Lai­va li­puu Bur­man suu­rin­ta ve­si­väy­lää Ir­ra­wad­dy-jo­kea pit­kin au­rin­gon­las­kun ai­kaan. Kan­nel­la ja sa­lon­geis­sa elä­mys­mat­kai­li­joi­ta hem­mo­tel­laan kai­kin ta­voin.Orient Exp­ress-yh­ti­ön Road To Man­da­lay on kau­niis­ti kor­jat­tu ja si­sus­tet­tu pe­rin­tei­nen jo­ki­lai­va.

Ret­kem­me 80 mat­kus­ta­jan jou­kos­sa on pa­ri­a­kym­men­tä eri kan­sal­li­suut­ta, enem­mis­töi­nä bri­tit, jen­kit, aust­ra­li­a­lai­set ja ka­na­da­lai­set. Myös rans­ka­lai­sia, ruot­sa­lai­sia ja sak­sa­lai­sia on lai­val­la. Lap­sia

ei ris­tei­lyl­lä ole, mut­ta kyl­lä­kin nuo­ria ai­kui­sia.

Yh­tiö il­moit­taa, et­tei ris­tei­ly sovi lii­kun­ta­ra­joit­tei­sel­le. Lai­vas­sa ei ole his­siä ja siel­tä teh­tä­vät ret­ket vaa­ti­vat vä­hin­tään­kin koh­ta­lais­ta kä­ve­ly­kun­toa. Lai­va ei myös­kään huo­leh­di eri­kois­ruo­ka­va­li­ois­ta.

Hen­ki­lö­kun­ta on am­mat­ti­tai­tois­ta ja ys­tä­väl­lis­tä, hy­myi­le­vää, jut­te­le­vaa ja eh­dot­to­man avu­li­as­ta. Kap­tee­ni on bur­ma­lai­nen, ja ris­tei­ly­joh­ta­ja Uu­des­ta See­lan­nis­ta. Lai­van kok­ki on Thai­maas­ta.

MAT­KAL­LA MAN­DA­LA­Y­HIN

Eu­roop­pa­lai­sil­le pa­ras ai­ka mat­kus­taa Bur­maan (ny­kyi­sin My­an­mar) on tal­vi­ai­ka pit­käl­le ke­vää­seen ja sit­ten taas syk­sy. Jo­ki­ris­tei­ly taas on mai­nio tapa tu­tus­tua tär­keim­piin näh­tä­vyyk­siin. Ju­ma­lai­set mai­se­mat tyyn­nyt­tä­vät le­vot­to­man­kin mat­kai­li­jan mie­len. Lai­va an­taa mah­dol­li­suu­den tark­kail­la elä­mää ran­noil­la. ysäh­dys­pai­koil­ta teh­dään ret­kiä tär­keim­piin näh­tä­vyyk­siin.

Lai­van kan­nel­la mo­net lu­ke­vat Ge­or­ge Or­wel­lin kir­jaa Bur­me­se Days tai se­laa­vat Ru­dy­ard Kip­lin­gin ru­no­ja, jois­ta kuu­lui­sin on ni­mel­tään Road to Man­da­lay. Ru­nos­sa bur­ma­lai­nen nei­to ikä­vöi brit­ti­so­ti­las­ta.

”Tule, brit­ti­solt­tu, ta­kai­sin,

tule Man­da­la­y­hin,

mis­sä van­hat lai­vat lil­luu.

Kuu­le me­lo­jen lois­ki­van

Mat­kal­la Man­da­la­y­hin,

Siel­lä leik­ki­vät len­to­ka­lat

ja aa­mu val­ke­nee jy­lis­ten,

taus­tal­la kap­pa­le Kii­naa.”

Brit­ti­hal­lin­non ai­kaan Ir­ra­wad­dy-joki oli tär­keä ja vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­ty ve­si­väy­lä. Joen pi­tuus on yli 2 000 ki­lo­met­riä. Se saa ve­ten­sä Hi­ma­la­jan vuo­ris­tos­ta poh­joi­ses­sa ja las­kee An­da­maa­nien­me­reen.

Ny­ky­ään lai­vat ovat vä­his­sä, mut­ta voi ar­va­ta, et­tä kun maan ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne ko­he­nee, lii­ken­ne vil­kas­tuu val­ta­vas­ti.

