Teksti Irma Heiskanen-Haarala
Kuva Fotolia
1. Miten tiedän, mitkä ruoka-aineet sopivat vatsalleni?
Hyvin monelle herkkävatsaiselle oireita aiheuttavat ruoat, joissa on Fodmap-yhdisteitä. Niistä on tutkittua tietoa, ja niiden käyttöä rajoittava ruokavalio todella toimii ärtyvän suolen oireyhtymään: kolme neljästä herkkävatsaisesta hyötyy siitä, että tiettyjä ruoka-aineita rajataan pois ruokavaliosta.
Ravitsemusterapeutin avulla karsitaan ensin ruokavaliosta 4–6 viikoksi kaikki merkittävät Fodmap-lähteet ja sen jälkeen systemaattisesti kokeillaan, mistä ryhmistä oireita tulee. Tässä auttaa tarkkuus: ensin suolisto rauhoitetaan ja sitten se altistetaan kokeiluille.
Joillakin vatsaa ärsyttää rasva, toisilla kofeiinipitoiset juomat, nimenomaan liika kofeiini. Harvoin yksi kupillinen kahvia aiheuttaa vatsanväänteitä.
2. Jos siirryn Fodmap-ruokavalioon, pitääkö sitä noudattaa jatkuvasti?
Ei. Idea on rauhoittaa vatsan oireilu ja räätälöidä mahdollisimman monipuolinen ruokavalio kokeilun kautta. Tiukkaa, rajoittavaa ruokavaliota ei suositella pitkäaikaiseksi ratkaisuksi. Fodmap-rajoitukset vähentävät hyvien bifidobakteerien määrää suolistossa. Siksi kaikkea mahdollista ei kannata välttää varmuuden vuoksi.
Joskus asiakkaani sanoo, että lääkäri on määrännyt hänelle Fodmap-ruokavalion. Ei tähän ole pakko lähteä, jos ei halua rajoittaa syömistään ja pärjää oireidensa kanssa. Eikä ole järkeä aloittaa erityisruokavaliota, jos saa vatsan rauhoittumaan sillä, että syö säännöllisesti kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja huolehtii liikunnasta niin, ettei istu liikaa.
Lue myös: Tässä tulevat erikoiset dieetit - oletko kokeillut DASH- tai DNA-dieettiä?
3. Miten yksilöllinen vatsaystävällinen ruokavalio on?
Se on nimenomaan yksilöllinen, mutta tutkittu tieto auttaa, ja ravitsemusterapeutti voi tehdä ajattelutyön asiakkaan puolesta. Kahdella ihmisellä voi olla samat oireet, mutta toinen herkkävatsainen voi syödä vähän ruisleipää, toinen pieniä määriä vehnää. Joskus ärtyneeseen suoleen yhdistyy allergioita ja yliherkkyyksiä, ja silloin tehdään ruokalistoja, joissa erilaiset rajoitukset otetaan huomioon.
4. Voinko nauttia Fodmap-ruokavaliosta huolimatta sopimattomia ruoka-aineita välillä?
Voi, mutta ei ehkä kannata ihan akuuteimmassa vaiheessa, jos ruokavaliota juuri selvitellään. Jos syöt sukujuhlissa lautasellisen peruna-sipuli-salaattia, voit varautua siihen, että seuraavana päivänä turvottaa. Oireita voi kirjata muistiin, niin niitä oppii hallitsemaan.
5. Pitääkö herkkävatsaisen luopua maitotuotteista, vaikka ei olisi laktoosi-intoleranssia?
Ei tarvitse, mutta maitotuotteista valitaan laktoosittomia tai vähälaktoosisia vaihtoehtoja. Laktoosi-intoleranssia on turha selvittää geenitestillä, koska suolistovaivoista kärsivillä voi olla sekundaarinen laktoosi-intoleranssi, joka ei paljastu testissä. Heillä laktoosia hajottava entsyymi ei ehdi toimia. Tilanne voi korjaantua, kun suolisto saadaan rauhoittumaan.
6. Onko maitohappobakteereista hyötyä ärtyvän suolen oireyhtymään?
On kovin yksilöllistä, kuka niistä hyötyy. Ihmisen suolistomikrobisto on yhtä yksilöllinen kuin sormenjälki, ja on mahdotonta sanoa, mitä cocktailia kellekin kannattaa antaa ja kuinka paljon.
