Artikkeli

Komea ja kiihkeä Budapest

Pest ei ole vain se litteä osa Budapestiä, vaan säihkyvä ja sykkivä eurooppalainen suurkaupunki. Siellä rauniobaari muuttuu päiväksi ekotoriksi, ja uusbarokkikylpylän altaista suunnataan illalliselle retroravintolaan.

Pi­me­äs­sä­kin ym­mär­tää, et­tä edes­säm­me on rap­pi­o­ta­lo. As­tun ar­kail­len si­sä­pi­hal­le. Siel­lä jyt­kää mu­siik­ki. Asi­ak­kaat ovat kor­kein­taan las­te­ni ikäi­siä, jo­ten ero­tun jou­kos­ta, mut­ta ku­kaan ei kiin­ni­tä mi­nuun huo­mi­o­ta. Asia siis häm­men­tää lä­hin­nä it­se­ä­ni. Yh­del­tä lu­kui­sis­ta baa­ri­tis­keis­tä ti­laan pie­nen olu­en. Se mak­saa 350 fo­rint­tia, eli 1,25 eu­roa. Tämä on Szimp­la Kert, Bu­da­pes­tin van­hin ja kuu­lui­sin rau­ni­o­baa­ri, jon­ka esi­ku­vat ovat Ber­lii­nis­sä. Seu­raa­va­na aa­mu­na häm­mäs­tyn vie­lä enem­män. Ei­li­nen talo on yhä ka­dun räh­jäi­sin, vaik­ka toi­sen ker­rok­sen ta­ko­rau­ta­kai­teen ta­ka­na kuk­ki­vat­kin pe­lar­go­nit. Baa­ri-il­lan jäl­kiä ei näe – ei­kä hais­ta. Nyt su­lau­dun asi­a­kas­jouk­koon täy­del­li­ses­ti. Si­sä­pi­ha on täyn­nä tis­ke­jä, joil­ta myy­dään hu­na­jaa, suo­la­kurk­ku­ja, juus­to­ja, lei­piä, mar­jo­ja, pe­ru­noi­ta, pap­ri­kaa. Tämä on Szimp­la Kert, eko­lo­gi­nen tuo­re­to­ri. En­nen muu­ta tämä on Pest, joka an­taa it­sel­leen ai­van uu­den mää­ri­tel­män. Se pyyh­kii men­neik­si ku­vauk­set mo­der­nis­ta ja tyl­säs­tä ta­sa­maas­ta, kun toi­sel­la puo­len To­na­vaa kum­pui­lee his­to­ri­al­li­nen, ro­mant­ti­nen Buda. Pes­tis­sä on vai­kut­ta­va, eu­roop­pa­lai­sen suur­kau­pun­gin syke, yö­tä päi­vää.

