Ki­ven­näi­sai­neet ovat maa­pe­räs­tä läh­töi­sin ole­via al­ku­ai­nei­ta, joi­ta ih­mi­nen tar­vit­see elin­toi­min­to­jen­sa yl­lä­pi­toon. Ne ja­e­taan mak­ro- ja mik­ro­ki­ven­näi­sai­nei­siin, tu­tum­min ki­ven­näi­sai­nei­siin ja hi­ve­nai­nei­siin. Mak­ro­ki­ven­näi­sai­nei­ta on eli­mis­tös­sä enem­män, ja si­ten nii­den tar­ve­kin on mik­ro­ki­ven­näi­sai­nei­ta suu­rem­pi: yli sata mil­lig­ram­maa vuo­ro­kau­des­sa.

”Ki­ven­näi­sai­nei­ta kut­su­taan myös suo­ja­ra­vin­to­ai­neik­si, sil­lä ne osal­lis­tu­vat mo­niin elin­tär­kei­siin eli­mis­tön ai­neen­vaih­dun­ta­re­ak­ti­oi­hin”, lail­lis­tet­tu ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti Lee­na Top­pi­nen Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­ta ker­too.

Ki­ven­näi­sai­neet sää­te­le­vät muun mu­as­sa ent­syy­mien toi­min­taa. Ent­syy­mit no­peut­ta­vat ja te­hos­ta­vat eli­mis­tös­sä ta­pah­tu­via re­ak­ti­oi­ta. Il­man nii­tä esi­mer­kik­si suo­lis­tom­me ku­lut­tai­si viik­ko­ja yh­den ate­ri­an su­lat­te­luun.

Ki­ven­näi­sai­nei­den jou­kos­sa on myös eli­mis­töl­le tär­kei­tä ra­ken­nu­sai­nei­ta, ku­ten luus­ton raa­ka-ai­neet kal­sium ja fos­fo­ri.

KU­PA­RIA, FLUO­RIA JA KRO­MIA

”Mik­ro­ki­ven­näi­sai­neet ku­pa­ri, man­gaa­ni, mo­lyb­dee­ni ja fluo­ri ovat vält­tä­mät­tö­miä. Hi­ve­nai­ne kro­min vält­tä­mät­tö­myy­des­tä kiis­tel­lään: se yh­dis­te­tään ma­ke­an­hi­mon hal­lin­taan, vaik­ka tut­ki­mus­näyt­tö puut­tuu”, Lee­na Top­pi­nen to­te­aa.

Man­gaa­nia saa­daan täys­jy­vä­vil­jas­ta, päh­ki­nöis­tä, pa­vuis­ta ja tees­tä. Fluo­ria saam­me esi­mer­kik­si ka­las­ta, li­has­ta ja ka­nan­mu­nas­ta. Ku­pa­ria on täys­jy­vä­vil­jas­sa, li­has­sa, kas­vik­sis­sa, mar­jois­sa ja he­del­mis­sä. Mo­lyb­dee­nin läh­tei­tä ovat pa­vut, vil­ja­val­mis­teet, eri­tyi­ses­ti al­ki­ot, päh­ki­nät ja mai­to­val­mis­teet.

IKÄ EI LI­SÄÄ TAR­VET­TA

Ki­ven­näi­sai­nei­den puu­te saa ai­kaan eri­lai­sia oi­rei­ta, jois­ta tun­ne­tuim­mat lie­ne­vät rau­dan puu­tok­ses­ta ai­heu­tu­va ane­mia ja kal­siu­min vä­hyy­des­tä kie­li­vä luun hau­ras­tu­mi­nen.

”Puu­to­soi­reet vai­vaa­vat tyy­pil­li­ses­ti ruo­an­su­la­tus­ka­na­van sai­rauk­sia sai­ras­ta­via hen­ki­löi­tä, joil­la sai­raus es­tää ki­ven­näis- ja hi­ve­nai­nei­den imey­ty­mi­sen.

Rau­dan­puu­te­a­ne­mia saat­taa liit­tyä esi­mer­kik­si hoi­ta­mat­to­maan ke­li­a­ki­aan.”

Ikä ei sel­lai­se­naan li­sää puu­to­soi­rei­den vaa­raa, mut­ta sii­hen mo­nes­ti liit­ty­vä yk­si­puo­li­nen ra­vin­to ja sen niuk­kuus kyl­lä.

”Jos ruo­ka­va­lio poh­jau­tuu lau­tas­mal­liin, vil­jat ovat täys­jy­vää ja päi­vit­täin syö puo­li ki­loa kas­vik­sia ja he­del­miä ja käyt­tää mai­to­ta­lous­tuot­tei­ta, pe­rus­ter­veen ih­mi­sen on tur­ha huo­les­tua ki­ven­näi­sai­nei­den riit­tä­vyy­des­tä. Yk­si­puo­lis­ta ruo­ka­va­li­o­ta voi pa­ran­taa ki­ven­näi­sai­neil­la täy­den­ne­tyil­lä elin­tar­vik­keil­la.”

SAI­RAU­DET VOI­VAT VAI­KUT­TAA

Osa sai­rauk­sis­ta ja nii­den hoi­toon käy­te­tyis­tä lääk­keis­tä li­sää ki­ven­näi­sai­nei­den tar­vet­ta, ja täl­löin tur­vau­du­taan purk­ki­li­siin. Omin päin ei li­siä kan­na­ta tan­ka­ta, vaan hoi­ta­van lää­kä­rin oh­jeen mu­kai­ses­ti. Lii­ka­saan­nil­la­kin on hait­tan­sa. Lii­al­li­set mää­rät yh­tä ki­ven­näi­sai­net­ta voi­vat vai­kut­taa toi­seen: esi­mer­kik­si run­sas kal­sium voi vai­keut­taa rau­dan imey­ty­mis­tä.

”Ter­veel­lä ih­mi­sel­lä yli­mää­rät pois­tu­vat virt­san ja ulos­teen mu­ka­na, mut­ta mu­nu­ais­sai­raal­le lii­al­li­set mää­rät voi­vat ai­heut­taa on­gel­mia”, Lee­na Top­pi­nen huo­maut­taa.

KI­VEN­NÄI­SAI­NEET = mak­ro­ki­ven­näi­sai­neet + mik­ro­ki­ven­näi­sai­neet eli hi­ve­nai­neet.

MAK­RO­KI­VEN­NÄI­SAI­NEET:

kal­sium, fos­fo­ri, mag­ne­sium, nat­rium, klo­ri­di ja ka­lium.

MIK­RO­KI­VEN­NÄI­SAI­NEET ELI HI­VE­NAI­NEET:

esi­mer­kik­si rau­ta, sink­ki, se­lee­ni, jodi, ku­pa­ri, man­gaa­ni, mo­lyb­dee­ni, fluo­ri ja kromi.

VIR­VE JÄR­VI­NEN TEKS­TI / 123RF JA MARI LAH­TI KU­VAT

Oma Ai­ka 6/2013