Tuu­li pu­hal­taa san­kan su­mu­ver­hon pois kuin te­at­te­rin esi­ri­pun. Tun­nel­ma nä­kö­a­la­pai­kal­la on suo­ras­taan har­ras, kun Mac­hu Pic­c­hun sa­la­pe­räi­nen rau­ni­o­kau­pun­ki pal­jas­tuu us­van se­as­ta ra­ken­nus ker­ral­laan.

In­ko­jen 1400-lu­vul­la ra­ken­ta­ma Mac­hu Pic­c­hu on yk­si Ete­lä-Ame­ri­kan suu­rim­mis­ta ar­voi­tuk­sis­ta. Edes sii­tä, mik­si eri­koi­nen kau­pun­ki ra­ken­net­tiin, ei ole täyt­tä var­muut­ta. In­koil­la ei ol­lut kir­joi­tet­tua kiel­tä, ei­vät­kä es­pan­ja­lai­set val­loit­ta­jat kos­kaan löy­tä­neet kau­pun­kia.

Suo­si­tuim­man te­o­ri­an mu­kaan Mac­hu Pic­c­hu oli in­ka­ku­nin­kaan ke­sä­pa­lat­si, joka hy­lät­tiin kon­kis­ta­do­rien eli eu­roop­pa­lais­ten val­loit­ta­jien saa­vut­tua 1530-lu­vul­la. Vii­dak­ko nie­lai­si ki­vi­sen kau­pun­gin sa­doik­si vuo­sik­si. Rau­ni­ot löy­tyi­vät vas­ta vuon­na 1911, kun ame­rik­ka­lai­nen tut­ki­mus­mat­kai­li­ja Hi­ram Bing­ham osui pai­kal­le.

KI­VI­RA­KEN­TA­MI­SEN AM­MAT­TI­LAI­SET

Kau­pun­ki ta­sa­pai­noi­lee ka­pe­al­la vuo­ren­har­jan­teel­la kuin kan­gas­tus. Se on lois­ta­va esi­merk­ki in­ko­jen ra­ken­nus­tai­dois­ta. Vaik­ka val­ta­kun­nas­sa ei käy­tet­ty rau­tai­sia työ­ka­lu­ja ei­kä edes pyö­rä ol­lut tut­tu ka­pi­ne, in­kat osa­si­vat liit­tää ton­nien pai­noi­sia ki­vi­paa­sia täy­del­li­ses­ti yh­teen. Työs­sä ei käy­tet­ty laas­tia, vaan ki­vet so­vi­tel­tiin yh­teen muo­to­jen­sa mu­kaan. Jäl­ki oli niin vii­meis­tel­tyä, et­tä jär­kä­lei­den vä­liin ei jää­nyt mil­lin­kään ra­koa.

Yli puo­let Mac­hu Pic­c­hun ra­ken­nel­mis­ta on maan al­la. Ki­vi­te­ras­sit al­ka­vat vuo­ren juu­rel­ta, sil­lä ne toi­mi­vat koko kau­pun­gin pe­rus­tuk­si­na. Te­ras­sit ovat myös te­ho­kas vie­mä­ri­jär­jes­tel­mä. Nii­den an­si­os­ta kau­pun­ki ei rank­ka­sa­tei­den ai­ka­na vyö­ry laak­son poh­jal­le.

Mac­hu Pic­c­hun kas­te­lu­jär­jes­tel­mä on huip­puun­sa hi­ot­tu, mut­ta käy­mä­löi­tä siel­lä on ai­no­as­taan yk­si. Se kuu­lui ai­koi­naan in­ko­jen ku­nin­kaal­le, ala­mai­set sai­vat lu­van teh­dä tar­peen­sa te­ras­sien mais­si­vil­jel­mil­le. Ny­ky­tu­ris­tin on hä­dän het­kel­lä kii­ruh­det­ta­va pää­por­til­le as­ti.

Ra­ken­nus­ten se­as­ta erot­tuu py­ra­mi­dia muis­tut­ta­va kum­pu. Sen la­el­la on In­ti­hu­a­ta­na, alt­ta­ri­na käy­tet­ty ki­vi­paa­si, jon­ka luo­na pal­vot­tiin pää­ju­ma­la Vi­ra­coc­haa ja au­rin­gon­ju­ma­la In­tiä uh­raa­mal­la eläi­miä – ja sil­loin täl­löin ih­mi­si­ä­kin. Kivi toi­mi myös au­rin­ko­kel­lo­na ja ka­len­te­ri­na, joka ker­toi suo­tui­sim­mat ajan­koh­dat mais­sin kyl­vä­mi­seen ja sa­don­kor­juu­seen.

