Vaik­ka suo­ma­lai­set si­joit­tu­vat al­ko­ho­lin käy­tös­sä jok­seen­kin ta­san eu­roop­pa­lai­sen ku­lu­tus­ti­las­ton kes­ki­koh­taan, eri­tyi­ses­ti rah­vaan vii­nan­juon­ti on ai­na ko­et­tu on­gel­mak­si.

Van­hin tun­net­tu ko­ti­pol­ton kiel­to pan­tiin toi­meen 1866, jol­loin van­han ark­ki­vei­sun mu­kaan ”kiel­let­tiin vii­naa keit­tä­mäs­tä, ilon­päi­viä viet­tä­mäs­tä”. Taus­tal­la vai­kut­ti ko­ti­polt­toa vas­taan suun­nat­tu kam­pan­ja, jon­ka ma­si­noi vuon­na 1853 pe­rus­tet­tu äly­mys­tö­ve­toi­nen rait­tius­lii­ke Koh­tuu­den ys­tä­vät.

Kiel­lon taus­tal­la ei suin­kaan ol­lut huo­li kan­san ter­vey­des­tä. Pa­lo­vii­na­ve­ro pe­rus­tui maa­no­mis­tuk­seen eli kiin­teis­tön ko­koon. Ve­ron suu­ruu­den pe­rus­teel­la vii­naa sai ko­ti­pol­ton li­säk­si myy­dä ulos, ja sik­si kar­ta­non­her­rat oli­vat ra­ken­ta­neet iso­ja tis­laus­lai­tok­sia. Val­tio las­ki saa­van­sa teh­das­mai­ses­ta pol­tos­ta isom­mat ve­ro­tu­lot.

Ko­ti­ti­put­te­lun kiel­to suu­tut­ti ta­lon­poi­kais­sää­dyn, joka mak­soi­kin po­tut pot­tui­na vii­meis­tään 1879 sää­de­tyn elin­kei­no­va­paus­lain myö­tä. Kun laki an­toi val­lan päät­tää maa­seu­dun jär­jes­tys­sään­nöis­tä, maa­jus­sit ot­ti­vat te­ol­li­set oi­keu­det pois kar­ta­non­her­roil­ta. Maa­seu­tu kui­vui.

Koh­tuu­den ys­tä­vät ki­ris­ti lin­jaa muut­tu­mal­la Rait­tiu­den ys­tä­vik­si 1884. Pa­huu­den al­ku­läh­teek­si pää­tet­tiin maa­lais­junt­tien pa­lo­vii­na. Sen si­jaan elii­tin naut­ti­mia vis­ke­jä, kon­jak­ke­ja, snap­se­ja ja vii­ne­jä pi­det­tiin suo­ras­taan si­vis­tyk­sen eh­to­na.

Lue myös: Nais­ten ää­ni­oi­keu­den kieh­to­va his­to­ria Suo­mes­sa

Kiel­to­la­ke­ja ja vii­na­kort­te­ja

Suo­men en­sim­mäi­nen yk­si­ka­ma­ri­nen edus­kun­ta sää­ti kiel­to­lain 1907, mut­ta Ve­nä­jän kei­sa­ri ei vah­vis­ta­nut sitä. Yri­tys on­nis­tui vas­ta 1917, ja kiel­to­la­ki tuli voi­maan 1919. Sa­moi­hin ai­koi­hin vii­na­kiel­to sää­det­tiin myös Neu­vos­to­lii­tos­sa, Yh­dys­val­lois­sa, Nor­jas­sa ja Is­lan­nis­sa.

Köy­häs­sä Suo­mes­sa juo­tiin vä­hem­män vii­naa kuin muis­sa Eu­roo­pan mais­sa, mut­ta eliit­ti pe­rus­te­li kiel­to­la­kia muun mu­as­sa rah­vaan ”huo­nol­la vii­na­pääl­lä”.

Suo­men kiel­to­la­kia ajoi­vat nai­set, jot­ka oli­vat saa­neet ää­ni­oi­keu­den 1906. Nai­set käy­tän­nös­sä myös sen pur­ki­vat ke­rää­mäl­lä ad­res­sin lain ku­mo­a­mi­sek­si ke­vääl­lä 1931. Kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä yli 70 pro­sent­tia ää­nes­ti ku­mo­a­mi­sen puo­les­ta, sil­lä kiel­lol­la ei ol­lut ol­lut juu­ri muu­ta vai­ku­tus­ta kuin mas­sii­vi­sen sa­la­kul­je­tus­bis­nek­sen muo­dos­tu­mi­nen.

