Mat­ka Sor­ta­va­lan van­has­ta suo­ma­lais­kau­pun­gis­ta Va­la­mon luos­ta­riin ei ole pit­kä, mut­ta ei ole it­ses­tään sel­vää, et­tä se on­nis­tuu en­si yrit­tä­mäl­lä. Es­tee­nä voi ol­la kol­me te­ki­jää: myrs­kyi­sä tuu­li, pat­ri­ark­ka Ki­ril tai pre­si­dent­ti Vla­di­mir Pu­tin.

Voim­me ku­vi­tel­la, mitä tuu­li saa ai­kaan lä­hes 18 000 ne­li­ö­ki­lo­met­riä laa­jal­la jär­vel­lä, jon­ka kes­ki­sy­vyys on yli 50 met­riä. Va­la­mon edus­tal­la on Laa­to­kan sy­vin koh­ta, 225 met­riä.

Vaik­ka Laa­to­kan pin­ta on Sor­ta­va­lan edus­tal­la täy­sin tyy­ni, se voi muu­ta­man ki­lo­met­rin pääs­sä ol­la myrs­kyi­sä. Kan­to­sii­pi­a­luk­set ei­vät kes­tä ko­vaa tuul­ta.

Jos pat­ri­ark­ka Ki­ril on vie­rai­lul­la luos­ta­ris­sa esi­kun­tan­sa kans­sa, voi ol­la, et­tä luos­ta­ri­saa­reen pää­sy es­tyy vain het­kek­si, jon­ka seu­rue tar­vit­see aset­tu­ak­seen ta­lok­si.

Mut­ta jos Ve­nä­jän pre­si­dent­ti Vla­di­mir Pu­tin vie­rai­lee luos­ta­ris­sa, ku­ten muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa käy, on pää­sy mah­do­ton­ta ken­ties päi­vän tai kak­si.

Kar­ja­lan en­sim­mäi­nen or­to­dok­si­nen luos­ta­ri Va­la­mos­sa on pre­si­dent­ti Pu­ti­nin suo­sik­ki­luos­ta­ri. Pre­si­dent­ti on lah­joit­ta­nut luos­ta­rin joh­dol­le hulp­pe­an hu­vi­pur­ren, ja hä­nen kun­ni­ak­seen saa­rel­le on ra­ken­net­tu oma kirk­ko.

Näin sa­no­vat pai­kal­li­set asuk­kaat, mut­ta vi­ral­li­ses­ti se kiel­le­tään. Vi­ral­li­sen tie­don mu­kaan uu­si kirk­ko on ni­mel­tään Py­hän Vla­di­mi­rin kirk­ko. Täs­sä ta­pauk­ses­sa Vla­di­mir tar­koit­taa van­haa py­hi­mys­tä, ei Pu­ti­nia, mut­ta ta­ri­nat elä­vät.

Py­hän Vla­di­mi­rin kirk­ko toi­mii ny­ky­ään pat­ri­ar­kaa­tin ”ko­men­to­kes­kuk­se­na”, ei­vät­kä tu­ris­tit pää­se sin­ne. Tien sul­kee port­ti, jota var­ti­oi so­ti­la­sa­suun pu­keu­tu­nut mies. Hä­nen sa­naan­sa on syy­tä us­koa.

Valamon luostarin pääkirkko on ehostettu vanhaan loistoonsa. Luostari on Venäjän patriarkan suorassa alaisuudessa.

Aa­mul­la mat­kaan op­paan avul­la

En­sim­mäi­nen kan­to­sii­pi­a­lus Va­la­moon läh­tee aa­mu­yh­dek­säl­tä, seu­raa­va kah­den tun­nin ku­lut­tua. Ve­nä­jän kiel­tä hal­lit­se­mat­to­man ja pai­kal­lis­ta ele­kiel­tä tai­ta­mat­to­man kan­nat­taa tur­vau­tua op­paa­seen, joka voi sekä va­ra­ta li­put et­tä var­mis­taa pää­syn oi­ke­aan lai­vaan.