Vuon­na 2001 In­ti­hu­a­na koki ko­via, kun sen luo­na ku­vat­tiin Cus­qe­ña-olu­en mai­nos­ta. Ka­me­ra­nos­tu­ri ro­mah­ti ai­nut­laa­tui­sen ki­ven pääl­le ja loh­kai­si sii­tä pa­la­sen. Ny­ky­ään alt­ta­riin ei saa edes kos­kea.

MAT­KA MAC­HU PIC­C­HUL­LE

Vain hä­tä­hou­su te­kee Mac­hu Pic­c­hul­le muu­ta­man tun­nin päi­vä­ret­ken Cus­cos­ta kä­sin. Rau­ni­oi­den ihai­luun pi­tää va­ra­ta ko­ko­nai­nen päi­vä tai mie­lui­ten kak­si, sil­lä huo­non sään sat­tu­es­sa mat­ka on pi­lal­la.

Kui­val­la kau­del­la, eten­kin kesä–elo­kuus­sa, Mac­hu Pic­c­hul­la tun­gek­sii päi­vit­täin jopa 2 500 tu­ris­tia. Jou­lu­kuus­ta huh­ti­kuu­hun kes­tä­väl­lä sa­de­kau­del­la ruuh­ka on sie­det­tä­väm­pi. Sää on sil­loin epä­va­kai­nen, mut­ta on­nek­kaim­mat pää­se­vät sa­man päi­vän ai­ka­na ko­ke­maan Mac­hu Pic­c­hun rau­ni­ot sekä läm­pi­mäs­sä il­ta­päi­vän au­rin­gos­sa et­tä pak­sun us­van läpi.

Suu­rin osa vie­rai­li­jois­ta yö­pyy muu­ta­man ki­lo­met­rin pääs­sä Agu­as Ca­lien­te­sin tu­ris­ti­ky­läs­sä. Sin­ne ei kul­je maan­tie­tä, vaan pe­ril­le pää­see ai­no­as­taan ju­nal­la tai va­el­lus­reit­te­jä pit­kin pa­ti­koi­den.

Ju­na­mat­ka Cus­cos­ta Agu­as Ca­lien­te­siin kes­tää kol­me tun­tia. Jos ha­lu­aa sa­mal­la reis­sul­la tu­tus­tua Py­hän Laak­son ky­liin, voi kö­rö­tel­lä mi­ni­bus­sil­la puo­li­mat­kaan Ol­lan­ta­y­tam­boon ja hy­pä­tä siel­lä rep­pu­reis­saa­jien suo­si­maan Ex­pe­di­ti­on-ju­naan. Ju­nas­sa tar­joil­laan vir­vok­kei­ta, ja kat­toik­ku­nois­ta nä­ky­vät tai­vas­ta koh­ti ku­rot­ta­vien vuor­ten hui­put.

Nel­jän­kym­me­nen eu­ron hin­tai­sia pää­sy­lip­pu­ja ei myy­dä rau­ni­oil­la, vaan ne pi­tää os­taa etu­kä­teen Agu­as Ca­lien­te­sis­ta. Kau­pun­gis­ta on jyrk­kä ylä­mä­ki Mac­hu Pic­c­hun pää­si­sään­käyn­nil­le. Tak­sil­la sin­ne ei pää­se, jo­ten vaih­to­eh­toi­na ovat bus­si­kyy­ti tai vä­hin­tään tun­nin hi­ki­nen kii­pe­ä­mi­nen vii­dak­ko­pol­kua pit­kin.

Jo nel­jäl­tä aa­mu­yöl­lä bus­si­py­sä­kin edus­tal­la kie­mur­te­lee pit­kä jono, sil­lä vain 400 en­sim­mäi­se­tä pää­por­til­le eh­ti­nyt­tä pääs­te­tään rau­ni­oi­den yl­le ko­ho­a­van Wa­y­na Pic­c­hun hui­pul­le. Se on alu­een pa­ras nä­kö­a­la­paik­ka.

