Pi­me­äs­sä­kin ym­mär­tää, et­tä edes­säm­me on rap­pi­o­ta­lo. As­tun ar­kail­len si­sä­pi­hal­le. Siel­lä jyt­kää mu­siik­ki. Asi­ak­kaat ovat kor­kein­taan las­te­ni ikäi­siä, jo­ten ero­tun jou­kos­ta, mut­ta ku­kaan ei kiin­ni­tä mi­nuun huo­mi­o­ta. Asia siis häm­men­tää lä­hin­nä it­se­ä­ni. Yh­del­tä lu­kui­sis­ta baa­ri­tis­keis­tä ti­laan pie­nen olu­en. Se mak­saa 350 fo­rint­tia, eli 1,25 eu­roa. Tämä on Szimp­la Kert, Bu­da­pes­tin van­hin ja kuu­lui­sin rau­ni­o­baa­ri, jon­ka esi­ku­vat ovat Ber­lii­nis­sä. Seu­raa­va­na aa­mu­na häm­mäs­tyn vie­lä enem­män. Ei­li­nen talo on yhä ka­dun räh­jäi­sin, vaik­ka toi­sen ker­rok­sen ta­ko­rau­ta­kai­teen ta­ka­na kuk­ki­vat­kin pe­lar­go­nit. Baa­ri-il­lan jäl­kiä ei näe – ei­kä hais­ta. Nyt su­lau­dun asi­a­kas­jouk­koon täy­del­li­ses­ti. Si­sä­pi­ha on täyn­nä tis­ke­jä, joil­ta myy­dään hu­na­jaa, suo­la­kurk­ku­ja, juus­to­ja, lei­piä, mar­jo­ja, pe­ru­noi­ta, pap­ri­kaa. Tämä on Szimp­la Kert, eko­lo­gi­nen tuo­re­to­ri. En­nen muu­ta tämä on Pest, joka an­taa it­sel­leen ai­van uu­den mää­ri­tel­män. Se pyyh­kii men­neik­si ku­vauk­set mo­der­nis­ta ja tyl­säs­tä ta­sa­maas­ta, kun toi­sel­la puo­len To­na­vaa kum­pui­lee his­to­ri­al­li­nen, ro­mant­ti­nen Buda. Pes­tis­sä on vai­kut­ta­va, eu­roop­pa­lai­sen suur­kau­pun­gin syke, yö­tä päi­vää.

KO­ME­AA JA KO­RIS­TEEL­LIS­TA

Bu­da­pes­tiä kut­su­taan Itä-Eu­roo­pan Pa­rii­sik­si. Ni­mel­le on mui­ta­kin pe­rus­tei­ta kuin et­tä kau­pun­kien läpi vir­taa joki. Pa­rii­sin ark­ki­teh­tuu­ri puis­to­ka­tui­neen ja ko­mei­ne ra­ken­nuk­si­neen oli Wie­nin ja Bu­da­pes­tin kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den esi­ku­va. Mah­ti­pon­ti­suu­des­sa ei kit­sail­tu Habs­bur­gien Itä­val­ta-Un­ka­rin (1867–1918) toi­sen pää­kau­pun­gin hal­lin­to­pa­lat­seis­sa.Ko­meu­del­la ha­lut­tiin näyt­tää, et­tä Bu­da­pest oli tär­keä. Tä­nään Bu­da­pest näyt­tää ku­lu­neem­mal­ta kuin se oi­ke­as­ti on. Huo­neis­to­ja myy­tiin jo 1980-lu­vul­la yk­si­tyi­sil­le asun­to­pu­lan hel­pot­ta­mi­sek­si. Edel­ly­tyk­se­nä oli, et­tä asun­not kun­nos­tet­tiin. Ne ko­hen­net­tiin en­sin si­säl­tä, jul­ki­si­vu sai odot­taa. Bu­da­pest on ol­lut suur­kau­pun­ki yli kak­si­sa­taa vuot­ta. Buda ja Pest yh­dis­tet­tiin 1873, ja 1900-lu­vun al­ka­es­sa vä­ki­lu­ku oli ylit­tä­nyt mil­joo­nan. Vuon­na 1896 tän­ne avat­tiin Man­ner-Eu­roo­pan en­sim­mäi­nen met­ro, Föl­da­lat­ti. En­sim­mäi­nen lin­ja kul­kee pari met­riä András­sy-bu­le­var­din al­la. Tä­nään ava­raa András­syä ke­hys­tä­vät luk­sus­kau­pat, kah­vi­lat ja bist­rot. Oop­pe­ra­ta­lon kyl­jes­sä si­jait­see art deco -hen­ki­nen ra­vin­to­la ja baa­ri Cal­las. Se hou­kut­taa la­sil­li­sel­le Un­ka­rin kii­tet­tyä Tör­ley-kuo­hu­vii­niä. Myös oop­pe­ra kan­nat­taa muis­taa, sil­lä esi­tyk­set ovat hy­viä ja li­put edul­li­sia. Hy­vän pai­kan saa 20 eu­rol­la, ja piip­pu­hyl­lyl­le pää­see jopa kol­mel­la eu­rol­la. Bu­da­pes­tin luon­tee­seen kuu­luu tänä päi­vä­nä, et­tä yhä uu­det kau­pun­gi­no­sat hou­kut­ta­vat mat­kai­li­joi­ta ja asuk­kai­ta. Ta­lo­ja kun­nos­te­taan, ja ta­pah­tu­mia jär­jes­te­tään.

