Ve­nä­jä on sekä Na­ton kan­nat­ta­jien et­tä vas­tus­ta­jien yk­kös­pe­rus­te. 95 pro­sent­tia eu­roop­pa­lais­ta elää Nato-maas­sa. Sitä ei ole tul­lut aja­tel­leek­si, pait­si nyt, kun Nato-jä­se­nyyt­tä kan­nat­taa yhä use­am­pi suo­ma­lai­nen ja kun huo­li ve­nä­läis­ten käyt­täy­ty­mi­ses­tä on kas­va­nut mer­kit­tä­väs­ti.

Kun Up­see­ri­liit­to sel­vit­ti vuon­na 2010 jä­se­nis­tön­sä kan­taa Na­toon, 72 pro­sent­tia vas­tan­neis­ta evers­teis­tä ja ken­raa­leis­ta kan­nat­ti Nato-jä­se­nyyt­tä.

Me si­vii­lit voim­me poh­dis­kel­la ää­neen, on­ko Suo­men syy­tä ha­kea Nato-jä­se­nyyt­tä vai ei. ja mitä Nato voi meil­le an­taa tai meil­tä ot­taa.

Puo­lus­tus­voi­mien joh­to on tä­män jul­ki­sen kes­kus­te­lun ul­ko­puo­lel­la, lo­jaa­li val­ti­o­joh­dol­le.

Eli Lind­berg ei ota kan­taa sii­hen, pi­täi­si­kö Suo­men ha­kea Nato-jä­se­nyyt­tä. Asi­an­tun­ti­ja­tie­toa hän sen si­jaan voi an­taa – ja osaa il­mais­ta asi­an­sa sel­ko­kie­lel­lä.

Kri­min ja Uk­rai­nan ta­pah­tu­mat vai­kut­ta­vat

Na­tol­la oli Neu­vos­to­lii­ton ro­mah­ta­mi­sen jäl­keen his­to­ri­an­sa suu­rin yh­tei­nen pon­nis­tus, Af­ga­nis­ta­nin kan­sain­vä­li­nen krii­sin­hal­lin­ta­o­pe­raa­tio ISAF. Se al­koi 2002 ja päät­tyi vuo­den­vaih­tees­sa 2014–15. Wa­le­sin-huip­pu­ko­kouk­ses­sa vii­me syys­kuus­sa al­koi ISAF:n jäl­kei­nen ai­ka, jo­hon Kri­min ja Uk­rai­nen ta­pah­tu­mat ovat vai­kut­ta­neet.

”Na­tos­sa ja eri­tyi­ses­ti sen itäi­sis­sä jä­sen­mais­sa on he­rän­nyt mie­len­kiin­to Na­ton pe­rin­tei­seen toi­min­taan eli puo­lus­tus­lii­ton omaan vas­tuu­a­lu­ee­seen ja jä­sen­mai­den tur­vaa­mi­seen sekä

5. ar­tik­lan toi­min­taan. Nato on ikään kuin pa­lan­nut juu­ril­leen”, Lind­berg to­te­aa.

Eri­tyi­ses­ti Eu­roo­pan isot maat ovat lei­kan­neet kan­sal­li­sia puo­lus­tus­me­no­jaan vuo­si vuo­del­ta. Wa­le­sin-huip­pu­ko­kouk­ses­sa yri­tet­tiin saa­da si­to­va val­tuu­tus sii­hen, et­tä puo­lus­tus­bud­jet­ti on kak­si pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta (bkt). Sii­tä tuli ta­voi­te. Suo­men puo­lus­tus­bud­jet­ti on 1,29 pro­sent­tia bkt:sta, eli Nato ei sääs­täi­si täs­sä asi­as­sa.

”Mie­len­kiin­tois­ta on seu­ra­ta, on­ko puo­lus­tus­bud­jet­tien poh­ja nyt saa­vu­tet­tu. Eri mais­sa on viit­tei­tä sii­tä, et­tä ol­laan läh­dös­sä nou­suun”.

Puo­lus­tus­bud­jet­ti kas­vus­sa?

Jyr­ki Ka­tai­sen (kok) hal­li­tus leik­ka­si puo­lus­tus­bud­je­tis­ta kym­me­nen pro­sent­tia. Se tar­koit­ti ma­te­ri­aa­li­han­kin­to­jen pu­do­tus­ta noin 700 mil­joo­nas­ta eu­ros­ta noin 500:een.

Lind­berg sa­noo, et­tä toki leik­kaus ai­heut­ti ra­ha­pu­lan, aluk­si. Sen jäl­keen puo­lus­tus­voi­mien ra­ken­ne ja toi­min­ta on so­peu­tet­tu bud­jet­tiin.

”Olem­me re­surs­sien puo­les­ta ta­sa­pai­nos­sa. Lä­hi­vuo­si­na on to­den­nä­köi­ses­ti pu­laa ma­te­ri­aa­li­han­kin­ta­ra­has­ta. Em­me täys­mää­räi­ses­ti pys­ty kor­vaa­maan maa­voi­mien van­he­ne­vaa ma­te­ri­aa­lia.”

Täl­lä het­kel­lä puo­lus­tus­bud­je­tin kas­vat­ta­mis­ta ei vas­tus­ta juu­ri ku­kaan, ei­kä yk­si­kään tu­le­vis­ta isois­ta hal­li­tus­puo­lu­eis­ta. Ylei­sen ase­vel­vol­li­suu­den kan­na­tus on nous­sut yli 75 pro­sent­tiin.