Joki muut­taa vir­tauk­si­aan ja lii­kut­taa poh­ja­hiek­kaa koko ajan. Vet­tä on vä­hän, pait­si sa­de­ai­ka­na, jo­ten lai­vat jou­tu­vat luo­vi­maan koko ajan uu­sia reit­te­jä.

Muu­ka­lai­sis­ta ei ole tun­gos­ta täs­sä kak­si ker­taa Suo­men ko­koi­ses­sa ja vä­es­tö­mää­räl­tään kym­men­ker­tai­ses­sa maas­sa. Bur­mas­sa käy vuo­sit­tain vain hie­man tois­ta mil­joo­naa ul­ko­maa­lais­ta. Val­taus­kon­to on bud­d­ha­lai­suus, jota yh­dek­sän kym­me­nes­tä har­joit­taa. Sen li­säk­si on kris­tit­ty­jä, mus­li­me­ja ja pie­nem­pien us­kon­to­kun­tien edus­ta­jia. Maas­sa on tois­ta sa­taa eri et­nis­tä ryh­mää, suu­rim­pa­na kui­ten­kin bur­ma­lai­set eli ba­ma­rit, joi­ta on vä­es­tös­tä kak­si kol­man­nes­ta.

Lai­va li­puu iki­van­ho­jen pää­kau­pun­kien ohi mat­kal­la Ba­ga­nis­ta Man­da­ley­hin. Ba­ga­nis­sa voi yh­teen temp­pe­liin kii­pe­ä­mäl­lä näh­dä kol­me­tu­hat­ta temp­pe­liä, pa­go­dia, joi­ta mui­nai­set hal­lit­si­jat kil­van ra­ken­nut­ti­vat it­sen­sä ja Bud­d­han kun­ni­ak­si.

Vie­lä pa­rem­min py­hät ra­ken­nuk­set nä­kee kuu­mail­ma­pal­lon ko­ris­ta. Brit­ti­pa­ris­kun­ta on kek­si­nyt teh­dä len­nä­tyk­ses­tä it­sel­leen elin­kei­non. Pal­loil­la on brit­ti­mie­his­tö ja ku­kin mat­kus­ta­ja on va­kuu­tet­tu kah­des­ta mil­joo­nas­ta dol­la­ris­ta. Va­jaan tun­nin mit­tai­set len­not mak­sa­vat muu­ta­man sata dol­la­ria mat­kus­ta­jal­ta. Nii­tä teh­dään au­rin­gon­nou­sun ja au­rin­gon­las­kun ai­koi­hin.

Bur­ma­lai­set ovat tark­ko­ja vain yh­des­tä asi­as­ta, pu­keu­tu­mi­ses­ta temp­pe­leis­sä. Tu­ris­ti jou­tuu viet­tä­mään pal­jon ai­kaa pal­jain ja­loin, jo­ten mu­kaan kan­nat­taa ot­taa sel­lai­set ken­gät tai san­daa­lit, jot­ka saa no­pe­as­ti ja­las­ta ja jal­kaan ta­kai­sin. Temp­pe­leis­sä pol­vien ja ol­ka­päi­den tu­lee ol­la pei­tet­ty sekä mie­hil­lä et­tä nai­sil­la.

Bud­d­ha­lai­nen us­ko on ko­vin elä­män­myön­tei­nen. Bud­d­han op­pe­ja nou­dat­ta­en voi elää elä­män­sä kun­ni­al­li­ses­ti, mut­ta yk­si­tyis­koh­dis­sa tar­vi­taan täs­mäl­li­sem­piä tai­ko­ja. Tu­han­net pa­go­dit ovat vuo­si­sa­to­ja ju­lis­ta­neet Bud­d­han kun­ni­aa, mut­ta Bud­d­han li­säk­si pal­vo­taan 37 eri­lais­ta epä­ju­ma­laa, na­tia. Näi­tä peik­ko­ja on lä­hes jo­kai­seen elä­män­ti­lan­tee­seen: lii­ke­mies uh­raa rii­siä ja ba­naa­ne­ja bis­nes-na­til­le, kun­toi­li­ja ter­veys-na­til­le, vii­nas­ta eroon pyr­ki­vä päih­de-na­til­le ja niin edel­leen.

Na­tien koti on Mount Po­pal­la, bud­d­ha­lais­luos­ta­ris­sa, joka si­jait­see kor­ke­an vuo­ren pääl­lä sa­maan ta­paan kuin At­hos-vuo­ren luos­ta­ri Krei­kas­sa.

DIK­TA­TUU­RIN RAS­KAS TAAK­KA

Brit­ti­ko­men­nos­ta vuon­na 1948 it­se­näis­ty­nyt Bur­ma on kär­si­nyt vuo­si­kym­me­net eri­lai­sis­ta dik­ta­tuu­reis­ta. Ken­raa­li Ne Wi­nin ”bur­ma­lai­nen so­si­a­lis­mi” tu­ho­si ta­lou­den pe­rus­tan. Hä­nen jäl­keen­sä so­ti­las­junt­ta teki maas­ta lää­ni­tyk­sen­sä. Ko­vas­sa ku­ris­sa kan­sa al­koi ikä­vöi­dä brit­ti­hal­lin­non vuo­sia.

Hir­mu­hal­lit­si­ja Ne Win oli kou­lu­ja käy­mä­tön so­ti­las. Tämä kes­kin­ker­tai­nen mies oli ka­teel­li­nen niin kut­su­tuil­le in­tel­lek­tu­el­leil­le. Eri­tyi­sen mus­ta­suk­kai­nen hän oli sen ajan kan­sain­vä­li­ses­ti tun­ne­tuim­mal­le bur­ma­lai­sel­le, U Than­til­le, joka va­lit­tiin YK:n pää­sih­tee­rik­si.

U Thant kuo­li vuon­na 1974 ja hä­nen 90 ruu­miin­sa tuo­tiin ta­kai­sin Ran­goo­niin hau­dat­ta­vak­si. Ne Win il­moit­ti, et­tä U Thant on hau­dat­ta­va syr­jäi­sel­le hau­taus­maal­le il­man juh­lal­li­suuk­sia. Ran­goo­nin yli­o­pis­ton opis­ke­li­jat kui­ten­kin jär­jes­ti­vät U Than­til­le hau­ta­jai­set yli­o­pis­ton alu­eel­la. Sen seu­rauk­se­na so­ti­laat ryn­tä­si­vät kam­puk­sel­le ja sur­ma­si­vat sa­to­ja yli­op­pi­lai­ta. Kou­lut ja yli­o­pis­tot sul­jet­tiin kuu­kau­sik­si koko maas­sa ja poik­keus­ti­la ju­lis­tet­tiin voi­maan.

Suo­ma­lai­nen val­tuus­kun­ta kävi kol­me vuo­si­kym­men­tä sit­ten Bur­mas­sa luo­vut­ta­mas­sa ke­hi­ty­sa­pu­na teak-sa­han. Lah­jan ar­vo oli 30 mil­joo­naa sil­lois­ta mark­kaa.

Ran­goo­nis­sa vas­tas­sa oli so­ti­las­hal­lin­non edus­ta­jien li­säk­si muu­an lii­ke­mies ni­mel­tä Leo Nic­hols. Hän oli Poh­jois­mai­den yh­tei­nen kun­ni­a­kon­su­li Bur­mas­sa.

”Käy­kää use­am­min,” Leo sa­noi. ”Ai­na, kun tääl­lä käy poh­jois­mai­sia vie­rai­ta, pää­sen lo­mal­le van­ki­las­ta.” Hä­nen ri­kok­sen­sa oli pi­tää yh­teyt­tä ko­ti­a­res­tis­sa ole­vaan op­po­si­ti­o­joh­ta­ja Aung San Suu Kyi­hin. Nic­hols kuo­li hä­mä­ris­sä olois­sa van­ki­las­sa vuon­na 1996.

KOH­TI DE­MOK­RA­TI­AA

Nyt on en­sim­mäi­set as­ke­leet de­mok­ra­ti­an tiel­lä otet­tu. Pari vuot­ta sit­ten Bur­mas­sa jär­jes­tet­tiin vaa­lit, jota var­ten so­ti­las­junt­ta suos­tui as­tu­maan taka-alal­le. ”The Lady” sai No­be­lin rau­han­pal­kin­non ja pää­si ko­ti­a­res­tis­ta. Hän on mat­kal­la po­liit­ti­seen val­taan. Sen­suu­ria on hel­li­tet­ty ja ko­koon­tu­mi­nen sal­li­taan. Po­liit­ti­sia van­ke­ja on va­pau­tet­tu. Taan­noin huu­det­tiin Kii­nan suur­lä­he­tys­tön edes­sä: ”Kii­na­lai­set ve­re­ni­mi­jät ulos!”