MIKA WAL­TA­RIN JÄL­JIL­LE KAH­VI­LAAN

Voi, jos voi­sin teh­dä ai­ka­mat­kan 1920-lu­vun lo­pul­le ja liit­tyä nuo­ren kir­jai­li­jan Mika Wal­ta­rin seu­raan New York Café­hen! Hän ihas­tui Bu­da­pes­tiin ja viih­tyi täs­sä, maa­il­man kau­neim­mak­si mai­ni­tus­sa kah­vi­las­sa kir­joit­ta­en ja seu­rus­tel­len ai­ka­lais­kir­jai­li­joi­den ja -tai­tei­li­joi­den kans­sa. So­si­a­lis­min ai­ka­na kah­vi­la­sa­li pal­ve­li ur­hei­lu­vä­li­ne­va­ras­to­na. Muu­tok­sen jäl­keen – ku­ten pai­kal­li­set kut­su­vat so­si­a­lis­min ro­mah­dus­ta – se toi­mi Hun­ga­ria-ni­mi­se­nä. Kun kä­vin siel­lä kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten, sali oli syn­ke­äh­kön mus­ta ja vih­reä, ja New York Cafés­ta pu­hut­tiin kai­ho­ten. Ih­met­te­lin tätä, mut­ta en ih­met­te­le enää. Al­ku­pe­räi­seen asuun­sa en­ti­söi­ty kah­vi­la avat­tiin uu­des­taan tou­ko­kuus­sa 2005. Se on häi­käi­se­vä. Ale­xand­ra puo­les­taan on ra­ken­net­tu en­ti­sen Pa­rii­si-ta­va­ra­ta­lon ti­loi­hin. Ala­ker­ras­sa on kir­jo­ja ja kau­nis vii­ni­myy­mä­lä. Toi­ses­sa ker­rok­ses­sa on li­sää kir­jo­ja ja upe­as­ti en­ti­söi­ty kah­vi­la. Sen ku­po­li ku­rot­taa kor­keuk­siin, kat­to­maa­lauk­set tul­vi­vat yk­si­tyis­koh­tia ja is­tui­met ovat as­keet­ti­set ja ajan pa­ti­noi­mat.

