Esiin­ty­mis­jän­ni­tys on tut­tu ko­ke­mus lä­hes jo­kai­sel­le. So­pi­va jän­ni­tys kuu­luu asi­aan – se nos­taa vi­reys­ti­laa ja pa­ran­taa suo­ri­tus­ta.

Yleen­sä esiin­ty­mis­ko­ke­mus hel­pot­taa jän­ni­ty­soi­rei­ta. Sil­ti kova esiin­ty­mis­pel­ko voi ko­e­tel­la myös ko­ke­nut­ta esiin­ty­jää.

Esiin­ty­mis­pel­ko on yk­si so­si­aa­li­sen ah­dis­tu­nei­suu­den muo­to. Sii­tä kär­si­vän on vai­kea ol­la esil­lä ja ar­vi­oi­ta­va­na. Hän tark­kai­lee huo­les­tu­nee­na it­se­ään ja pel­kää tu­le­van­sa no­la­tuk­si.

Toi­set ih­mi­set ah­dis­ta­vat

Jos­kus so­si­aa­li­nen ah­dis­tu­nei­suus ei lii­ty pelk­kään esiin­ty­mi­seen vaan mitä ta­val­li­sim­piin so­si­aa­li­siin ti­lan­tei­siin: yh­tei­siin ruo­kai­lui­hin, juh­liin, ko­kouk­siin, esit­täy­ty­mi­seen tai pu­he­li­mes­sa pu­hu­mi­seen. Täl­löin au­to­no­mi­nen her­mos­to ja sen myö­tä eri­lai­set fyy­si­set oi­reet ak­ti­voi­tu­vat.

Kah­vi­kup­pi­neu­roo­sin kä­si­te ku­vaa hy­vin sitä, mi­ten jän­nit­tä­jän käsi al­kaa va­pis­ta, kun kuu­ma juo­ma pi­täi­si saa­da pie­nes­tä ku­pis­ta suu­hun läi­kyt­tä­mät­tä. Ujo rak­ko taas viit­taa sii­hen, kuin­ka mui­ta aras­te­le­van on vai­kea ren­tou­tua ylei­ses­sä ves­sas­sa niin, et­tä asi­oin­ti hoi­tui­si mui­den kuul­len.

Va­ka­vam­pi so­si­aa­li­nen fo­bia voi esi­mer­kik­si es­tää his­siin me­non, jos siel­lä on mui­ta – sa­moin jul­kis­ten kul­ku­neu­vo­jen käyt­tä­mi­sen tai ylei­sö­ta­pah­tu­mis­sa käy­mi­sen.

Lue myös: Eri­tyis­herk­kä Tuu­la: "Toi­si­naan si­säl­lä­ni käy jat­ku­va le­pa­tus"

Vält­te­ly ei au­ta

Pako jän­nit­tä­väs­tä ti­lan­tees­ta hel­pot­taa het­kek­si, mut­ta pi­dem­män pääl­le tur­va­käyt­täy­ty­mi­nen ja ah­dis­ta­vien ti­lan­tei­den vält­te­ly vain li­sää­vät oi­rei­ta ja eris­tä­vät jän­nit­tä­jää en­ti­ses­tään. Rima nou­see, ja jän­ni­tys kas­vaa kas­va­mis­taan.

Tur­va­käyt­täy­ty­mis­tä ovat esi­mer­kik­si vai­te­li­ai­suus, hil­jai­sel­la ää­nel­lä tai no­pe­as­ti pu­hu­mi­nen, kat­se­kon­tak­tin vält­tä­mi­nen tai hui­vin pi­tä­mi­nen kau­lal­la niin, et­tei pu­nas­tu­mi­nen näy.

So­si­aa­li­seen jän­nit­tä­mi­seen liit­tyy vah­va it­sek­riit­ti­syys ja tark­ka omien tun­te­mus­ten kuu­los­te­lu. Sii­tä on tul­lut elä­mää häi­rit­se­vä on­gel­ma, jos jän­nit­tä­jä al­kaa väl­tel­lä ar­kie­lä­män ti­lan­tei­ta ja mui­den seu­raa, jät­täy­tyy si­vuun ja jou­tuu ku­tis­ta­maan elä­mään­sä pel­ko­jen vuok­si.

Pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa ih­mi­nen eris­täy­tyy, syr­jäy­tyy tai al­ko­ho­li­soi­tuu. Roh­kai­su­ryyp­pyyn tai loh­du­tusd­rink­kiin tur­vau­tu­mi­nen on oi­re vaa­ral­li­ses­ta tur­va­käyt­täy­ty­mis­tä.

So­si­aa­li­set pe­lot hä­vet­tä­vät

Nyky-yh­teis­kun­nas­sa on mah­do­ton­ta vält­tää so­si­aa­li­sia kon­tak­te­ja. Jos jän­nit­tä­mi­nen ku­lut­taa koh­tuut­to­mas­ti voi­mia ja ra­joit­taa elin­pii­riä, ih­mi­nen ei elä täy­sil­lä ei­kä pys­ty saa­vut­ta­maan sitä, mis­tä naut­tii tai mitä ha­lu­ai­si teh­dä.