Va­ro­vais­ta muu­tos­ta koh­ti de­mok­ra­ti­aa al­koi joh­taa jun­tan en­ti­nen jä­sen, ken­raa­li Thein Sein, joka al­ku­vuo­des­ta vie­rai­li Suo­mes­sa­kin. Hä­nen val­ta­kau­del­laan po­liit­ti­sia van­ke­ja on va­pau­tet­tu ja op­po­si­ti­o­kin on pääs­syt täy­te­vaa­leis­sa par­la­ment­tiin. Jot­kut us­ko­vat, et­tä so­ti­laat vain vaih­toi­vat uni­vor­mut si­vii­li­vaat­tei­siin, toi­set ovat sitä miel­tä, et­tä ret­kel­tä koh­ti de­mok­ra­ti­aa ei ole pa­luu­ta.

Pe­rus­tus­lain mu­kaan junt­taa ei voi tuo­mi­ta so­ti­las­dik­ta­tuu­rin te­ke­mis­tä raa­kuuk­sis­ta. Vuon­na 2015 on lu­vat­tu jär­jes­tää par­la­ment­ti­vaa­lit, jot­ka Suu Kyin op­po­si­ti­o­puo­lue NLD:n us­ko­taan voit­ta­van sel­väl­lä enem­mis­töl­lä. Pe­rus­tus­la­ki ta­kaa kui­ten­kin edel­leen nel­jän­nek­sen par­la­men­tin pai­kois­ta so­ti­lail­le.

Ny­kyi­sen pe­rus­tus­lain mu­kaan Suu Kyis­tä ei voi tul­la pre­si­dent­tiä. Hän­tä var­ten on laa­dit­tu py­kä­lä, jon­ka mu­kaan hen­ki­lö, joka on ol­lut nai­mi­sis­sa ul­ko­maa­lai­sen kans­sa, ei voi tul­la va­li­tuk­si pre­si­den­tik­si.

Ox­for­dis­sa opis­kel­lut ken­raa­lin ty­tär Suu Kyi on maas­sa sa­mas­sa ase­mas­sa kuin Nel­son Man­de­la Ete­lä-Af­ri­kas­sa. Mut­ta us­kal­taa­ko hän­kään uh­ma­ta Kii­naa ja par­la­men­tin ku­lis­sien ta­ka­na yhä pii­lot­te­le­via ken­raa­le­ja?

Poh­joi­ses­sa Kac­hi­nin alu­eel­la Bur­man ar­mei­ja tais­te­lee ko­vin ot­tein ka­pi­nal­li­sia vas­taan muo­dol­li­ses­ta tu­li­tau­os­ta huo­li­mat­ta. Pal­jon kan­sain­vä­lis­tä huol­ta on he­rät­tä­nyt Ro­hin­gy­an mus­li­mien koh­ta­lo. My­an­mar ei tun­nus­ta hei­tä täy­si­val­tai­sik­si kan­sa­lai­sik­si. Yh­tee­no­tois­sa mus­li­mien ja bud­d­ha­lais­ten vä­lil­lä kuo­li vii­me vuon­na­kin kym­me­niä ih­mi­siä.

Myös po­lii­sia syy­te­tään vä­ki­val­tai­suuk­sis­ta si­vii­le­jä koh­taan: Mie­le­no­soi­tus­ten tal­tut­ta­mi­seen erääl­lä ku­pa­ri­kai­vok­sel­la käy­tet­tiin val­kois­ta fos­fo­ria. Se ai­heut­ti miel­tä osoit­ta­neil­le mun­keil­le ja ky­lä­läi­sil­le va­ka­via vam­mo­ja. Mo­net uu­dis­tuk­set ovat vie­lä pu­heen ta­sol­la.