KO­ME­AA JA KO­RIS­TEEL­LIS­TA

Bu­da­pes­tiä kut­su­taan Itä-Eu­roo­pan Pa­rii­sik­si. Ni­mel­le on mui­ta­kin pe­rus­tei­ta kuin et­tä kau­pun­kien läpi vir­taa joki. Pa­rii­sin ark­ki­teh­tuu­ri puis­to­ka­tui­neen ja ko­mei­ne ra­ken­nuk­si­neen oli Wie­nin ja Bu­da­pes­tin kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den esi­ku­va. Mah­ti­pon­ti­suu­des­sa ei kit­sail­tu Habs­bur­gien Itä­val­ta-Un­ka­rin (1867–1918) toi­sen pää­kau­pun­gin hal­lin­to­pa­lat­seis­sa.Ko­meu­del­la ha­lut­tiin näyt­tää, et­tä Bu­da­pest oli tär­keä. Tä­nään Bu­da­pest näyt­tää ku­lu­neem­mal­ta kuin se oi­ke­as­ti on. Huo­neis­to­ja myy­tiin jo 1980-lu­vul­la yk­si­tyi­sil­le asun­to­pu­lan hel­pot­ta­mi­sek­si. Edel­ly­tyk­se­nä oli, et­tä asun­not kun­nos­tet­tiin. Ne ko­hen­net­tiin en­sin si­säl­tä, jul­ki­si­vu sai odot­taa. Bu­da­pest on ol­lut suur­kau­pun­ki yli kak­si­sa­taa vuot­ta. Buda ja Pest yh­dis­tet­tiin 1873, ja 1900-lu­vun al­ka­es­sa vä­ki­lu­ku oli ylit­tä­nyt mil­joo­nan. Vuon­na 1896 tän­ne avat­tiin Man­ner-Eu­roo­pan en­sim­mäi­nen met­ro, Föl­da­lat­ti. En­sim­mäi­nen lin­ja kul­kee pari met­riä András­sy-bu­le­var­din al­la. Tä­nään ava­raa András­syä ke­hys­tä­vät luk­sus­kau­pat, kah­vi­lat ja bist­rot. Oop­pe­ra­ta­lon kyl­jes­sä si­jait­see art deco -hen­ki­nen ra­vin­to­la ja baa­ri Cal­las. Se hou­kut­taa la­sil­li­sel­le Un­ka­rin kii­tet­tyä Tör­ley-kuo­hu­vii­niä. Myös oop­pe­ra kan­nat­taa muis­taa, sil­lä esi­tyk­set ovat hy­viä ja li­put edul­li­sia. Hy­vän pai­kan saa 20 eu­rol­la, ja piip­pu­hyl­lyl­le pää­see jopa kol­mel­la eu­rol­la. Bu­da­pes­tin luon­tee­seen kuu­luu tänä päi­vä­nä, et­tä yhä uu­det kau­pun­gi­no­sat hou­kut­ta­vat mat­kai­li­joi­ta ja asuk­kai­ta. Ta­lo­ja kun­nos­te­taan, ja ta­pah­tu­mia jär­jes­te­tään.

MIKA WAL­TA­RIN JÄL­JIL­LE KAH­VI­LAAN

Voi, jos voi­sin teh­dä ai­ka­mat­kan 1920-lu­vun lo­pul­le ja liit­tyä nuo­ren kir­jai­li­jan Mika Wal­ta­rin seu­raan New York Café­hen! Hän ihas­tui Bu­da­pes­tiin ja viih­tyi täs­sä, maa­il­man kau­neim­mak­si mai­ni­tus­sa kah­vi­las­sa kir­joit­ta­en ja seu­rus­tel­len ai­ka­lais­kir­jai­li­joi­den ja -tai­tei­li­joi­den kans­sa. So­si­a­lis­min ai­ka­na kah­vi­la­sa­li pal­ve­li ur­hei­lu­vä­li­ne­va­ras­to­na. Muu­tok­sen jäl­keen – ku­ten pai­kal­li­set kut­su­vat so­si­a­lis­min ro­mah­dus­ta – se toi­mi Hun­ga­ria-ni­mi­se­nä. Kun kä­vin siel­lä kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten, sali oli syn­ke­äh­kön mus­ta ja vih­reä, ja New York Cafés­ta pu­hut­tiin kai­ho­ten. Ih­met­te­lin tätä, mut­ta en ih­met­te­le enää. Al­ku­pe­räi­seen asuun­sa en­ti­söi­ty kah­vi­la avat­tiin uu­des­taan tou­ko­kuus­sa 2005. Se on häi­käi­se­vä. Ale­xand­ra puo­les­taan on ra­ken­net­tu en­ti­sen Pa­rii­si-ta­va­ra­ta­lon ti­loi­hin. Ala­ker­ras­sa on kir­jo­ja ja kau­nis vii­ni­myy­mä­lä. Toi­ses­sa ker­rok­ses­sa on li­sää kir­jo­ja ja upe­as­ti en­ti­söi­ty kah­vi­la. Sen ku­po­li ku­rot­taa kor­keuk­siin, kat­to­maa­lauk­set tul­vi­vat yk­si­tyis­koh­tia ja is­tui­met ovat as­keet­ti­set ja ajan pa­ti­noi­mat.