Usein jän­nit­tä­jä vii­vyt­te­lee hoi­toon ha­keu­tu­mi­ses­sa. On­gel­man luon­tee­seen kuu­luu, et­tä avun ha­ke­mi­nen ja sii­hen liit­ty­vä vuo­ro­vai­ku­tus on han­ka­laa. Jän­nit­tä­mi­seen voi myös liit­tyä hä­pe­ää, jo­ten moni vä­hät­te­lee vai­keuk­si­aan.

Apua kan­nat­taa ha­kea vii­meis­tään sil­loin, jos päi­vit­täi­nen toi­min­ta­ky­ky al­kaa häi­riin­tyä: kau­pas­sa käyn­ti tuot­taa suur­ta tus­kaa tai työ­pai­kal­la pi­tää väl­tel­lä lou­nas­tun­tia ja ha­keu­tua yk­sin syö­mään.

Lue myös: Hau­kut­ko si­nä­kin pei­li­ku­vaa­si? Tämä on it­sein­hon to­del­li­nen syy!

Har­joit­te­lu lie­vit­tää jän­ni­tys­tä

So­si­aa­lis­ten ti­lan­tei­den pe­los­sa aut­ta­vat psy­ko­te­ra­peut­ti­set yk­si­lö- ja ryh­mä­hoi­dot. HUS:n Mie­len­ter­veys­ta­lo tar­jo­aa net­ti­te­ra­pi­aa, jo­hon liit­tyy myös Ir­ti so­si­aa­li­ses­ta jän­nit­tä­mi­ses­tä -opas.

Te­ra­pi­aoh­jel­ma pe­rus­tuu kog­ni­tii­vi­seen käyt­täy­ty­mis­te­ra­pi­aan. Pel­koi­hin liit­ty­viä aja­tuk­sia tun­nis­te­taan ja nii­tä muo­ka­taan po­si­tii­vi­sem­paan suun­taan. Jän­nit­tä­jää au­te­taan löy­tä­mään uu­sia nä­kö­kul­mia ja vaih­to­eh­to­ja ar­jen kään­tei­siin. Jän­nit­tä­viin ti­lan­tei­siin me­ne­mis­tä har­joi­tel­laan, ja vä­hi­tel­len nii­hin liit­ty­vät tun­teet ja tun­te­muk­set lie­ve­ne­vät.

Tär­ke­ää on, et­tä al­tis­tus­ko­ke­muk­sis­ta tu­lee po­si­tii­vi­sia. Hoi­to ei ole help­poa, kos­ka aluk­si ah­dis­tus li­sään­tyy.

Lue myös: 3 neu­voa, joi­den avul­la pi­dät pa­rem­pia pu­hei­ta

Po­si­tii­vi­nen kier­re käyn­tiin

Net­ti­te­ra­pia toi­mii hy­vin juu­ri so­si­aa­li­sen fo­bi­an hoi­dos­sa. Kun vuo­ro­vai­ku­tus on han­ka­laa ja jo te­ra­peu­tin koh­taa­mi­nen jän­nit­tää, on hel­pot­ta­vaa aloit­taa hoi­to ne­tin kaut­ta.

– Usein käyn­nis­tyy po­si­tii­vi­nen kier­re, kun ti­lan­teil­le al­kaa al­tis­tua ja niis­tä huo­maa sel­viy­ty­vän­sä. Mi­tään pa­haa ei ta­pah­tu­nut­kaan! ker­too Hyks Psy­ki­at­ri­an psy­ko­lo­gi Min­na Hel­ka­vaa­ra.

Jän­ni­tys­tä voi ope­tel­la lie­vit­tä­mään rau­hoit­ta­vil­la aja­tuk­sil­la ja koh­dis­ta­mal­la huo­mi­on pois it­ses­tä. Lääk­kei­tä tar­vi­taan jos­kus avuk­si vai­keis­sa fo­bi­ois­sa, mut­ta niil­lä voi ol­la hait­ta­vai­ku­tuk­sia. Lääk­keen ot­ta­mi­nen on myös erään­lais­ta tur­va­käyt­täy­ty­mis­tä, jos­ta py­ri­tään eroon.

Lue myös:

Eri­tyis­herk­kä Ma­rit­ta: "Voi­sin­pa vaih­taa kol­me­tois­ta vuot­ta elä­mäs­tä­ni"

Baba Ly­beck: "Olen teh­nyt töi­tä, et­tä us­kal­lan esiin­tyä"

Mi­ten sai­ras­tu­nut­ta voi aut­taa? 5 ky­sy­mys­tä syö­mis­häi­ri­ös­tä