Kol­ma­so­sa ih­mi­sis­tä elää köy­hyy­des­sä ei­kä van­haa ai­kaa juu­ri kä­si­tel­lä. Nel­jä­so­sa val­ti­on bud­je­tis­ta me­nee edel­leen so­ti­las­me­noi­hin, vain vii­si pro­sent­tia kou­lu­tuk­seen. Brut­to­kan­san­tuo­te asu­kas­ta koh­ti on vain noin 1 000 eu­roa vuo­des­sa. Ver­tai­lun vuok­si: Suo­mes­sa se on 33 000 eu­roa. Väki elää vä­hil­lä tu­loil­la, mut­ta sil­min­näh­tä­vää kur­juut­ta ei vil­ja­vas­sa maas­sa ha­vait­se, ruo­kaa riit­tää vien­tiin­kin.

MIE­LEN­RAU­HAA TU­RIS­TEIL­LE

Kii­nan aseet ja po­liit­ti­nen tuki pi­ti­vät ken­raa­lit val­las­sa vii­si vuo­si­kym­men­tä. Ve­si­voi­man, öl­jyn, kaa­sun, mi­ne­raa­lien, ja­den, rii­sin ja teak-puun kaup­pa on edel­leen kii­na­lais­ten kä­sis­sä. Lu­vis­ta ja li­sens­seis­tä kym­me­nys me­nee ken­raa­leil­le, joil­la on näp­pin­sä kai­kes­sa pa­ni­mois­ta pank­kei­hin. In­ves­toin­neis­ta kol­ma­so­sa tu­lee Kii­nas­ta.

Junt­ta päät­ti aloit­taa uu­dis­tuk­set maan ta­lou­del­li­sen ta­ka­pa­jui­suu­den vuok­si. Muu­toin oli­si edes­sä ol­lut Poh­jois-Ko­re­an tie, eris­ty­mi­nen kai­kes­ta muus­ta maa­il­mas­ta. Bur­ma odot­taa nyt ul­ko­mai­sia in­ves­toin­te­ja. Ni­me­no­maan tu­ris­miin on­kin tu­los­sa mu­kaan aa­si­a­lais­ta ra­haa ym­pä­röi­vis­tä val­ti­ois­ta.

Län­ti­nen raha oli­si­kin bur­ma­lais­ten mie­leen, sil­lä ka­pi­ta­lis­mia ei voi har­joit­taa il­man ka­pi­taa­lia. Pel­käs­tään Coca-Co­lan pa­luu mark­ki­noil­le kuu­den­kym­me­nen vuo­den jäl­keen on ol­lut kan­sal­li­sen rie­mun ai­he. Kaup­pa­saar­ron pur­ku ja Ba­rak Oba­man vie­rai­lu ai­heut­ti­vat hur­mi­on.

Bur­mas­sa voi hy­vin viet­tää lo­man­sa ikä­vien uu­tis­ten häi­rit­se­mät­tä. Tu­ris­tin ei tar­vit­se vä­lit­tää po­liit­ti­sis­ta van­geis­ta, ka­pi­nois­ta ja ra­ja­ka­ha­kois­ta, ih­mis­kau­pas­ta tai ”kul­tai­sen kol­mi­on” huu­meis­ta.

Täs­sä­kin maas­sa unik­ko­jen vil­je­ly on ai­na ol­lut kan­nat­ta­vam­paa kuin rii­sin vil­je­ly. So­ti­las­hal­lin­non­kin ai­kaan huu­me­kaup­paa vas­tus­tet­tiin muo­dol­li­ses­ti, mut­ta jun­tan jä­se­net se­kaan­tui­vat sii­hen ai­na vain sy­vem­min. Vie­lä tä­nä­kin päi­vä­nä niin kut­su­tus­ta kul­tai­ses­ta kol­mi­os­ta kul­kee oo­piu­mia muu­hun maa­il­maan ja ken­raa­lit kuit­taa­vat kym­me­nyk­set.

Tu­ris­tin sil­miin ei merk­ke­jä dik­ta­tuu­rin ajas­ta juu­ri näe. So­ti­laat on ai­dat­tu omil­le ka­sar­mi­a­lu­eil­leen. Pai­kal­li­set nuo­ret pu­hu­vat in­nok­kaas­ti ul­ko­maa­lais­ten kans­sa, mut­ta van­hem­mat ovat va­ro­vai­sia. He muis­ta­vat vuo­si­kym­me­net, jol­loin ul­ko­maa­lais­ten kans­sa ei saa­nut ol­la mis­sään te­ke­mi­sis­sä.