UI­MA­LAK­KI PÄÄ­HÄN JA AL­TAA­SEEN

Jos pi­täi­si va­li­ta Bu­da­pes­tin kyl­py­löis­tä vain yk­si, me­ni­sin Kau­pun­gin­puis­ton kes­kel­lä si­jait­se­vaan, his­to­ri­al­li­seen Széche­nyin kyl­py­lään. Vuon­na 1881 pe­rus­tet­tu kyl­py­lä saa pa­ran­ta­vat mi­ne­raa­li­ve­ten­sä­kah­des­ta läh­tees­tä, 74- ja 77-as­tei­sis­ta. Yh­den kuu­man läh­teen merk­ki­nä on kyl­py­län ul­ko­puo­lel­la ne­lis­kant­ti­nen be­to­ni­laa­tik­ko, jon­ka ym­pä­ril­lä lei­juu höy­ryä. Muis­to­ni Széche­nyis­tä on yh­den­tois­ta vuo­den ta­kaa. Kyl­py­lä oli kieh­to­va jo val­ta­van ko­kon­sa ta­kia. Jo­kai­ses­sa Bu­da­pest-op­paas­sa esiin­ty­vä kuva ul­ko­al­taas­sa shak­kia pe­laa­vis­ta se­dis­tä oli elä­vää to­del­li­suut­ta sil­loin – ja on nyt­kin. Al­las­ku­ri­kin on en­nal­laan: pit­kään ul­kou­i­ma-al­taa­seen ei ole me­ne­mis­tä il­man ui­ma­lak­kia, tai var­ti­jan pil­li kir­kuu. Kym­me­nen vuot­ta sit­ten 1900-lu­vun alus­sa ra­ken­net­tu­jen si­sä­ti­lo­jen sei­nien maa­lit hil­sei­li­vät ja laa­tat loh­kei­li­vat. Nyt uus­ba­rok­kia edus­ta­va kyl­py­lä on en­ti­söi­ty suu­ren­moi­sel­la ta­val­la ja on hy­vin siis­ti, ku­ten Bu­da­pest yleen­sä­kin. Kyl­py­lä­kult­tuu­ri ei ole vain sees­tyt­tä­vää lil­lu­mis­ta ter­maa­li­al­tai­den ras­kais­sa ve­sis­sä, vaan osa Un­ka­rin ter­vey­den­huol­toa. Jo­kai­nen un­ka­ri­lai­nen saa käy­dä kah­des­ti vuo­des­sa hoi­dat­ta­mas­sa it­se­ään kyl­py­läs­sä koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin. Széche­nyi ve­nyy to­del­la mo­neen. Siel­lä toi­mii päi­vä­sai­raa­la, jos­sa saa hoi­to­ja ja fy­si­o­te­ra­pi­aa. Lau­an­tai­sin kyl­py­lä on au­ki­puo­li nel­jään as­ti yöl­lä. Sil­loin jär­jes­te­tään al­las­bi­leet. Jos ha­lu­aa ylel­li­syyt­tä, Bu­da­pes­tis­sä on lu­kui­sia päi­vä­kyl­py­löi­tä. Nii­tä on myös usei­den ho­tel­lien yh­tey­des­sä. Da­ys­pa-hin­nat ovat sel­ke­äs­ti Suo­men ta­soa edul­li­sem­pia.