Kun lai­van pur­se­ri il­mes­tyy kan­si­sil­lan pää­hän ja avaa si­sään­me­non es­tä­vän köy­den, huo­maat pian ole­va­si pu­ris­tuk­sis­sa. Py­hiin­va­el­ta­jat ovat kär­si­mät­tö­miä.

Kan­to­sii­pi­a­lus on va­loi­sa ja siis­ti, ei­kä se pie­ni­aal­toi­sen ve­den pin­nas­sa liu­ku­es­saan ai­heu­ta pa­haa me­lua. Pai­kal­li­set asuk­kaat ja va­ki­tui­set Va­la­mon kä­vi­jät is­tu­vat yleen­sä kil­tis­ti pai­koil­laan, mut­ta en­si­ker­ta­lai­set pyr­ki­vät ulos pie­nil­le kan­si­ti­loil­le. Va­lo­ku­va taak­se jää­väs­tä Sor­ta­va­las­ta on pak­ko ot­taa.

Seu­raa­va pa­kol­li­nen kuva on tal­ti­oi­ta­va 45 mi­nuu­tin ku­lut­tua, kun Va­la­mon luos­ta­rin pää­kir­kon kel­lo­tor­ni pil­kis­tää pui­den yli ja alus ohit­taa lä­hie­täi­syy­del­tä Py­hän Ni­ko­la­ok­sen skii­tan, jon­ka ran­nas­sa pre­si­dent­ti Pu­ti­nin lah­joit­ta­ma hu­vi­ris­tei­li­jä kel­luu.

Skiit­to­ja, niin sa­not­tu­ja si­vu­luos­ta­rei­ta, on saa­rel­la usei­ta. Jos ne ha­lu­aa näh­dä, kan­nat­taa va­rau­tua yö­py­mään ja ot­taa hy­vät kä­ve­ly­ken­gät mu­kaan. Kat­sot­ta­vi­na ovat Jo­han­nes Kas­ta­jan skiit­ta, Kaik­kien py­hien skiit­ta, Py­hi­tys­saa­ri, Smo­lens­kin skiit­ta ja Ylös­nou­se­mus­s­kiit­ta.

Luostarin veljeskunnassa on nykyään yli 200 henkeä, ja luostarin laivastoon kuuluu sekä matkustaja- että rahtialuksia.

Kau­nis­ta, kir­kas­ta ja kiil­tä­vää

Kun mat­kai­li­ja as­tuu Va­la­mon maa­pe­räl­le, hän vaih­taa maa­il­maa. Siir­ty­mi­nen Sor­ta­va­lan tuh­rui­ses­ta, jopa ajoit­tain gro­tes­kis­ta maal­li­suu­des­ta luos­ta­ri­saa­ren hen­gel­li­sel­le ran­nal­le on iso harp­paus. Va­la­mos­sa kaik­ki on kau­nis­ta, kir­kas­ta ja kiil­tä­vää; kaik­ki se, min­kä omis­taa Ve­nä­jän or­to­dok­si­nen kirk­ko.

En­sim­mäi­se­nä kat­se kiin­nit­tyy ran­nal­la ole­vaan pik­ku­rui­seen kap­pe­liin. Se on py­hi­tet­ty Kaik­kien kär­si­vien ilon iko­nil­le. Sen ohi­tet­tu­aan vie­ras nou­see sa­ta­mas­ta ylös jyrk­kiä por­tai­ta, py­säh­tyy le­pää­mään vä­li­ta­san­teel­le, jos­ta hän nä­kee sa­ta­man ja luos­ta­rin vaa­ti­mat­to­man puu­tar­han lin­tu­pers­pek­tii­vis­tä.

Mat­ka jat­kuu koh­ti pää­kirk­koa. Oi­ke­al­le jää Zna­me­nie-iko­nil­le py­hi­tet­ty kap­pe­li. Jot­kut ohi­kul­ki­jois­ta käy­vät lu­ke­mas­sa siel­lä ly­hy­en ru­kouk­sen, mui­den mat­ka nou­see vie­lä ylem­mäs. Luos­ta­rin pää­kirk­ko on saa­ren kor­keim­mal­la koh­dal­la.