Wa­y­na Pic­c­hun la­el­la on pak­ko hen­gäh­tää sy­vään. Ohu­el­la vuo­ris­toil­mal­la ja sa­to­jen ki­vi­por­tai­den kii­pe­ä­mi­sel­lä on var­mas­ti osan­sa, mut­ta suu­rin syy hen­gäs­ty­mi­seen on pil­vien vä­lis­tä pala ker­ral­laan pal­jas­tu­va hui­kea mai­se­ma. Hui­pul­ta nä­kyy vuor­ta kier­tä­vä Uru­bam­ba-joki, käär­mee­nä pää­por­til­le kie­mur­te­le­va maan­tie ja koko Mac­hu Pic­c­hun rau­ni­o­kau­pun­ki.

Wa­y­na Pic­c­hul­la käy­mi­nen kes­tää kol­mi­sen tun­tia, jo­ten il­ta­päi­väl­lä on mu­ka­vas­ti ai­kaa har­hail­la rau­ni­o­kau­pun­gin sok­ke­lois­sa. Sa­la­pe­räi­sis­sä ki­vi­ra­ken­nuk­sis­sa riit­tää­kin ih­me­tel­tä­vää. Eni­ten Mac­hu Pic­c­hus­ta op­pii, kun palk­kaa op­paan pa­rik­si tun­nik­si.

Päi­vä rau­ni­oil­la ve­nyy hel­pos­ti pit­käk­si, mut­ta on kai­ken vai­van ar­voi­nen. Il­lal­la voi sär­ke­viä jal­ko­ja le­puut­taa Agu­as Ca­lien­te­sin kuu­mil­la läh­teil­lä, pis­co sour -drink­ke­jä al­taan reu­nal­la sie­mail­len.

VA­EL­LUS NEL­JÄS­SÄ KI­LO­MET­RIS­SÄ

Mikä oli­si­kaan iki­muis­toi­sem­pi tapa saa­pua Mac­hu Pic­c­huun kuin sama reit­ti, jota puo­li vuo­si­tu­hat­ta sit­ten kul­ki in­ko­jen ku­nin­gas.

Jyl­hien vuo­ris­to­mai­se­mien ja subt­roop­pis­ten pil­vi­sa­de­met­sien hal­ki kul­ke­va In­ka­pol­ku on yk­si maa­il­man le­gen­daa­ri­sim­mis­ta vuo­ris­to­va­el­luk­sis­ta. Ne­li­päi­väi­nen reit­ti seu­rai­lee vuo­si­sa­to­jen ta­kais­ta val­ta­tie­tä ja hui­pen­tuu unoh­tu­mat­to­maan het­keen: In­ti­pun­kun eli Au­rin­gon por­tin luo­na näh­dään aa­mu­va­los­sa kyl­pe­vät Mac­hu Pic­c­hun rau­ni­ot en­si ker­taa.

Jot­ta va­el­ta­jien ai­heut­ta­ma eroo­sio py­syi­si ku­ris­sa, vi­ra­no­mai­set ovat ra­joit­ta­neet kul­ki­joi­den mää­rän 500 hen­keen päi­väs­sä. Vuo­sit­tain In­ka­po­lul­la pa­ti­koi ai­na­kin 100 000 va­el­ta­jaa, ja ret­ki pi­tää va­ra­ta kuu­kau­sia etu­kä­teen eten­kin se­son­ki­ai­ka­na. Pai­kal­lis­ten mat­ka­toi­mis­to­jen pa­ket­tei­hin kuu­luu täy­si pal­ve­lu: op­paat ovat kie­li­tai­toi­sia, kan­ta­jat huo­leh­ti­vat va­rus­teis­ta ja val­miik­si ko­ka­tut il­lal­li­set syö­dään ruo­kai­lu­tel­tois­sa. Va­el­lus ei sil­ti ole soh­va­pe­ru­noil­le so­pi­va sun­nun­tai­kä­ve­ly, sil­lä In­ka­po­lul­la nous­taan yli nel­jän ki­lo­met­rin kor­keu­teen.

Ohu­een vuo­ris­toil­maan pi­tää to­tu­tel­la ai­na­kin pa­rin päi­vän ajan en­nen va­el­lus­ta esi­mer­kik­si Cus­cos­sa. Mu­kaan pi­tää pa­ka­ta läm­min ma­kuu­pus­si, kun­nol­li­set va­el­lus­ken­gät, pipo, hans­kat ja hat­tu sekä au­rin­ko­ras­va. Myös ot­sa­lamp­pu ja va­el­lus­sau­vat ovat tar­peel­li­set. Sau­vat sääs­tä­vät pol­via eten­kin ala­mäis­sä.

Pa­ras ajan­koh­ta va­el­ta­mi­seen on tou­ko­kuus­ta mar­ras­kuu­hun kes­tä­vä kui­va kau­si. Hel­mi­kuus­sa In­ka­pol­ku on sul­jet­tu.