PE­RIN­NE­RUO­KAA MO­DER­NIS­TI

Un­ka­ri­lai­set ra­kas­ta­vat ruo­kaa ja syö­vät pal­jon ra­vin­to­lois­sa, mikä on mat­kai­li­jal­le etu. Tääl­lä voi naut­tia kel­po lou­naan kym­me­nel­lä eu­rol­la, hy­vän il­lal­li­sen vii­nei­neen al­le 30 eu­rol­la. Tren­di­ra­vin­to­lois­sa­kin vaa­li­taan pe­rin­tei­tä. 1970-lu­vun hen­keen si­sus­te­tun Men­zan ruo­ka käy hy­väs­tä esi­mer­kis­tä. Al­ku­ruo­ka­na tar­jot­tiin val­ko­si­pu­li­keit­toa ja sen ka­ve­ri­na tee­va­din ko­koi­nen, lit­teä munk­kia muis­tut­ta­va, sme­ta­nal­la höys­tet­ty lángos, joka saat­taa ol­la mat­kan yk­kös­ma­ku­muis­to. Mic­he­lin-täh­den saa­neen Onyx-ra­vin­to­lan lis­tal­la on gu­las­si­keit­to, jol­la siel­lä työs­ken­te­le­vä Tamás Széll osal­lis­tui tam­mi­kuus­sa Bo­cu­se D´Or -ki­saan Ly­o­nis­sa. Suu­ria herk­ku­ja ovat han­hen- ja an­kan­mak­sa. Han­hen ja an­kan toi­vat idäs­tä juu­ta­lai­set, jot­ka ei­vät syö si­an­li­haa. Mar­tin-päi­vän (11.11.) han­hi on klas­sik­ko. Mak­saa on tar­jol­la muu­ten­kin pal­jon. Näin ruo­ka­lis­tal­la jopa jä­nik­sen­mak­saa.Un­ka­ri­lai­set ovat ai­na syö­neet pal­jon pos­sua. Pa­ras­ta on pit­kä­kar­vai­nen man­ga­lit­za-pos­su, jota tar­jo­taan ai­na­kin nah­kas­ta teh­ty­nä ra­pe­a­na hiu­ko­pa­la­na, pos­ke­na, pais­ti­na ja peh­me­än­ma­kui­se­na sa­la­mi­na.

STRUU­DE­LIA MYÖS AA­MI­AI­SEL­LA

Lei­von­nai­set ovat ylit­tä­mät­tö­miä. Kon­di­to­ri­a­her­kut liit­ty­vät kes­kie­u­roop­pa­lai­seen ja eri­tyi­ses­ti itä­val­ta­lai­seen tra­di­ti­oon. Kak­sois­mo­nar­ki­an ai­ka toi Wie­nin maut Bu­da­pes­tiin, eli suk­laa­kak­ku­ja ja struu­de­lei­ta tar­jo­taan run­saas­ti. Bu­da­pes­tin yk­kös­kon­di­to­ria on Sza­mos. Sen Es­ter­ha­zy-kak­ku su­laa päh­ki­näi­se­nä suus­sa. Ma­ku­e­ron huo­maa, kun on mais­ta­nut en­sin kuu­lui­san Ger­be­aud-kah­vi­lan vas­taa­vaa.Val­loit­ta­va tut­ta­vuus on struu­de­lei­hin eri­kois­tu­nut Rétesház, jos­sa voi naut­tia myös struu­de­li-aa­mi­ai­sia. Edul­li­sin mak­saa noin 6,50 eu­roa ja muh­kein noin 20 eu­roa. Mais­tan me­he­vää ha­pan­kir­sik­kast­ruu­de­lia, jon­ka tai­ki­na on ohu­e­no­hut­ta. Päi­vän struu­de­li mak­saa 370 fo­rint­tia, eli noin 1,30 eu­roa. Ja tie­dok­si: Un­ka­ri­lai­set ko­ros­ta­vat, et­tä he lei­poi­vat en­sim­mäi­set voi­sar­vet, kun turk­ki­lai­set hää­det­tiin Bu­das­ta vuon­na 1686. Ma­rie An­toi­net­te vei crois­san­tin Itä­val­las­ta Rans­kaan 1700-lu­vul­la – ja tie­tys­ti rans­ka­lai­set omi­vat täl­lai­sen her­kun.