Maan kan­sa­lai­set sai­vat muu­ta­ma vuo­si sit­ten lu­van os­taa au­to­ja yk­si­tyi­seen käyt­töön. Sen seu­rauk­se­na Ja­pa­nis­ta on tuo­tu val­ta­va mää­rä mel­kein lop­puun ajet­tu­ja me­no­pe­le­jä. Sii­tä syys­tä oi­ke­an­puo­lei­sen lii­ken­teen maas­sa au­to­jen ra­tit­kin ovat oi­ke­al­la.

Ran­goo­nis­sa (ny­ky­ään Yan­gon) ei ole yh­tään moot­to­ri­pyö­rää tai mo­pe­dia. Tämä lys­ti­käs yk­si­tyis­koh­ta on so­ti­las­dik­ta­tuu­rin pe­ru­ja. Joku oli jos­kus kol­hi­nut kor­kea-ar­voi­sen ken­raa­lin au­toa, ja moot­to­ri­pyö­rät kiel­let­tiin sa­man tien. Kiel­to on edel­leen voi­mas­sa, mut­ta vain Ran­goo­nis­sa.

Kau­pun­geis­sa osa nuo­ris­ta li­pit­tää jo lat­tea ja pu­huu kän­nyk­kään. Ky­liin on han­kit­tu yh­tei­nen te­le­vi­sio ja lau­ta­san­ten­ni. Suo­si­tuin tai­vas­ka­na­va näyt­tää Eng­lan­nin va­li­o­lii­gan pe­le­jä. Erään ken­raa­lin po­jan­poi­ka pyy­si vaa­ria os­ta­maan Manc­hes­ter Uni­te­din.

Bur­ma­lai­sil­la on kai­ken jär­jen mu­kaan edel­ly­tyk­set pär­jä­tä jal­ka­pal­los­sa. Pal­lo­pe­li ni­mel­tään chin­lo­ne on kan­sal­li­sur­hei­lu. Sitä pe­la­taan ke­vy­el­lä mut­ta ko­val­la bam­bus­ta pu­no­tul­la pie­nel­lä pal­lol­la. Nel­jäs­tä kuu­teen pe­laa­jaa sei­soo ym­py­räs­sä, ja pal­loa yri­te­tään pi­tää pot­kuil­la, pääl­lä ja muil­la ruu­mii­no­sil­la liik­kees­sä ja il­mas­sa niin kau­an kuin mah­dol­lis­ta. Vain kä­sien käyt­tä­mi­nen on kiel­let­tyä. Pe­liä pe­la­taan kaik­ki­al­la, ja par­haim­mat pe­laa­jat pys­ty­vät pi­tä­mään pal­lon il­mas­sa tois­ta­kym­men­tä mi­nuut­tia yh­teen me­noon.

BUR­MAN MAIS­TU­VAT HER­KUT

Maa on kau­nis, ys­tä­väl­li­nen, mie­len­kiin­toi­nen ja eh­dot­to­man jän­nit­tä­vä. Se on köy­hä mut­tei kur­ja, sil­lä vil­ja­va maa­pe­rä an­taa par­haim­mil­laan kol­me­kin sa­toa vuo­des­sa. Maa on myös us­ko­mat­to­man siis­ti.

Ih­mi­set ovat avoi­mia ja ys­tä­väl­li­siä ja jopa in­nok­kai­ta ta­paa­maan tu­ris­te­ja. Ker­jää­mi­nen ja kau­pus­te­lu on toi­sen­lais­ta kuin In­ti­as­sa tai Thai­maas­sa. Kaup­pi­aat ei­vät roi­ku tu­ris­tin hi­has­sa, vaan us­ko­vat asi­ak­kaan pu­het­ta.

Bur­ma on rii­sin, he­del­mien ja vi­han­nes­ten net­to­vie­jä, ja ruo­ka­to­rit pur­su­a­vat syö­tä­vää. Ruo­ka Bur­mas­sa on­kin eri­no­mais­ta: Se poik­ke­aa eh­dot­to­mas­ti eduk­seen muis­ta aa­si­a­lai­sis­ta keit­ti­öis­tä. Ruo­is­sa käy­te­tään pal­jon vi­han­nek­sia, he­del­miä ja ka­laa. Ai­van eri­tyi­ses­ti käy­te­tään aro­mik­kai­ta päh­ki­nöi­tä, joi­ta Ai­ka­on usei­ta la­je­ja. Itä­mai­set maus­teet ovat hie­nos­sa ta­sa­pai­nos­sa, ei­kä nii­tä ole lii­kaa eu­roop­pa­lai­seen ma­kuun.