UI­MA­LAK­KI PÄÄ­HÄN JA AL­TAA­SEEN

Jos pi­täi­si va­li­ta Bu­da­pes­tin kyl­py­löis­tä vain yk­si, me­ni­sin Kau­pun­gin­puis­ton kes­kel­lä si­jait­se­vaan, his­to­ri­al­li­seen Széche­nyin kyl­py­lään. Vuon­na 1881 pe­rus­tet­tu kyl­py­lä saa pa­ran­ta­vat mi­ne­raa­li­ve­ten­sä­kah­des­ta läh­tees­tä, 74- ja 77-as­tei­sis­ta. Yh­den kuu­man läh­teen merk­ki­nä on kyl­py­län ul­ko­puo­lel­la ne­lis­kant­ti­nen be­to­ni­laa­tik­ko, jon­ka ym­pä­ril­lä lei­juu höy­ryä. Muis­to­ni Széche­nyis­tä on yh­den­tois­ta vuo­den ta­kaa. Kyl­py­lä oli kieh­to­va jo val­ta­van ko­kon­sa ta­kia. Jo­kai­ses­sa Bu­da­pest-op­paas­sa esiin­ty­vä kuva ul­ko­al­taas­sa shak­kia pe­laa­vis­ta se­dis­tä oli elä­vää to­del­li­suut­ta sil­loin – ja on nyt­kin. Al­las­ku­ri­kin on en­nal­laan: pit­kään ul­kou­i­ma-al­taa­seen ei ole me­ne­mis­tä il­man ui­ma­lak­kia, tai var­ti­jan pil­li kir­kuu. Kym­me­nen vuot­ta sit­ten 1900-lu­vun alus­sa ra­ken­net­tu­jen si­sä­ti­lo­jen sei­nien maa­lit hil­sei­li­vät ja laa­tat loh­kei­li­vat. Nyt uus­ba­rok­kia edus­ta­va kyl­py­lä on en­ti­söi­ty suu­ren­moi­sel­la ta­val­la ja on hy­vin siis­ti, ku­ten Bu­da­pest yleen­sä­kin. Kyl­py­lä­kult­tuu­ri ei ole vain sees­tyt­tä­vää lil­lu­mis­ta ter­maa­li­al­tai­den ras­kais­sa ve­sis­sä, vaan osa Un­ka­rin ter­vey­den­huol­toa. Jo­kai­nen un­ka­ri­lai­nen saa käy­dä kah­des­ti vuo­des­sa hoi­dat­ta­mas­sa it­se­ään kyl­py­läs­sä koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin. Széche­nyi ve­nyy to­del­la mo­neen. Siel­lä toi­mii päi­vä­sai­raa­la, jos­sa saa hoi­to­ja ja fy­si­o­te­ra­pi­aa. Lau­an­tai­sin kyl­py­lä on au­ki­puo­li nel­jään as­ti yöl­lä. Sil­loin jär­jes­te­tään al­las­bi­leet. Jos ha­lu­aa ylel­li­syyt­tä, Bu­da­pes­tis­sä on lu­kui­sia päi­vä­kyl­py­löi­tä. Nii­tä on myös usei­den ho­tel­lien yh­tey­des­sä. Da­ys­pa-hin­nat ovat sel­ke­äs­ti Suo­men ta­soa edul­li­sem­pia.