UU­SI ELIIT­TI TU­KEE TAI­DET­TA

Mark­ki­na­ta­lous on tuo­nut Un­ka­riin uut­ta vau­raut­ta.Vuo­den 1989 muu­tok­ses­sa syn­ty­nyt bis­ne­se­liit­ti on kui­ten­kin enim­mäk­seen so­si­a­lis­min ai­kais­ta val­las­vä­keä. Nämä ih­mi­set pys­tyi­vät ot­ta­maan va­pau­des­ta kai­ken ir­ti, sil­lä heil­lä oli tie­toa ja yh­teyk­siä. He pää­si­vät opis­ke­le­maan ja mat­kus­ta­maan ul­ko­mail­le jo sil­loin, kun ta­val­lis­ta kan­saa sää­del­tiin, jos­kin Un­ka­ris­sa vä­hem­män kuin muu­al­la. Kah­des­sa hulp­pe­as­sa hu­vi­las­sa András­sy-bu­le­var­din var­rel­la kuu­len kak­si hui­ke­aa ta­ri­naa. Ko­gart-gal­le­ri­aan tul­laan mi­ni­ma­lis­ti­ses­ti si­sus­te­tun ra­vin­to­lan kaut­ta. It­se gal­le­ria si­jait­see toi­ses­sa ker­rok­ses­sa. Syk­syyn as­ti on avoin­na näyt­te­ly, joka ker­too mo­der­nin un­ka­ri­lai­sen maa­laus­tai­teen syn­nys­tä 1900-lu­vun alus­sa. Gal­le­ri­aa yl­lä­pi­tää me­se­naat­ti, Gábor Kovács. Hän opis­ke­li Mos­ko­vas­sa, työs­ken­te­li Un­ka­rin kes­kus­pan­kis­sa ja jat­koi uraan­sa Ci­ti­ban­kis­sa Lon­toos­sa. Nyt­tem­min hän joh­taa si­joi­tu­syh­ti­ö­tä ja asuu Bu­da­pes­tis­sä. Vuon­na 2003 hän pe­rus­ti sää­ti­ön, joka tu­kee tai­tei­li­joi­ta.

KUL­TAA KAAK­KOIS-AA­SI­AS­TA

Vie­rei­sen ta­lon ja­pa­ni­lais­hen­ki­sel­lä pi­hal­la so­li­see vesi, ja jos­tain kan­tau­tuu teen tuok­su. As­tum­me si­säl­le István Zel­ni­kin Kul­ta­mu­se­oon. Au­las­sa Zel­nik tu­lee ter­veh­ti­mään. Jo ole­mus kie­lii dip­lo­maa­tis­ta, joka tun­tee ar­von­sa ja on näh­nyt maa­il­maa. Mos­ko­vas­sa opis­kel­lut Zel­nik toi­mi Un­ka­rin suur­lä­het­ti­lää­nä Kaak­kois-Aa­si­as­sa 15 vuot­ta. En­sim­mäi­nen ase­ma­paik­ka vuon­na 1973 oli Ha­noi. Hän on myös ol­lut maan­sa edus­ta­ja­na Eu­roo­pan neu­vos­tos­sa Stras­bour­gis­sa. Per­het­tä asuu Brys­se­lis­sä ja Bu­da­pes­tis­sä, ja puo­let vuo­des­ta Zel­nik viet­tää Kaak­kois-Aa­si­as­sa kar­tut­ta­mas­sa ko­ko­el­maan­sa. ”Olen ke­rän­nyt aa­si­a­lai­sia esi­nei­tä 45 vuot­ta, 14-vuo­ti­aas­ta as­ti”, hän ker­too eng­lan­nik­si, joka on yk­si kym­me­nes­tä vie­raas­ta kie­les­tä, jot­ka hän hal­lit­see. Muut ovat ja­pa­ni, viet­nam, khmer, thai, laos, ve­nä­jä, hol­lan­ti, rans­ka ja sak­sa. Vuon­na 2011 ava­tus­sa mu­se­os­sa on esil­lä vain osa mer­kit­tä­väs­tä, yli 60 000 esi­neen ko­ko­el­mas­ta. Vii­den tu­han­nen kul­ta- ja ho­pe­ae­si­neen ko­ko­el­ma on Eu­roo­pas­sa ai­nut­laa­tui­nen. Zel­nik kii­ruh­taa tee­huo­nee­seen neu­vot­te­luun. Minä jään ihai­le­maan sei­näl­lis­tä kul­tai­sia, ko­ris­teel­li­sia pat­sas­sor­muk­sia, joi­ta omis­ta­jan vel­jen­poi­ka esit­te­lee hy­myil­len.

