Amor­gok­sen saa­rel­la on vain 1 800 asu­kas­ta, mut­ta kym­me­niä ky­liä. Saa­ri on vuo­ris­ton ta­kia vai­ke­a­kul­kui­nen, ja sik­si ky­lät ovat elä­neet pit­kään eris­tyk­sis­sä. Niil­lä on­kin vah­vat eri­tyis­piir­teen­sä ja pe­rin­teen­sä. Ne ulot­tu­vat kä­si­töis­tä ruo­kiin ja juh­liin, jois­ta kai­kis­ta ol­laan yl­pei­tä.

Rei­lun 30 ki­lo­met­rin mit­tai­nen ja ka­peim­mil­laan al­le pari ki­lo­met­riä le­veä saa­ri on ran­ta­vii­val­taan lä­hes ra­ken­ta­ma­ton. Sii­tä ovat pi­tä­neet huo­len me­reen las­ke­vat jyr­kät vuo­ret. Ny­ky­ään lä­hes kaik­kiin ky­liin vie tie, mut­ta suu­reen osaan saar­ta – mu­kaan lu­kien mo­net upe­at lah­den pou­ka­mat – pää­see vain pa­tik­ka­pol­ku­ja pit­kin. Vas­taan lonk­sut­ta­vat aa­sit ei­vät ole mat­kai­lu­rek­vi­siit­taa, vaan kul­ku­neu­vo­ja ja työ­vä­li­nei­tä.

Dis­ko­ja ei tääl­tä löy­dy

Mat­kai­lu Amor­gok­sel­la on yhä var­sin pie­ni­muo­tois­ta. Saa­rel­la ei ole len­to­kent­tää. Mat­kai­li­jat ma­joit­tu­vat per­hei­den pi­tä­miin pik­ku pen­si­o­naat­tei­hin ja yk­sit­täi­siin vuok­ra­huo­nei­siin.

Koko saa­rel­la on vain muu­ta­ma suu­rem­pi ho­tel­li ui­ma-al­tai­neen. Ne on ra­ken­net­tu pe­rin­tei­ses­ti ja so­pi­maan mai­se­maan. Ve­si­puis­to­ja, dis­ko­ja tai suu­ria su­per­mar­ket­te­ja ei saa­rel­la ole.

Tär­keim­mät ky­lät ovat Ka­ta­po­la ja Egi­a­lis. Ka­ta­po­las­sa on pää­mat­kus­ta­ja­sa­ta­ma. Sitä suo­si­vat myös pur­jeh­ti­jat. Toi­nen sa­ta­ma on Egi­a­li­sin ky­läs­sä.

Egi­a­li­sin lä­his­töl­lä asuu yli kol­man­nes saa­ren asuk­kais­ta, ja nel­jä saa­ren ky­lis­tä nel­jä si­jait­see kä­ve­ly­e­täi­syy­del­lä siel­tä. Sik­si Egi­a­lis on saa­ren pa­ras ase­ma­paik­ka. Siel­lä on myös hiek­ka­ran­ta, viih­tyi­siä ta­ver­no­ja ja kah­vi­loi­ta.

Suu­ri si­ni­nen on mat­kai­lu­valt­ti

Amor­gok­sen ”pää­kau­pun­ki” on 400 asuk­kaan Hora. Si­sä­maas­sa si­jait­se­va his­to­ri­al­li­nen kau­pun­ki on mai­nio ja suo­sit­tu päi­vä­ret­ki­koh­de kä­si­työ­pu­tiik­kei­neen ja ku­ji­neen.

Ho­ran ala­puo­lel­la, puo­len tun­nin reip­paan pa­ti­koin­nin pääs­sä, si­jait­see saa­ren tun­ne­tuin näh­tä­vyys, Pa­na­gia Cho­so­vi­o­tis­san luos­ta­ri, joka toi­mii yhä.

Vuo­ren kyl­keen kiin­ni ra­ken­net­tu luos­ta­ri roik­kuu hen­ke­ä­sal­paa­vas­ti me­ren yl­lä. Sin­ne nou­se­vat yli 300 por­ras­ta käy­vät reip­pai­lus­ta. Pe­ril­lä mun­kit tar­jo­a­vat luos­ta­ris­sa val­mis­tet­tua yrt­ti­li­köö­riä.

Al­la väl­keh­tii Agia An­nan lah­ti,  jol­la ai­ka­naan ku­vat­tiin rans­ka­lai­soh­jaa­ja Luc Bes­so­nin elo­ku­va Big Blue, Suu­ri si­ni­nen. Su­kel­lus­pii­reis­sä Amor­gos tun­ne­taan kirk­kais­ta ve­sis­tään, nä­ky­vyys on har­voin al­le 50 met­riä. Ve­den väi­te­tään ole­van myös tur­koo­sim­paa kuin muu­al­la Vä­li­me­res­sä. Väl­keh­ti­vää Agia An­naa kat­so­es­sa se on help­po us­koa.

Val­koi­sik­si kal­ki­tut pe­rin­ne­ta­lot, si­ni­tai­vas ja tur­koo­si meri ovat is­kos­tu­neet koko Krei­kan saa­ris­ton sym­bo­lik­si. Amor­gok­sen kyk­la­di­nen ark­ki­teh­tuu­ri tar­jo­aa juu­ri tätä pos­ti­kort­ti­mai­se­maa.

Muis­ta­kin pe­rin­teis­tä on pi­det­ty kiin­ni. Esi­mer­kik­si kaik­ki ran­nat ovat jul­ki­sia, ei­kä nii­den rau­haa riko ran­ta­tuo­li­vuok­raa­jien kai­lo­tus. Tuo­le­ja ei ni­mit­täin ole, el­let it­se tuo mu­ka­na­si.