Jos In­ka­po­lul­le ei pää­se – tai ha­lu­aa kä­vel­lä ruuh­kat­to­mil­la rei­teil­lä – Py­hän Laak­son alu­eel­ta löy­tyy usei­ta vaih­to­eh­toi­sia va­el­lus­reit­te­jä. Ke­hu­tuim­pia ovat Sal­kan­ta­yn ja La­re­sin rei­tit. Sal­kan­tay nou­see lu­mi­huip­pui­siin mai­se­miin, La­res taas kul­kee iki­van­ho­jen ket­sua-ky­lien läpi.

An­deil­la riit­tää te­ke­mis­tä ul­koi­lua ra­kas­ta­val­le. Lu­ke­mat­to­mat mat­ka­toi­mis­tot jär­jes­tä­vät va­el­luk­sia, maas­to­pyö­räi­lyä ja kos­ken­las­kua. Jos ai­kaa riit­tää, Ama­zo­nin luon­toon voi ihas­tua Ma­nun kan­sal­lis­puis­tos­sa.

VAL­LOIT­TA­JIEN CUS­CO

Cus­co on Pe­run vilk­kain tu­ris­ti­kes­kus. Siel­lä on in­ka­kau­pun­gin rau­ni­oi­ta ja siir­to­maa-ark­ki­teh­tuu­ria, vä­rik­käi­tä to­re­ja ja huip­pu­ra­vin­to­loi­ta. Mac­hu Pic­c­hul­le mat­kaa­va py­säh­tyy Cus­cos­sa ai­na­kin pa­rik­si päi­väk­si, mut­ta vuo­ren­rin­teil­le le­vit­täy­ty­väs­sä 300 000 asuk­kaan kau­pun­gis­sa riit­tää näh­tä­vää pi­tem­mäk­si­kin ai­kaa.

Cus­co on Ete­lä-Ame­ri­kan pi­sim­pään yh­te­näi­ses­ti asu­tet­tu kau­pun­ki, ja se toi­mi in­ka­val­ta­kun­nan pää­kau­pun­ki­na. Kun es­pan­ja­lai­set val­loit­ta­jat eli kon­kis­ta­do­rit 1530-lu­vul­la saa­pui­vat, mo­net in­ko­jen temp­pe­leis­tä ha­jo­tet­tiin ja ki­vet käy­tet­tiin suo­ja­muu­rien ja kirk­ko­jen ra­ken­ta­mi­seen. Eten­kin van­has­sa kau­pun­gis­sa siir­to­maa-ai­kais­ten ra­ken­nus­ten pe­rus­tuk­si­na on in­ko­jen tai­dok­kai­ta ki­vi­muu­re­ja.

Cus­con pää­au­ki­o­ta Plaza de Ar­ma­sia, ym­pä­röi jouk­ko kau­niis­ti en­ti­söi­ty­jä ra­ken­nuk­sia. Niis­sä siir­to­maa-ajan ark­ki­teh­tuu­ri pää­see oi­keuk­siin­sa. Au­ki­o­ta hal­lit­see ka­ted­raa­li, jon­ka hä­mä­räs­sä odot­taa yl­lä­tys. Pe­ru­lai­sen Mar­cos Za­pa­tan maa­laa­ma alt­ta­ri­tau­lu ku­vaa vii­meis­tä eh­tool­lis­ta. Sii­nä Jee­sus ope­tus­lap­si­neen pop­sii in­ko­jen ajoil­ta pe­räi­sin ole­vaa herk­kua, pais­tet­tua mar­sua.

Cus­con kiin­nos­ta­vim­mat mu­se­ot ovat In­ka­mu­seo ja Ko­ka­mu­seo. Ko­ka­mu­se­os­sa op­pii sen, mi­ten val­ta­va mer­ki­tys py­häl­lä leh­del­lä on An­dien al­ku­pe­räis­kan­soil­le. Ko­ka­leh­dis­tä uu­tet­tu tee on te­ho­kas kei­no lie­vit­tää vuo­ris­to­tau­din oi­rei­ta ku­ten pään­sär­kyä, jos­ta moni kär­sii yli kol­men ki­lo­met­rin kor­keu­del­la si­jait­se­vas­sa Cus­cos­sa. Ko­ka­tee­tä voi mais­tel­la kah­vi­lois­sa tai ho­tel­lin aa­mi­ai­sel­la. Teel­lä ei ole huu­maa­vaa vai­ku­tus­ta.