5 KYL­PY­LÄÄ JA DAY SPATA AI­KUI­SEEN MA­KUUN

Császár Bath Veli Bej, Árpád fe­je­de­lem útja 7. Turk­ki­lai­nen kyl­py­lä ra­ken­net­tiin 1574 ja res­tau­roi­tiin täy­del­li­ses­ti 2012 Kyl­py­läs­sä on yk­si iso ja nel­jä pien­tä al­las­ta, ja­cuz­zi, sau­na, inf­ra­pu­na­sau­na ja höy­ry­sau­na. BU­DA­PEST-TOU­RIST-GUI­DE.COM/VELI-BEJ-BATH Géllert spa, Ke­len­he­gyi út 4. Ju­gend­kyl­py­lä avat­tiin 1927. Mar­mo­ri­pyl­väin ja ma­jo­li­ka-kaa­ke­lein ko­ris­tel­lut al­las-alu­eet tar­jo­a­vat men­neen ajan lois­toa. Si­sä­ti­lois­sa upe­at höy­ry­al­la­so­sas­tot erik­seen mie­hil­le ja nai­sil­le sekä kau­nis si­sä­ui­ma-al­las. GEL­LERT­BATH.COM Mag­no­lia day spa, Zoltán út 3. Päi­vä­kyl­py­lä yh­dis­tää itä­mai­sen, ko­ko­nais­val­tai­sen ajat­te­lu­ta­van eu­roop­pa­lai­seen hoi­to­pe­rin­tee­seen. Am­mat­ti­tai­toi­nen hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta. MAG­NO­LI­A­DA­YS­PA.HU Man­da­la Day spa, Ipo­ly ut­ca 8. Aa­si­a­lais­hen­ki­sen, ais­tit van­git­se­van päi­vä­kyl­py­län jo­kai­nen yk­si­tyis­koh­ta on har­kit­tu. Spa-oh­jel­mil­la py­ri­tään täy­del­li­seen ke­hon, mie­len ja tun­tei­den har­mo­ni­aan. Am­mat­ti­tai­toi­nen hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta. MAN­DA­LA­YS­PA.HU Széche­nyi spa, Állat­ker­ti körút 9-11. Ba­rok­ki­tyy­li­nen kyl­py­lä si­jait­see kes­kel­lä kau­pun­gin­puis­toa. Sa­ta­vuo­ti­as kyl­py­lä on vas­ti­kään res­tau­roi­tu hy­vään kun­toon. 18 eri­lais­ta al­las­ta, jois­ta kak­si ul­ko­na, 50 met­rin ui­ma-al­las ja iso ter­maa­li­al­las. SZEC­HE­NYI­BATH.COM HO­TEL­LI- JA KYL­PY­LÄ­VIN­KIT AN­TOI KO­KE­NUT BU­DA­PEST-MAT­KAN­JÄR­JES­TÄ­JÄ MAA­RET THOMÉ-STA­VEN­HA­GEN.