PE­RIN­NE­RUO­KAA MO­DER­NIS­TI

Un­ka­ri­lai­set ra­kas­ta­vat ruo­kaa ja syö­vät pal­jon ra­vin­to­lois­sa, mikä on mat­kai­li­jal­le etu. Tääl­lä voi naut­tia kel­po lou­naan kym­me­nel­lä eu­rol­la, hy­vän il­lal­li­sen vii­nei­neen al­le 30 eu­rol­la. Tren­di­ra­vin­to­lois­sa­kin vaa­li­taan pe­rin­tei­tä. 1970-lu­vun hen­keen si­sus­te­tun Men­zan ruo­ka käy hy­väs­tä esi­mer­kis­tä. Al­ku­ruo­ka­na tar­jot­tiin val­ko­si­pu­li­keit­toa ja sen ka­ve­ri­na tee­va­din ko­koi­nen, lit­teä munk­kia muis­tut­ta­va, sme­ta­nal­la höys­tet­ty lángos, joka saat­taa ol­la mat­kan yk­kös­ma­ku­muis­to. Mic­he­lin-täh­den saa­neen Onyx-ra­vin­to­lan lis­tal­la on gu­las­si­keit­to, jol­la siel­lä työs­ken­te­le­vä Tamás Széll osal­lis­tui tam­mi­kuus­sa Bo­cu­se D´Or -ki­saan Ly­o­nis­sa. Suu­ria herk­ku­ja ovat han­hen- ja an­kan­mak­sa. Han­hen ja an­kan toi­vat idäs­tä juu­ta­lai­set, jot­ka ei­vät syö si­an­li­haa. Mar­tin-päi­vän (11.11.) han­hi on klas­sik­ko. Mak­saa on tar­jol­la muu­ten­kin pal­jon. Näin ruo­ka­lis­tal­la jopa jä­nik­sen­mak­saa.Un­ka­ri­lai­set ovat ai­na syö­neet pal­jon pos­sua. Pa­ras­ta on pit­kä­kar­vai­nen man­ga­lit­za-pos­su, jota tar­jo­taan ai­na­kin nah­kas­ta teh­ty­nä ra­pe­a­na hiu­ko­pa­la­na, pos­ke­na, pais­ti­na ja peh­me­än­ma­kui­se­na sa­la­mi­na.

STRUU­DE­LIA MYÖS AA­MI­AI­SEL­LA

Lei­von­nai­set ovat ylit­tä­mät­tö­miä. Kon­di­to­ri­a­her­kut liit­ty­vät kes­kie­u­roop­pa­lai­seen ja eri­tyi­ses­ti itä­val­ta­lai­seen tra­di­ti­oon. Kak­sois­mo­nar­ki­an ai­ka toi Wie­nin maut Bu­da­pes­tiin, eli suk­laa­kak­ku­ja ja struu­de­lei­ta tar­jo­taan run­saas­ti. Bu­da­pes­tin yk­kös­kon­di­to­ria on Sza­mos. Sen Es­ter­ha­zy-kak­ku su­laa päh­ki­näi­se­nä suus­sa. Ma­ku­e­ron huo­maa, kun on mais­ta­nut en­sin kuu­lui­san Ger­be­aud-kah­vi­lan vas­taa­vaa.Val­loit­ta­va tut­ta­vuus on struu­de­lei­hin eri­kois­tu­nut Rétesház, jos­sa voi naut­tia myös struu­de­li-aa­mi­ai­sia. Edul­li­sin mak­saa noin 6,50 eu­roa ja muh­kein noin 20 eu­roa. Mais­tan me­he­vää ha­pan­kir­sik­kast­ruu­de­lia, jon­ka tai­ki­na on ohu­e­no­hut­ta. Päi­vän struu­de­li mak­saa 370 fo­rint­tia, eli noin 1,30 eu­roa. Ja tie­dok­si: Un­ka­ri­lai­set ko­ros­ta­vat, et­tä he lei­poi­vat en­sim­mäi­set voi­sar­vet, kun turk­ki­lai­set hää­det­tiin Bu­das­ta vuon­na 1686. Ma­rie An­toi­net­te vei crois­san­tin Itä­val­las­ta Rans­kaan 1700-lu­vul­la – ja tie­tys­ti rans­ka­lai­set omi­vat täl­lai­sen her­kun.