So­tien jäl­keen kan­san hol­hous jat­kui vii­na­kor­til­la, vi­ral­li­ses­ti myy­mä­lä­to­dis­tuk­sel­la, jol­la os­tot voi­tiin ra­joit­taa yh­teen myy­mä­lään. Aluk­si al­ko­ho­li­tuot­tei­ta sai vain sitä vas­taan ja vain tie­tyn mää­rän. Vä­ke­vät py­syi­vät kor­tin ta­ka­na vuo­den 1970 lop­puun as­ti.

Vii­nan vuo­si­lu­ku­ja

1835 Pap­pi Hen­rik Renq­vist jul­kai­si kir­ja­sen Vii­nan kau­his­tus.

1866 Pa­lo­vii­nan ko­ti­polt­to kiel­let­tiin. Ku­lu­tus oli al­le 3 lit­raa puh­das­ta al­ko­ho­lia hen­keä koh­ti.

1907 Edus­kun­ta laa­ti kiel­to­lain mut­ta kei­sa­ri Ni­ko­lai II ei vah­vis­ta­nut sitä.

1919 Edus­kun­ta hy­väk­syi kiel­to­lain.

1932 Kiel­to­la­ki ku­mot­tiin kan­san-ää­nes­tyk­sel­lä. Oy Al­ko­ho­li­lii­ke Ab:n myy­mä­lät avat­tiin 5.4. klo 10.

1944 Vii­na­kort­ti käyt­töön.

1969 Kes­ki­o­lu­en myyn­ti va­pau­tet­tiin kaup­poi­hin ja juo­pu­mis­ran­gais­tus pois­tet­tiin. Ikä­ra­jat mie­to­jen ja vä­ke­vien os­tol­le.

1970 Vii­na­kor­tis­ta luo­vut­tiin.

1977 Al­ko­ho­lin mai­non­ta kiel­let­tiin.

1995 Suo­mi EU:n jä­se­nek­si: al­ko­ho­lin val­mis­tus ja tuon­ti va­pau­tui­vat, vii­na­ral­li Vi­ros­ta al­koi. Kes­ki­o­lut ki­os­kei­hin ja huol­ta­moil­le.

2004 Ab­so­lu­tis­ti­pää­mi­nis­te­ri Mat­ti Van­ha­sen hal­li­tus las­ki tun­tu­vas­ti al­ko­ho­li­ve­ro­ja eri­tyi­ses­ti Vi­ron EU-jä­se­nyy­den vuok­si.

2016 Al­ko­ho­lin ko­ko­nais­ku­lu­tus Suo­mes­sa oli 10,8 lit­raa 100-pro­sent­tis­ta al­ko­ho­lia yli 15-vuo­ti­as­ta koh­ti.

Kii­na­lai­set vä­ke­vöi­vät jo noin 1000 eaa. rii­si­vii­niä kyl­mä­tis­lauk­sel­la, jos­sa vii­nis­tä ero­tet­tiin eta­no­li jää­dyt­tä­mäl­lä se tal­vel­la. Ara­bi­ke­mis­ti Ge­ber ni­mit­ti omia tis­laus­ko­kei­taan ni­mel­lä al’kohl, jos­ta al­ko­ho­li-sana pe­riy­tyy.

Lue myös: Suo­ma­lai­nen ei tin­gi kah­vi­het­kes­tä - näin pal­jon sump­pia juo­daan

28.5.1957 Helsingin albertinkadulla avattiin Alkon myymälä. Myymälässä oli käytössä uusi kassajärjestelmä, joka nopeutti palvelua.

Vuo­den 2017 ai­ka­na Oma Ai­ka jul­kai­see ker­ran kuus­sa Suo­mi 100 vuot­ta -juh­la­jut­tu­ja.

Lue myös:

Päih­dep­ro­fes­so­ri: Al­ko­ho­lis­ta ei ole mi­tään hyö­tyä

Mar­ko Kul­ma­la: "Al­ko­ho­lis­ti ei koh­taa to­tuut­ta"

Al­ko­ho­lis­ta luo­pu­nut Ilo­na: "Pai­no­ni pu­to­si 25 ki­loa vuo­des­sa"