MAUK­KAAT KY­LÄ­FES­TI­VAA­LIT

UN­KA­RIN RUO­KA- JA VII­NI­KULT­TUU­RIIN voi tu­tus­tua mut­kat­to­mas­ti fes­ti­vaa­leil­la, joi­ta jär­jes­te­tään ym­pä­ri vuo­den, mut­ta eri­tyi­ses­ti sa­don­kor­juun ai­kaan syk­syl­lä. Pää­sen al­ku­ke­sän pik­nik­fes­ti­vaa­leil­le Ety­e­kiin. Ky­län­rait­ti pö­li­see hel­tees­sä, kun vie­raat va­el­ta­vat lasi kä­des­sä vii­ni­tu­vas­ta toi­seen. Tääl­lä tuo­te­taan vain ar­ti­saa­ni­vii­ne­jä ja pää­o­sin val­ko­vii­ne­jä ku­ten koko Un­ka­ris­sa­kin. Rókus­fal­vy-vii­ni­kel­la­ris­sa ker­ro­taan, et­tä run­sas­mi­ne­raa­li­nen maa­pe­rä an­taa vii­neil­le voi­maa. Ti­lan hel­mi on Pi­not Gris, jon­ka sato, 350 pul­loa, myy­dään vä­lit­tö­mäs­ti. Kin­kun­te­ki­jän pie­nes­sä kel­la­ri­tu­vas­sa mais­tan epä­luu­loi­se­na kei­tet­tyä pe­ko­nia. Se osoit­tau­tuu sa­me­tin­peh­me­äk­si, ja maus­sa on vain hie­no aa­vis­tus sa­vua. Rai­tin var­rel­la gu­las­si­kei­tot mu­hi­vat pe­rin­tei­sis­sä pa­dois­sa avo­tu­lel­la. Juus­to­mes­ta­ri nos­te­lee he­raa va­lu­maan tuo­re­juus­toa var­ten. Os­tan pur­kin ko­ti­te­kois­ta ap­ri­koo­si-la­ven­te­li­mar­me­la­dia, 650 fo­rint­tia, noin 2,30 eu­roa. Ruo­ka­ret­ki päät­tyy su­loi­seen jäl­ki­ruo­kaan ky­lä­ra­vin­to­las­sa. Vii­leä nau­tin­to koos­tuu va­nil­ja­mai­dos­ta ja kei­te­tys­tä ma­ren­gis­ta, joka muis­tut­taa vaah­to­kark­kia. Ety­e­kiin pää­see Pes­tin kes­kus­tas­ta bus­sil­la 7 E Ke­len­föld pu -rau­ta­tie­a­se­mal­le, jos­ta Volán­busz-yh­ti­ön vuo­ro 760 ajaa eteen­päin Ety­e­kiin (Ety­ek autó­busz for­duló). AI­KA­TAU­LUT OSOIT­TEES­TA: VO­LAN­BUSZ.HU/ME­NET­REND

KAK­SI GAL­LE­RI­AA

Ko­gart, András­sy ùtca 112. Vaih­tu­vat näyt­te­lyt koos­tu­vat un­ka­ri­lai­ses­ta tai­tees­ta, sekä mo­der­nis­ta et­tä van­hem­mas­ta. Gal­le­ri­an ala­ker­ras­sa on ra­vin­to­la. Myös it­se hu­vi­lan ark­ki­teh­tuu­ri on hie­no. KO­GART.HU Zel­nik István Kul­ta­mu­seo. András­sy ùtca 110. Kaak­koi­saa­si­a­lai­sia kul­ta- ja ho­pe­ae­si­nei­tä, tyy­li­käs an­tiik­ki­kaup­pa, tee­huo­ne ja itä­mais­hen­ki­nen si­sä­pi­ha. THE­GOLD­MU­SEUM.EU, ZEL­NIK­COL­LEC­TI­ON.EU