UU­SI ELIIT­TI TU­KEE TAI­DET­TA

Mark­ki­na­ta­lous on tuo­nut Un­ka­riin uut­ta vau­raut­ta.Vuo­den 1989 muu­tok­ses­sa syn­ty­nyt bis­ne­se­liit­ti on kui­ten­kin enim­mäk­seen so­si­a­lis­min ai­kais­ta val­las­vä­keä. Nämä ih­mi­set pys­tyi­vät ot­ta­maan va­pau­des­ta kai­ken ir­ti, sil­lä heil­lä oli tie­toa ja yh­teyk­siä. He pää­si­vät opis­ke­le­maan ja mat­kus­ta­maan ul­ko­mail­le jo sil­loin, kun ta­val­lis­ta kan­saa sää­del­tiin, jos­kin Un­ka­ris­sa vä­hem­män kuin muu­al­la. Kah­des­sa hulp­pe­as­sa hu­vi­las­sa András­sy-bu­le­var­din var­rel­la kuu­len kak­si hui­ke­aa ta­ri­naa. Ko­gart-gal­le­ri­aan tul­laan mi­ni­ma­lis­ti­ses­ti si­sus­te­tun ra­vin­to­lan kaut­ta. It­se gal­le­ria si­jait­see toi­ses­sa ker­rok­ses­sa. Syk­syyn as­ti on avoin­na näyt­te­ly, joka ker­too mo­der­nin un­ka­ri­lai­sen maa­laus­tai­teen syn­nys­tä 1900-lu­vun alus­sa. Gal­le­ri­aa yl­lä­pi­tää me­se­naat­ti, Gábor Kovács. Hän opis­ke­li Mos­ko­vas­sa, työs­ken­te­li Un­ka­rin kes­kus­pan­kis­sa ja jat­koi uraan­sa Ci­ti­ban­kis­sa Lon­toos­sa. Nyt­tem­min hän joh­taa si­joi­tu­syh­ti­ö­tä ja asuu Bu­da­pes­tis­sä. Vuon­na 2003 hän pe­rus­ti sää­ti­ön, joka tu­kee tai­tei­li­joi­ta.

KUL­TAA KAAK­KOIS-AA­SI­AS­TA

Vie­rei­sen ta­lon ja­pa­ni­lais­hen­ki­sel­lä pi­hal­la so­li­see vesi, ja jos­tain kan­tau­tuu teen tuok­su. As­tum­me si­säl­le István Zel­ni­kin Kul­ta­mu­se­oon. Au­las­sa Zel­nik tu­lee ter­veh­ti­mään. Jo ole­mus kie­lii dip­lo­maa­tis­ta, joka tun­tee ar­von­sa ja on näh­nyt maa­il­maa. Mos­ko­vas­sa opis­kel­lut Zel­nik toi­mi Un­ka­rin suur­lä­het­ti­lää­nä Kaak­kois-Aa­si­as­sa 15 vuot­ta. En­sim­mäi­nen ase­ma­paik­ka vuon­na 1973 oli Ha­noi. Hän on myös ol­lut maan­sa edus­ta­ja­na Eu­roo­pan neu­vos­tos­sa Stras­bour­gis­sa. Per­het­tä asuu Brys­se­lis­sä ja Bu­da­pes­tis­sä, ja puo­let vuo­des­ta Zel­nik viet­tää Kaak­kois-Aa­si­as­sa kar­tut­ta­mas­sa ko­ko­el­maan­sa. ”Olen ke­rän­nyt aa­si­a­lai­sia esi­nei­tä 45 vuot­ta, 14-vuo­ti­aas­ta as­ti”, hän ker­too eng­lan­nik­si, joka on yk­si kym­me­nes­tä vie­raas­ta kie­les­tä, jot­ka hän hal­lit­see. Muut ovat ja­pa­ni, viet­nam, khmer, thai, laos, ve­nä­jä, hol­lan­ti, rans­ka ja sak­sa. Vuon­na 2011 ava­tus­sa mu­se­os­sa on esil­lä vain osa mer­kit­tä­väs­tä, yli 60 000 esi­neen ko­ko­el­mas­ta. Vii­den tu­han­nen kul­ta- ja ho­pe­ae­si­neen ko­ko­el­ma on Eu­roo­pas­sa ai­nut­laa­tui­nen. Zel­nik kii­ruh­taa tee­huo­nee­seen neu­vot­te­luun. Minä jään ihai­le­maan sei­näl­lis­tä kul­tai­sia, ko­ris­teel­li­sia pat­sas­sor­muk­sia, joi­ta omis­ta­jan vel­jen­poi­ka esit­te­lee hy­myil­len.