Cus­cos­ta on help­po teh­dä päi­vä­ret­ki vuor­ten ta­ka­na odot­ta­vaan Py­hään Laak­soon. In­ka­lin­noi­tus­ten ja ket­sua-in­ti­aa­nien ky­lien li­säk­si suo­sit­tu näh­tä­vyys on Pi­sa­cin val­ta­va kä­si­työ­to­ri, joka on vilk­kaim­mil­laan sun­nun­tai­sin.

PE­RUN HER­KUT

CUS­COS­SA SAA MAIS­TAA in­ko­jen ar­vos­ta­mia herk­ku­ja ku­ten ko­ka­leh­dis­tä hau­du­tet­tua tee­tä ja pais­tet­tua mar­sua. An­deil­ta ko­toi­sin ole­vaa pe­ru­naa vil­jel­lään Py­hän Laak­son alu­eel­la yli tu­hat­ta eri la­ji­ket­ta.

Cus­cos­ta, Agu­as Ca­lien­te­sis­ta ja Py­hän Laak­son pik­ku­kau­pun­geis­ta löy­tyy ra­vin­to­loi­ta joka läh­töön. Menu tu­ris­ti­co -lou­naan saa pik­ku­ra­vin­to­lois­sa al­le vii­del­lä eu­rol­la.

◗ EGOS

Pai­kal­lis­ten suo­si­mas­sa ra­vin­to­las­sa on val­ta­vat an­nok­set. Lou­nas 2 eu­roa.

Cal­le Are­qui­pa 248, Cus­co

◗ LOS PER­ROS COUCH BAR

Al­pak­ka­pul­lia juk­ka-kas­vin juu­res­ta

pais­tet­tu­jen ”rans­kis­ten” kera. An­nok­set 5–10 eu­roa. Tec­se­coc­ha 436, Cus­co

◗ CHIC­HA

Julk­kis­kok­ki Gas­ton Acu­ri­on omis­ta­ma Chic­ha on yk­si Cus­con ar­vos­te­tuim­mis­ta ra­vin­to­lois­ta. An­nok­set al­ka­en 10 eu­roa. chic­ha.com.pe

◗ TREE HOU­SE

Agu­as Ca­lien­te­sin pa­ras ra­vin­to­la.

Rans­ka­lais­tyyp­pi­siä an­nok­sia mar­sus­ta, al­pa­kas­ta ja kvi­no­as­ta. Pää­ruo­at noin 10 eu­roa. ru­pa­wa­sit­ree­hou­se.com

MA­JOI­TUS LÄ­HEL­LÄ MAC­HU PIC­C­HUA

CUS­COS­SA ON SA­TO­JA hos­tel­le­ja, ma­ja­ta­lo­ja ja ho­tel­le­ja. Edul­li­sim­mat sän­ky­pai­kat mak­sa­vat vain muu­ta­man eu­ron, kal­leim­mis­ta vii­den täh­den lu­kaa­leis­ta pi­tää pu­lit­taa sa­ta­sia. Ma­ja­paik­koi­hin voi jät­tää yli­mää­räi­set mat­ka­ta­va­rat Mac­hu Pic­c­hul­la käyn­nin ajak­si.

◗ CA­SO­NA LES PLEI­A­DES

Les Plei­a­des si­jait­see mu­ka­vien baa­rien ja ra­vin­to­loi­den naa­pu­ris­sa San Bla­sin kau­pun­gi­no­sas­sa. Kah­den hen­gen huo­ne al­ka­en 45 eu­roa. ca­so­na-plei­a­des.com

◗ IN­KA­TER­RA

Luk­sus­ta kai­paa­van kan­nat­taa tu­tus­tua In­ka­ter­ran ho­tel­lei­hin, joi­ta on Cuz­con li­säk­si myös Ama­zo­nil­la, Ti­ti­ca­ca-jär­vel­lä ja Agu­as Ca­lien­te­sis­sa. Kah­den hen­gen huo­ne al­ka­en 380 eu­roa. in­ka­ter­ra.com

◗ RUPA WASI ECO LOD­GE

Yk­si Agu­as Ca­lien­te­sin viih­tyi­sim­mis­tä ho­tel­leis­ta, jon­ka valt­ti­kort­ti on lois­ta­va Tree Hou­se -ra­vin­to­la. Kah­den hen­gen huo­ne al­ka­en 60 eu­roa. ru­pa­wa­si.net

VIL­LE PA­LO­NEN TEKS­TI JA KU­VAT