Tois­ten mie­les­tä isän­maan tasa-ar­vo­a­si­at ovat päin prink­ka­laa, mut­ta eh­kä­pä nä­kö­a­la ei niin synk­kä ole­kaan. Suo­men nai­set ni­mit­täin sai­vat ää­ni­oi­keu­den ja vaa­li­kel­poi­suu­den val­ti­ol­li­sis­sa vaa­leis­sa en­sim­mäi­si­nä maa­il­mas­sa jo en­nen it­se­näi­syyt­tä vuon­na 1906. Sil­loin Ruot­sin val­lan ajal­ta pe­riy­ty­vät sää­ty­val­ti­o­päi­vät kor­vat­tiin yk­si­ka­ma­ri­sel­la edus­kun­nal­la. Sa­mat oi­keu­det nai­sil­le suo­tiin kun­nal­lis­vaa­leis­sa 1917.

Uu­si-See­lan­ti to­sin an­toi en­sim­mäi­se­nä it­se­näi­se­nä val­ti­o­na nai­sil­le ää­ni­oi­keu­den jo vuon­na 1893, mut­ta oi­keus aset­tua vaa­leis­sa eh­dol­le hel­ti­si vas­ta 1919.

Tä­hän Suo­mi voi­si no­kit­taa to­te­a­mal­la, et­tä Suo­men suu­ri­ruh­ti­nas­kun­nas­sa ve­roa mak­sa­vat nai­set sai­vat ää­ni­oi­keu­den pai­kal­lis­vaa­leis­sa jo 1872. Sil­loin ei to­sin pu­hu­ta it­se­näi­ses­tä val­ti­os­ta ei­kä kai­kis­ta nai­sis­ta.

Jo si­tä­kin en­nen ra­joi­tet­tu ää­ni­oi­keus oli myön­net­ty muun mu­as­sa eräis­sä Yh­dys­val­tain ja Aust­ra­li­an siir­to­kun­nis­sa ja osa­val­ti­ois­sa, Kor­si­kal­la sekä Ruot­sin kil­ta­lai­tok­seen kuu­lu­vil­le ve­ron­mak­sa­ja­nai­sil­le. Ää­ni­oi­keus oli useim­mi­ten si­dot­tu ve­ron­mak­suun tai maa­no­mis­tuk­seen.

Lue myös: Tar­vi­taan­ko Suo­meen fe­mi­nis­ti­puo­lue?

Suo­mi edel­lä­kä­vi­jä

Suo­mes­sa ää­ni­oi­keus oli enem­män po­liit­ti­nen kuin nais­ky­sy­mys, sil­lä sää­ty­val­ti­o­päi­vien ai­kaan oi­keu­det pe­rus­tui­vat isol­ta osin maa­no­mis­tuk­seen. Sen vuok­si yhä suu­rem­pi osa suo­ma­lai­sis­ta oli jää­mäs­sä ää­ni­oi­keu­den ul­ko­puo­lel­le. So­si­aa­li­nen epä­ta­sa-ar­vo kas­voi ja ai­heut­ti le­vot­to­muuk­sia.

Vaik­ka nais­ten ää­ni­oi­keus on vas­ta run­saan sa­dan vuo­den ikäi­nen, mo­nis­sa si­vis­tys­val­ti­ois­sa se ei ole si­tä­kään. Kä­ki­kel­lo­maa Sveit­si soi nai­sil­le oi­keu­det – yh­tä kan­to­nia lu­kuun ot­ta­mat­ta – vas­ta 1971. Se vii­mei­nen­kin pa­ko­tet­tiin ruo­tuun kor­keim­man oi­keu­den pää­tök­sel­lä vuon­na 1990.

Liech­tens­tei­nin lil­li­put­ti­val­ti­on nai­set puo­les­taan sai­vat ää­ni­oi­keu­den vas­ta 1984. Mo­nis­sa Lähi-idän ara­bi­mais­sa yh­tä­läi­nen ää­ni­oi­keus on tul­lut vas­ta 2000-lu­vul­la, ja se­kin ra­joi­tet­tu­na. Kai­kil­la maa­il­man nai­sil­la ei vie­lä­kään ole yh­tä­läi­siä oi­keuk­sia mies­ten kans­sa.

Suo­mes­sa nai­mat­to­mat yli 25-vuo­ti­aat nai­set oli­vat tul­leet täy­si­val­tai­sik­si jo 1864, mut­ta avi­o­mie­het säi­lyi­vät puo­li­soi­den­sa hol­ho­a­ji­na vuo­teen 1930 as­ti. Hu­pai­saa on, et­tä nai­set al­koi­vat pääs­tä il­man her­ra­seu­raa ra­vin­to­loi­hin vas­ta 1960–70-lu­ku­jen tait­tees­sa. Syy ei ol­lut lais­sa vaan ra­vin­to­loi­den pyr­ki­myk­sis­sä kar­sia ”huo­no­mai­nei­set nai­set” asi­a­kas­kun­nas­ta.

Nais­ten ää­ni­oi­keus ja his­to­ri­an kään­ne­koh­dat

1906 Suo­men nai­sil­le ää­ni­oi­keus ja vaa­li­kel­poi­suus val­ti­ol­li­sis­sa vaa­leis­sa.

1917 Nai­sil­le ää­ni­oi­keus ja vaa­li­kel­poi­suus kun­nal­lis­vaa­leis­sa.

1930 Avi­o­vai­mo va­pau­tuu mie­hen hol­houk­ses­ta.

1961 E-pil­le­ri hy­väk­sy­tään.

1972 Tasa-ar­vo­a­si­ain neu­vot­te­lu­kun­ta pe­rus­te­taan.

1986 Nai­sil­le oi­keus pa­pin vir­kaan. Oi­keus säi­lyt­tää oma su­ku­ni­mi avi­o­lii­tos­sa.

1995 Nai­sil­le va­paa­eh­toi­nen ase­pal­ve­lus.

2007 Maan hal­li­tuk­seen nai­se­nem­mis­tö.

2017 Tasa-ar­voi­nen avi­o­liit­to­la­ki.

Suomen ensimmäinen naisministeri ja entinen kan¬sanedustaja Miina Sillanpää pudottaa äänestyslippun¬sa vaaliuurnaan Kaisaniemen kansakoulun tiloissa eduskuntavaaleissa 1. 7.1948.

Vuo­den 2017 ai­ka­na Oma Ai­ka jul­kai­see ker­ran kuus­sa Suo­mi 100 vuot­ta -juh­la­jut­tu­ja.

Lue li­sää:

Suo­ma­lai­nen yl­pey­de­nai­he: näin äi­tiys­pak­kaus sai al­kun­sa

Näin rat­kais­taan rii­dat pe­rin­nön­ja­os­sa

Iso­van­hem­pien oi­keu­det las­ten­las­ten kans­sa