5 KYL­PY­LÄÄ JA DAY SPATA AI­KUI­SEEN MA­KUUN

Császár Bath Veli Bej, Árpád fe­je­de­lem útja 7. Turk­ki­lai­nen kyl­py­lä ra­ken­net­tiin 1574 ja res­tau­roi­tiin täy­del­li­ses­ti 2012 Kyl­py­läs­sä on yk­si iso ja nel­jä pien­tä al­las­ta, ja­cuz­zi, sau­na, inf­ra­pu­na­sau­na ja höy­ry­sau­na. BU­DA­PEST-TOU­RIST-GUI­DE.COM/VELI-BEJ-BATH Géllert spa, Ke­len­he­gyi út 4. Ju­gend­kyl­py­lä avat­tiin 1927. Mar­mo­ri­pyl­väin ja ma­jo­li­ka-kaa­ke­lein ko­ris­tel­lut al­las-alu­eet tar­jo­a­vat men­neen ajan lois­toa. Si­sä­ti­lois­sa upe­at höy­ry­al­la­so­sas­tot erik­seen mie­hil­le ja nai­sil­le sekä kau­nis si­sä­ui­ma-al­las. GEL­LERT­BATH.COM Mag­no­lia day spa, Zoltán út 3. Päi­vä­kyl­py­lä yh­dis­tää itä­mai­sen, ko­ko­nais­val­tai­sen ajat­te­lu­ta­van eu­roop­pa­lai­seen hoi­to­pe­rin­tee­seen. Am­mat­ti­tai­toi­nen hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta. MAG­NO­LI­A­DA­YS­PA.HU Man­da­la Day spa, Ipo­ly ut­ca 8. Aa­si­a­lais­hen­ki­sen, ais­tit van­git­se­van päi­vä­kyl­py­län jo­kai­nen yk­si­tyis­koh­ta on har­kit­tu. Spa-oh­jel­mil­la py­ri­tään täy­del­li­seen ke­hon, mie­len ja tun­tei­den har­mo­ni­aan. Am­mat­ti­tai­toi­nen hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta. MAN­DA­LA­YS­PA.HU Széche­nyi spa, Állat­ker­ti körút 9-11. Ba­rok­ki­tyy­li­nen kyl­py­lä si­jait­see kes­kel­lä kau­pun­gin­puis­toa. Sa­ta­vuo­ti­as kyl­py­lä on vas­ti­kään res­tau­roi­tu hy­vään kun­toon. 18 eri­lais­ta al­las­ta, jois­ta kak­si ul­ko­na, 50 met­rin ui­ma-al­las ja iso ter­maa­li­al­las. SZEC­HE­NYI­BATH.COM HO­TEL­LI- JA KYL­PY­LÄ­VIN­KIT AN­TOI KO­KE­NUT BU­DA­PEST-MAT­KAN­JÄR­JES­TÄ­JÄ MAA­RET THOMÉ-STA­VEN­HA­GEN.

