Utö on pieni – tarkalleen ottaen 81 hehtaaria – ja rakennettu. Majakka hallitsee näkymää joka puolelta; eksymisen vaaraa ei ole.
Ennätämme parahiksi syntyperäisen utölaisen, historioitsija Martin Öhmanin vetämälle saari- ja majakkakierrokselle. Hän kertoo, että Utö ei ole koskaan ollut mikään varsinainen kalastajakylä, vaan valtion virkamiesten saari. Utössä ovat asuneet luotsit, majakanvartijat ja sotilaat perheineen.
Luotsiasema saarella on edelleen, mutta majakka on automatisoitu ja rannikkotykistö on muuttanut toisaalle.
Armeijan poistuminen vuonna 2005 vapautti Utön kuitenkin matkailulle. Vanhassa kasarmissa toimii nykyään hotelli, ja saarelta löytyy lisäksi erilaisia vuokramökkejä.
Armeijan peruja ulkosaaristossa voidaan nauttia jopa sellaisista ylellisyyksistä kuin juoksevasta vedestä ja sisävessoista.
Lintuturismi on uusi ilmiö
Utö on tärkeä saari suomalaisille muuttolinnuille. Keväällä se tarjoaa ensimmäisen levähdyspaikan aavan meren ylityksen jälkeen. Syysmuuton aikaan linnut pysähtyvät Utöhön tankkaamaan ravintoa sekä keräämään voimia ennen suurten selkien ylittämistä.
Utö on siksi lintuharrastajien suosiossa. Esimerkiksi kevättalvella 2013 maallemme uusi laji, kettusirkku, houkutteli saarelle satamäärin kiikaroitsijoita.
teksti Matti Välimäki kuvat Vesa-Matti Väärä
Lue lisää lehdestä 7/2014
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA