1. Luon­toih­mi­sen pa­ra­tii­si

Joo­ni­an­me­rel­lä si­jait­se­va Za­kynt­hos on Krei­kan 11. suu­rin saa­ri. Se päi­hit­tää veh­rey­des­sään Egei­an­me­ren puo­lei­set saa­ret, ku­ten suo­ma­lais­tu­ris­tien suo­si­mat Kree­tan ja Ko­sin. Noin 43 000 asuk­kaan asut­ta­mal­ta saa­rel­ta on Krei­kan man­te­reel­le mat­kaa 19 ki­lo­met­riä.

His­to­ri­an ha­vi­naa ei mo­nen eri val­loit­ta­jan al­la elä­neel­tä saa­rel­ta va­li­tet­ta­vas­ti löy­dä, sil­lä maan­jä­ris­tys tu­ho­si vuon­na 1953 lä­hes kaik­ki an­tii­kin, by­san­tin ja ve­net­si­a­lai­sai­ko­jen ra­ken­nuk­set. Vuo­ril­ta toki on yli sa­ta­vuo­ti­ai­ta asuin­ta­lo­ja ja ve­net­si­a­lais­muu­re­ja, mut­ta mi­kään har­ras­ta­ja-ar­ke­o­lo­gin unel­ma Za­kynt­hos ei ole.

Tu­ris­tit löy­si­vät tien­sä Za­kynt­hok­sel­le 1980-lu­vun lo­pul­la. Lä­hei­sil­lä saa­ril­la, ku­ten Lef­kak­sel­la ja Kor­ful­la, tu­ris­mi on säi­ly­nyt la­mas­ta huo­li­mat­ta en­nal­laan, mut­ta jos­tain syys­tä mat­kai­li­jat unoh­ti­vat Za­kynt­hok­sen.

Lue myös: Mon­te­neg­ro - mat­ka hen­ke­ä­sal­paa­van täy­del­li­siin mai­se­miin

Zakynthos on ulkoiluaktiviteetteja rakastavalle ihanteellinen kohde.

2. Za­kynt­hos - sa­la­kul­jet­ta­jien pou­ka­ma

Na­va­gi­on upe­aan ran­ta­pou­ka­maan ei pää­se tie­tä tai edes pol­kua pit­kin, sil­lä se si­jait­see suo­ra­sei­näi­sen vuo­ren juu­rel­la. Mai­se­ma hi­ve­lee mie­li­ku­vi­tus­ta. Se on­kin yk­si Krei­kan ku­va­tuim­mis­ta koh­teis­ta.

Pou­ka­ma kan­taa lem­pi­ni­meä Shipw­reck (haak­si­rik­ko). Vuon­na 1980 sin­ne ajau­tui ko­vas­sa myrs­kys­sä Pa­na­gió­tis-ni­mi­nen sa­la­kul­je­tu­sa­lus, jon­ka rah­ti­na ol­leis­ta sa­vuk­keis­ta saa­re­lai­set sai­vat ker­to­man mu­kaan tup­ru­tel­ta­vaa nel­jäk­si vuo­dek­si.

Na­va­gi­oon voi teh­dä ret­ken vuok­ra­ve­neel­lä tai päi­vä­ris­tei­ly­a­luk­sel­la. Läh­tö­jä jär­jes­te­tään mo­nis­ta eri sa­ta­ma­ky­lis­tä. Ve­ne­mat­kal­la voi ihas­tel­la viet­te­le­viä si­ni­siä luo­lia ja pie­niä ran­ta­pou­ka­mia, joil­le voi py­säh­tyä vaik­ka pik­ni­kil­le. Me­ri­ve­si on niin kir­kas­ta, et­tä nä­ky­vyyt­tä riit­tää met­rien sy­vyyk­siin.

Zakyntholaiset ovat ylpeitä upeahiekkaisesta rannastaan ja turkoosista merestään.

3. Me­ri­kil­pi­kon­nat pe­sä­puu­his­sa

Za­kynt­hok­sen ete­läi­sil­lä, La­ga­na­sin lah­den hiek­ka­ran­noil­la elää va­le­ka­ret­ti-ni­mi­nen me­ri­kil­pi­kon­na­la­ji. Se pe­sii alu­eel­la run­sas­lu­kui­se­na sa­maan ai­kaan tu­ris­ti­se­son­gin kans­sa.

Kil­pi­kon­na­naa­raat saa­pu­vat mu­ni­maan hie­kal­le yö­ai­kaan, min­kä vuok­si ai­da­tut ja var­ti­oi­dut ran­nat sul­je­taan au­rin­gon las­kies­sa. Yh­des­sä hiek­kaan kai­ve­tus­sa pe­säs­sä saat­taa ol­la sa­ta­kin mu­naa. Pe­sät on mer­kit­ty pui­sil­la ke­hi­koil­la, jot­tei hiek­ka­lin­naa ra­ken­na va­hin­gos­sa vää­rään paik­kaan.