MAUK­KAAT KY­LÄ­FES­TI­VAA­LIT

UN­KA­RIN RUO­KA- JA VII­NI­KULT­TUU­RIIN voi tu­tus­tua mut­kat­to­mas­ti fes­ti­vaa­leil­la, joi­ta jär­jes­te­tään ym­pä­ri vuo­den, mut­ta eri­tyi­ses­ti sa­don­kor­juun ai­kaan syk­syl­lä. Pää­sen al­ku­ke­sän pik­nik­fes­ti­vaa­leil­le Ety­e­kiin. Ky­län­rait­ti pö­li­see hel­tees­sä, kun vie­raat va­el­ta­vat lasi kä­des­sä vii­ni­tu­vas­ta toi­seen. Tääl­lä tuo­te­taan vain ar­ti­saa­ni­vii­ne­jä ja pää­o­sin val­ko­vii­ne­jä ku­ten koko Un­ka­ris­sa­kin. Rókus­fal­vy-vii­ni­kel­la­ris­sa ker­ro­taan, et­tä run­sas­mi­ne­raa­li­nen maa­pe­rä an­taa vii­neil­le voi­maa. Ti­lan hel­mi on Pi­not Gris, jon­ka sato, 350 pul­loa, myy­dään vä­lit­tö­mäs­ti. Kin­kun­te­ki­jän pie­nes­sä kel­la­ri­tu­vas­sa mais­tan epä­luu­loi­se­na kei­tet­tyä pe­ko­nia. Se osoit­tau­tuu sa­me­tin­peh­me­äk­si, ja maus­sa on vain hie­no aa­vis­tus sa­vua. Rai­tin var­rel­la gu­las­si­kei­tot mu­hi­vat pe­rin­tei­sis­sä pa­dois­sa avo­tu­lel­la. Juus­to­mes­ta­ri nos­te­lee he­raa va­lu­maan tuo­re­juus­toa var­ten. Os­tan pur­kin ko­ti­te­kois­ta ap­ri­koo­si-la­ven­te­li­mar­me­la­dia, 650 fo­rint­tia, noin 2,30 eu­roa. Ruo­ka­ret­ki päät­tyy su­loi­seen jäl­ki­ruo­kaan ky­lä­ra­vin­to­las­sa. Vii­leä nau­tin­to koos­tuu va­nil­ja­mai­dos­ta ja kei­te­tys­tä ma­ren­gis­ta, joka muis­tut­taa vaah­to­kark­kia. Ety­e­kiin pää­see Pes­tin kes­kus­tas­ta bus­sil­la 7 E Ke­len­föld pu -rau­ta­tie­a­se­mal­le, jos­ta Volán­busz-yh­ti­ön vuo­ro 760 ajaa eteen­päin Ety­e­kiin (Ety­ek autó­busz for­duló). AI­KA­TAU­LUT OSOIT­TEES­TA: VO­LAN­BUSZ.HU/ME­NET­REND

KAK­SI GAL­LE­RI­AA

Ko­gart, András­sy ùtca 112. Vaih­tu­vat näyt­te­lyt koos­tu­vat un­ka­ri­lai­ses­ta tai­tees­ta, sekä mo­der­nis­ta et­tä van­hem­mas­ta. Gal­le­ri­an ala­ker­ras­sa on ra­vin­to­la. Myös it­se hu­vi­lan ark­ki­teh­tuu­ri on hie­no. KO­GART.HU Zel­nik István Kul­ta­mu­seo. András­sy ùtca 110. Kaak­koi­saa­si­a­lai­sia kul­ta- ja ho­pe­ae­si­nei­tä, tyy­li­käs an­tiik­ki­kaup­pa, tee­huo­ne ja itä­mais­hen­ki­nen si­sä­pi­ha. THE­GOLD­MU­SEUM.EU, ZEL­NIK­COL­LEC­TI­ON.EU