Kan­sal­li­nen eri­koi­suus on ha­pa­tet­tu teen­leh­ti, jota käy­te­tään ni­me­no­maan sa­laa­teis­sa mut­ta muis­sa­kin ruo­is­sa maus­tee­na.

MYÖS REP­PU­SEL­KÄ­TU­RIS­TIL­LE

Mat­kai­lu ot­taa en­si as­ke­lei­taan maas­sa, joka on vas­ta äs­ket­täin va­pau­tu­nut po­liit­ti­ses­ta sul­keu­tu­nei­suu­des­taan. Län­si­mai­set vaa­ti­muk­set täyt­tä­viä ho­tel­le­ja ei vie­lä ole­kaan tar­peek­si vas­taa­maan ko­vas­ti kas­va­vaan ky­syn­tään. Sik­si ai­na­kin vaa­ti­van mat­kus­ta­jan kan­nat­taa tois­tai­sek­si käyt­tää tun­net­tu­ja mat­ka­toi­mis­to­ja.

Go­ver­nor’s Re­si­den­ce Ran­goo­nis­sa on lä­hes­tul­koon täy­del­li­nen ho­tel­li. Brit­ti­ai­kaan Bur­maa hal­lit­tiin Kal­ku­tas­ta kä­sin, jos­sa myös ku­ver­nöö­ri asui. Tämä talo oli hä­nen ja mui­den brit­ti­hal­lin­non vir­ka­mies­ten vie­rai­lua var­ten ra­ken­net­tu. Van­ha kar­ta­no si­jait­see isos­sa puis­tos­sa. Ho­tel­lis­sa on hy­vät huo­neet, jois­sa on kaik­ki tar­peel­li­nen. Pi­hal­la on ui­ma-al­las, ja tu­ris­te­ja pal­ve­lee kak­si eri­no­mais­ta ra­vin­to­laa.

Ran­goo­nin var­si­nai­nen nos­tal­gi­a­näh­tä­vyys siir­to­maa­val­lan ajoil­ta on Strand Ho­tel. Se on ai­ko­jen saa­tos­sa hie­man nuh­jaan­tu­nut, mut­ta sitä ol­laan ko­hen­ta­mas­sa uu­teen us­koon van­ho­ja tra­di­ti­oi­ta var­jel­len niin, et­tä se kel­paa vaa­ti­val­le­kin mat­kus­ta­jal­le.

Bur­ma on kui­ten­kin ihan­teel­li­nen paik­ka myös rep­pu­sel­kä­tu­ris­til­le. Liik­ku­mi­nen on ju­nil­la ja maan­tei­tä pit­kin vai­val­lois­ta, mut­ta ylet­tö­män hal­paa. Asu­mi­nen pai­kal­li­sen ta­son ma­ja­ta­lois­sa ei mak­sa juu­ri mi­tään, ku­ten ei myös­kään ruo­ka ka­tu­keit­ti­öis­sä ja pai­kal­li­sis­sa ra­vin­to­lois­sa.

Läm­pi­mät maat ovat yh­teis­kun­ta­mal­lil­taan har­voin sel­lai­sia kuin toi­voi­sim­me. Mut­ta kan­sain­vä­li­nen kans­sa­käy­mi­nen on var­min tapa ede­tä koh­ti de­mok­ra­ti­aa. Bur­ma­lai­set ha­lu­a­vat­kin tu­ris­tin viih­ty­vän ja pa­laa­van uu­del­leen: ta­val­lis­ten bur­ma­lais­ten tu­ris­til­le vä­lit­tä­mä läm­pö ja huo­len­pi­to yh­des­sä hie­non luon­non kans­sa te­ke­vät mat­kas­ta unoh­tu­mat­to­man.

LAS­SE LEH­TI­NEN / TEKS­TI JA KU­VAT

Oma Ai­ka 3/2013