PES­TIN OSOIT­TEI­TA

◗ RAU­NI­O­BAA­RI JA EKO­TO­RI: Szimp­la Kert, Ka­zin­zy Ut­ca 14. SZIMP­LA­KERT.HU ◗ RA­VIN­TO­LOI­TA JA KAH­VI­LOI­TA Ale­xand­ra, András­sy útca 39. Kir­ja­kaup­pa, jon­ka ala­ker­ras­sa on vii­ni­myy­mä­lä ja ylä­ker­ras­sa upea kah­vi­la. ALE­XAND­RA.HU Bock Biszt­ro, Erzsé­bet körút 43-49. BIB gour­mand -ra­vin­to­la tar­jo­aa ki­vaa ruo­kaa. Kau­nis si­sus­tus. BOCK­BISZT­RO­PEST.HU Gerlóc­zy Café & Res­tau­rant, V. Gerlóc­zy útca 1. Tän­ne Je­re­my Irons kur­va­si BMW-moot­to­ri­pyö­räl­lään fil­ma­tes­saan Un­ka­ris­sa. Kiva te­ras­si, hyvä un­ka­ri­lai­nen ruo­ka. GER­LOC­ZY.HU Men­za, Liszt Fe­renc tér 2. Si­sus­tus ku­ker­taa 1970-lu­vun vä­reis­sä. Ruo­ka on erit­täin hy­vää, klas­si­sia un­ka­ri­lai­sia herk­ku­ja tä­hän päi­vään tuo­tui­na. MEN­ZA­ET­TE­REM.HU New York Café, Erzsé­bet körút 9-11. Bos­co­lo-ho­tel­lin yh­tey­des­sä si­jait­se­vat kah­vi­la ja ra­vin­to­la on en­tis­tet­ty upe­as­ti. Rétesház, Ok­to­ber 6. útca 22. Kaik­kia mah­dol­li­sia ma­kei­ta ja suo­lai­sia, her­kul­li­sia ja edul­li­sia struu­de­lei­ta. RE­TES­HAZ.HU Spi­ler, Gou­ba, Gozs­du ud­var, Kirá­ly útca 13:n Dob útca 16:n vä­lis­sä. Suo­sit­tu bist­ro­pu­bi si­jait­see kes­kel­lä Gozs­du ud­var -ba­saa­ria, jos­sa myy­dään vaih­te­le­vaa kä­si­työ­läis­ta­va­raa. Sza­mos, Bu­da­pes­tin yk­kös­kon­di­to­ri­an bra­vuu­ri on päh­ki­näi­nen Es­ter­ha­zy-kak­ku. Usei­ta kon­di­to­ri­oi­ta ja kah­vi­loi­ta ym­pä­ri kau­pun­kia, mm. András­syl­la. SZA­MOS­MAR­CI­PAN.HU.

5 HO­TEL­LIA AI­KUI­SEEN MA­KUUN

Bos­co­lo, Erzsé­bet körút 9-11. Pa­lat­si­mai­nen ho­tel­li on en­ti­nen New York -va­kuu­tu­syh­ti­ön kont­to­ri. Kau­niit huo­neet ja hyvä aa­mi­ai­nen. Mo­ni­puo­li­nen kyl­py­lä. BU­DA­PEST.BOS­CO­LO­HO­TELS.COM Co­rint­hia Ro­yal, Erzsé­bet körút 43. Pa­lat­si­mai­nen ho­tel­li. Roo­ma­lais­tyy­li­ses­sä spas­sa on 15 met­rin ui­ma-al­las, po­re­al­las, sau­na, höy­ry­sau­na, kun­to­sa­li. Kau­neus- ja hius­sa­lon­ki. CO­RINT­HIA.COM Kem­pins­ki Ho­tel Cor­vi­nus, Erzsé­bet tér 7. Vii­den täh­den mo­der­nia mu­ka­vuut­ta Pes­tin yti­mes­sä. Aa­si­a­lais­vai­kut­tei­nen spa hem­mot­te­lee mm. To­ka­jin vii­nil­lä ja ruu­sun te­rä­leh­dil­lä. KEM­PINS­KI.COM K+K Ope­ra, Révay ut­ca 24. Mo­der­ni nel­jän täh­den ho­tel­li rau­hal­li­sel­la si­vu­ka­dul­la, lä­hel­lä oop­pe­raa. Lä­hel­lä on vii­ni­ra­vin­to­loi­ta, -baa­re­ja ja kah­vi­loi­ta. KKHO­TELS.COM/OPE­RA La Prima Fas­hi­on Ho­tel, Pes­ti Bar­nabás ut­ca 6. Sym­paat­ti­nen, mo­der­ni bou­ti­que-ho­tel­li Váci ut­ca -kä­ve­ly­ka­dun poik­ki­ka­dul­la, pa­rin­sa­dan met­rin pääs­sä Vö­ros­mar­ty-au­ki­o­ta, jol­la on ad­ven­tin ai­kaan kau­nis jou­lu­to­ri. LAP­RI­MA­HO­TEL­BU­DA­PEST.COM

AN­NA-LII­SA HÄ­MÄ­LÄI­NEN TEKS­TI / JUHA PUIK­KO­NEN KU­VAT

Oma Ai­ka 5/2013

Lue Myös