Muutamia valmisteita on tutkittu hyvin, mutta tutkituimmat eivät välttämättä sovi juuri minulle.
Maitohappobakteerit voivat olla hyväksi suolistolle, vaikka ne eivät vaikuttaisi millään lailla vatsaoireisiin. Tosi monesti bifidobakteeri on yhdistetty sikurijuurikuituun, joka on Fodap-yhdiste.
Tällainen cocktail on hyvä ihmiselle, jolla ei ole vatsavaivoja, mutta ei sovi vatsavaivaiselle. Tuoteselosteesta kannattaa katsoa, sisältääkö probioottivalmiste, myslipatukka tai mehukeitto inuliinia, oligofruktoosia tai frukto-oligosakkarideja.
7. Miten varmistan, etten syö liian yksipuolisesti, jos joudun rajoittamaan ruoka-aineita?
Sopivista ruoka-aineryhmistä kannattaa valita syötävää mahdollisimman monipuolisesti. Viljoja on muitakin kuin kotimaiset tutut ruis, vehnä, ohra ja kaura, joista herkkävatsaiselle saattaa sopia vain kaura.
Usein ruokavalio jopa monipuolistuu, kun käymme listaa läpi: on riisi, durra, hirssi, kvinoa, maissi ja tattari. Vatsaoireista kärsivä voi innostua kokeilemaan uusia kasviksia: fenkolikin on olemassa!
Lue myös: Hiilihydraatit eivät ole pahasta ja 9 muuta vinkkiä liikkujan ruokavalioon
8. Voiko ärtyvän suolen oireyhtymästä parantua?
Jos vaivan tausta on vatsataudissa – on ollut ruokamyrkytys tai turistiripuli – on suuri todennäköisyys, että oireet lievittyvät 5–7 vuoden kuluessa. Tästä on maailmalla tehty tapaustutkimuksia ja siitä saatiin viitteitä myös meillä, kun Nokian kymmenen vuoden takaisen vesikriisin vaikutuksia selvitettiin.
Myös antibioottikuureista voi jäädä herkkävatsaisuutta, jota kannattaa seurata ja kokeilla sitten rohkeasti, miten ruokavalion laajentaminen vaikuttaa.
Me, joilla herkkävatsaisuus on ollut lapsuudesta lähtien, joudumme tyytymään oireiden hallintaan, kunnes lääketiede keksii ärtyvään suoleen parantavan hoidon. Se, että hoitaa itseään kokonaisvaltaisesti, ei ole välttämättä huono juttu ollenkaan!
9. Voiko lapsia suojata ärtyvän suolen oireyhtymältä, jos tietää, että suvussa on taipumusta herkkävatsaisuuteen?
Lasten kannattaa antaa leikkiä multalaatikossa ja altistua hyville maabakteereille. Immuniteetin treenaaminen suojaa myös allergioilta.
Jos suvussa on ärtyvän suolen oireyhtymää, käyttäisin lapsillekin Lactobacillus-maitohappobakteereita.
Lapsen vessakäynneistä ei pitäisi tehdä ongelmaa.
Vanhemman tehtäviin kuuluu opettaa lapsille 20 ensimmäistä vuotta, miten syödään monipuolisesti ja terveellisesti. Aikuinen näyttää mallia ja tarjoaa kuitupitoista ruokaa: kaupassa mennään ensin vihanneslaatikolle ja kasviksista, hedelmistä ja marjoista koostuvaa perustaa höystetään proteiinipitoisilla ruoka-aineilla, täysviljatuotteilla ja terveellisillä rasvoilla.
10. Miten saan muutoksen kohti vatsaystävällistä ruokavaliota?
Monelle muutos tulee itsestään, kun on niin suuri helpotus, että löytyy apu vatsavaivoihin. Hyöty on dramaattinen! Jos ruokavaliomuutoksista ei saa vastetta, suolistovaivat voivat olla merkki käsittelemättömistä traumoista tai huonosta stressin hallinnasta.
Vastaajana laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen.
Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon vatsavaivoissa? Lue Oman Ajan numerosta 8-9/2017
Lue myös:
Vaivaako vatsan turvotus? Tässä apua ongelmaan
Kaksi tarinaa: Näin valitsin ruokavalioni
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.