pu­lit­ta­maan kym­me­niä eu­ro­ja. Laa­tua kan­nat­taa tark­kail­la, sil­lä kei­no­kui­tui­sia hui­ve­ja yri­te­tään jos­kus myy­dä ai­toi­na. Nah­ka­lau­kut ja ken­gät ovat usein laa­duk­kai­ta. Kul­taa ja ti­mant­te­ja myy­dään edul­li­ses­ti Bod­ru­mis­sa. Ar­vok­kaim­piin os­tok­siin kan­nat­taa ot­taa opas mu­kaan.

Nuo­ri­sol­le löy­tyy kaik­ki pi­raat­ti­tuot­teet Con­ver­seis­ta Hol­lis­te­riin.

Muu­ta­man tun­nin Bod­ru­min-vie­rai­lun jäl­keen aluk­sel­le al­kaa li­pua tyy­ty­väi­siä ih­mi­siä, jois­ta joil­lain on usei­ta os­tos­kas­se­ja kai­na­los­sa.

Fin­n­mat­ko­jen päi­vän Bod­ru­min-ret­ki 47 eu­roa. Saa­ri­kier­ros si­säl­tä­en lou­naan 43 eu­roa.

An­ne Saa­re­no­ja teks­ti ja ku­vat

Oma Ai­ka 1/2014