PES­TIN OSOIT­TEI­TA

◗ RAU­NI­O­BAA­RI JA EKO­TO­RI: Szimp­la Kert, Ka­zin­zy Ut­ca 14. SZIMP­LA­KERT.HU ◗ RA­VIN­TO­LOI­TA JA KAH­VI­LOI­TA Ale­xand­ra, András­sy útca 39. Kir­ja­kaup­pa, jon­ka ala­ker­ras­sa on vii­ni­myy­mä­lä ja ylä­ker­ras­sa upea kah­vi­la. ALE­XAND­RA.HU Bock Biszt­ro, Erzsé­bet körút 43-49. BIB gour­mand -ra­vin­to­la tar­jo­aa ki­vaa ruo­kaa. Kau­nis si­sus­tus. BOCK­BISZT­RO­PEST.HU Gerlóc­zy Café & Res­tau­rant, V. Gerlóc­zy útca 1. Tän­ne Je­re­my Irons kur­va­si BMW-moot­to­ri­pyö­räl­lään fil­ma­tes­saan Un­ka­ris­sa. Kiva te­ras­si, hyvä un­ka­ri­lai­nen ruo­ka. GER­LOC­ZY.HU Men­za, Liszt Fe­renc tér 2. Si­sus­tus ku­ker­taa 1970-lu­vun vä­reis­sä. Ruo­ka on erit­täin hy­vää, klas­si­sia un­ka­ri­lai­sia herk­ku­ja tä­hän päi­vään tuo­tui­na. MEN­ZA­ET­TE­REM.HU New York Café, Erzsé­bet körút 9-11. Bos­co­lo-ho­tel­lin yh­tey­des­sä si­jait­se­vat kah­vi­la ja ra­vin­to­la on en­tis­tet­ty upe­as­ti. Rétesház, Ok­to­ber 6. útca 22. Kaik­kia mah­dol­li­sia ma­kei­ta ja suo­lai­sia, her­kul­li­sia ja edul­li­sia struu­de­lei­ta. RE­TES­HAZ.HU Spi­ler, Gou­ba, Gozs­du ud­var, Kirá­ly útca 13:n Dob útca 16:n vä­lis­sä. Suo­sit­tu bist­ro­pu­bi si­jait­see kes­kel­lä Gozs­du ud­var -ba­saa­ria, jos­sa myy­dään vaih­te­le­vaa kä­si­työ­läis­ta­va­raa. Sza­mos, Bu­da­pes­tin yk­kös­kon­di­to­ri­an bra­vuu­ri on päh­ki­näi­nen Es­ter­ha­zy-kak­ku. Usei­ta kon­di­to­ri­oi­ta ja kah­vi­loi­ta ym­pä­ri kau­pun­kia, mm. András­syl­la. SZA­MOS­MAR­CI­PAN.HU.

5 HO­TEL­LIA AI­KUI­SEEN MA­KUUN

Bos­co­lo, Erzsé­bet körút 9-11. Pa­lat­si­mai­nen ho­tel­li on en­ti­nen New York -va­kuu­tu­syh­ti­ön kont­to­ri. Kau­niit huo­neet ja hyvä aa­mi­ai­nen. Mo­ni­puo­li­nen kyl­py­lä. BU­DA­PEST.BOS­CO­LO­HO­TELS.COM Co­rint­hia Ro­yal, Erzsé­bet körút 43. Pa­lat­si­mai­nen ho­tel­li. Roo­ma­lais­tyy­li­ses­sä spas­sa on 15 met­rin ui­ma-al­las, po­re­al­las, sau­na, höy­ry­sau­na, kun­to­sa­li. Kau­neus- ja hius­sa­lon­ki. CO­RINT­HIA.COM Kem­pins­ki Ho­tel Cor­vi­nus, Erzsé­bet tér 7. Vii­den täh­den mo­der­nia mu­ka­vuut­ta Pes­tin yti­mes­sä. Aa­si­a­lais­vai­kut­tei­nen spa hem­mot­te­lee mm. To­ka­jin vii­nil­lä ja ruu­sun te­rä­leh­dil­lä. KEM­PINS­KI.COM K+K Ope­ra, Révay ut­ca 24. Mo­der­ni nel­jän täh­den ho­tel­li rau­hal­li­sel­la si­vu­ka­dul­la, lä­hel­lä oop­pe­raa. Lä­hel­lä on vii­ni­ra­vin­to­loi­ta, -baa­re­ja ja kah­vi­loi­ta. KKHO­TELS.COM/OPE­RA La Prima Fas­hi­on Ho­tel, Pes­ti Bar­nabás ut­ca 6. Sym­paat­ti­nen, mo­der­ni bou­ti­que-ho­tel­li Váci ut­ca -kä­ve­ly­ka­dun poik­ki­ka­dul­la, pa­rin­sa­dan met­rin pääs­sä Vö­ros­mar­ty-au­ki­o­ta, jol­la on ad­ven­tin ai­kaan kau­nis jou­lu­to­ri. LAP­RI­MA­HO­TEL­BU­DA­PEST.COM

AN­NA-LII­SA HÄ­MÄ­LÄI­NEN TEKS­TI / JUHA PUIK­KO­NEN KU­VAT

Oma Ai­ka 5/2013