Oi­ke­al­le jää­vät maal­li­nen se­ka­ta­va­ra­kaup­pa ja luos­ta­rin ar­vo­kas myy­mä­lä. Edes­sä on suu­ri kaa­re­va käy­tä­vä, joka joh­taa pää­kirk­koa koh­ti, mut­ta se ei pääs­tä vie­ras­ta vie­lä kir­kon pi­haan.

Pi­hal­ta joh­ta­vat ovet luos­ta­rin pie­neen, hy­vä­ta­soi­seen ho­tel­liin ja joi­hin­kin hen­ki­lö­kun­nan asun­toi­hin. Kir­kon mah­ta­vat ku­po­lit ja kel­lot vaa­ti­vat kat­so­jal­ta nis­kan not­keut­ta.

Kun me­net por­tis­ta pää­kir­kon pi­hal­le, niin muis­ta peit­tää pää­si hui­vil­la, jos olet nai­nen. Var­mis­ta myös, et­tä ha­mee­si ylit­tää pol­vi­ra­jan. Jos näin ei ole, saat shaa­lin, jo­hon kää­riy­tyä. Jos olet pu­keu­tu­nut short­sei­hin, ota kil­tis­ti vas­taan tar­jot­tu shaa­li.

Luostarin kissat ovat löytäneet oman hiljentymispaikkansa.

Va­la­moa kan­nat­taa kat­soa tar­koin

Va­la­mo on as­kel or­to­dok­si­suu­teen, ve­nä­läi­syy­teen, en­ti­seen suo­ma­lai­suu­teen, ny­kyis­ten or­to­dok­sis­ten kirk­ko­jen ris­ti­rii­tai­suuk­siin ja maal­li­sen ja hen­gel­li­sen to­del­li­suu­den ero­a­vai­suuk­siin.

Va­la­moa kan­nat­taa kat­soa tark­kaan: niin suo­ma­lai­sin, or­to­dok­si­sin, lu­te­ri­lai­sin, his­to­ri­al­li­sin kuin ve­nä­läi­sin sil­min. Ei­kä pidä unoh­taa po­liit­tis­ta kat­set­ta.

Or­to­dok­si­sen kir­kon ja val­ti­on suh­de Ve­nä­jäl­lä on ny­ky­ään hy­vin tii­vis. On hyvä muis­taa, et­tä kirk­ko ja val­tio säi­lyt­ti­vät yh­tey­ten­sä jopa Neu­vos­to­lii­ton ai­ka­na.

Py­hän Ser­gein ja Her­ma­nin Va­la­mo vas­taa mo­niin ky­sy­myk­siin, mut­ta he­rät­tää myös pal­jon uu­sia.

Pääkirkon ikonostaasi ja seinämaalaukset ovat käsityötaidon mestarinäyte. Alttarin kuvamaailma liittyy Kristuksen pelastussanomaan.

Mo­ni­sa­ta­vuo­ti­nen his­to­ria

Pe­ri­mä­tie­don mu­kaan Va­la­mon luos­ta­rin pe­rus­ti­vat mun­kit Her­man ja Ser­gei. Heis­tä Ser­gei oli kreik­ka­lai­nen ja Her­man kar­ja­lai­nen. Va­la­mon luos­ta­ri on ni­met­ty heil­le: Ser­gein ja Her­ma­nin luos­ta­ri.

Luos­ta­rin pe­rus­ta­mis­vuo­des­ta ei ol­la ai­van var­mo­ja, mut­ta se ajoit­tu­nee 1100-lu­vun puo­leen vä­liin.

Suo­meen Va­la­mon vel­jes­tö jou­tui pa­ke­ne­maan so­dan ja­lois­ta hel­mi­kuus­sa 1940, jol­loin uu­si si­joi­tus­paik­ka löy­tyi Hei­nä­ve­den Pa­pin­nie­men kar­ta­nos­ta.