Mu­nien kuo­riu­dut­tua pie­net, hie­man ko­lik­koa suu­rem­mat poi­ka­set vi­pel­tä­vät me­reen ran­nal­la oli­joi­den suu­rek­si rie­muk­si.

La­ga­na­sin lah­del­la sekä ka­las­ta­mi­nen et­tä no­pea ve­neel­lä ajo on kiel­let­tyä, sil­lä va­le­ka­ret­tien li­säk­si lah­del­la asus­taa myös uha­na­lai­nen munk­ki­hyl­je, jota suo­jel­laan saa­rel­la ku­ten meil­lä sai­maan­norp­paa.

Lue myös: Fär­saa­ret häi­käi­se­vät kos­ke­mat­to­mal­la luon­nol­laan

Hiekkarannoilla saa seurata auringonnousuja ja -laskuja omassa rauhassa.

4. Olii­vi­tar­hat per­hei­den yl­pey­te­nä

Ei ole kreik­ka­lai­nen ei­kä mi­kään, jos ei omis­ta olii­vi­pui­ta. Za­kynt­hos on­kin nii­tä täyn­nä.

Saa­rel­la asu­taan yhä pe­rin­tei­ses­ti, jopa kol­me su­ku­pol­vea sa­mal­la maa­ti­lal­la. Yh­den ti­lan mail­la saat­taa ol­la usei­ta olii­vi­leh­to­ja, jol­loin pui­ta on sa­to­ja per­het­tä koh­ti. Olii­vien kans­sa riit­tää työ­tä lo­ka­kuus­sa al­ka­vas­ta sa­don­kor­juus­ta pit­käl­le tal­veen.

Yk­si puu tuot­taa vuo­des­sa noin 60 ki­loa olii­ve­ja. Yh­teen öl­jy­lit­raan ku­luu olii­ve­ja kuu­si ki­loa, jo­ten yh­des­tä puus­ta val­mis­ta olii­vi­öl­jyä saa kym­me­ni­sen lit­raa. Sato tuo saa­re­lai­sil­le mu­ka­via si­vu­an­si­oi­ta, sil­lä kaik­kea öl­jyä ei voi pi­tää it­sel­lään. Olii­vi­öl­jy säi­lyy noin kak­si vuot­ta.

Mo­net olii­vi­ti­lat tar­jo­a­vat tu­ris­teil­le mah­dol­li­suu­den osal­lis­tua olii­vien poi­min­taan ja pääs­tä seu­raa­maan öl­jyn val­mis­tus­ta alus­ta lop­puun.

Suo­mes­sa moni ajat­te­lee edel­leen, et­tei olii­vi­öl­jy sovi läm­pi­män ruo­an val­mis­tuk­seen. Kreik­ka­lai­set kui­ten­kin va­kuut­ta­vat, et­tä kun­han öl­jy on kyl­mä­pu­ris­tet­tua, se so­pii myös pais­ta­mi­seen. Va­raa siis­pä mat­ka­lauk­kuu­si ti­laa muu­ta­mal­le lit­ran ka­nis­te­ril­le.

Saarelaiset uskovat, että jotkin oliivipuut ovat yli 2 000 vuotta vanhoja.

5. Pa­ti­koi tai su­kel­la op­paan kans­sa

Eko­lo­gi­seen tu­ris­miin sat­saa­va Za­kynt­hos on al­ka­nut ra­ken­taa pa­ti­koin­ti­reit­te­jä ym­pä­ri saar­ta. Vie­lä tois­tai­sek­si opas­tei­ta puut­tuu ja va­el­lus­po­lut ovat lä­hes luon­non­ti­las­sa.

Pa­ti­koi­jil­le on on­nek­si tar­jol­la saa­ren­sa tun­te­via op­pai­ta, jot­ka rää­tä­löi­vät asi­ak­kaan toi­vei­siin ja kun­toon so­pi­vat rei­tit. Pak­kaa ret­ki­ken­gät mu­kaan jo Suo­mes­ta, sil­lä var­vas­tos­suil­la ei jyr­kil­lä rin­teil­lä pys­ty sa­moi­le­maan.

Omal­la ryh­mäl­lä­ni oli va­el­lu­sop­pai­na kreik­ka­lais-itä­val­ta­lai­nen ys­tä­vä­pa­ri. Toi­nen ker­toi­li haus­ko­ja ta­ri­noi­ta saa­re­lais­ten elä­mäs­tä, ja toi­nen opas­ti pol­ku­jen var­rel­la kas­va­nei­den kas­vien ja yrt­tien sa­loi­hin. Kim­pul­li­sen ore­ga­noa, tim­ja­mia, ros­ma­rii­nia tai mint­tua saa kä­te­väs­ti kui­va­tet­tua lo­ma­ho­tel­lin par­vek­keel­la – lois­ta­va tu­li­ai­nen ko­tiin vie­tä­väk­si.

Su­kel­lus­ret­ket ovat sekä pai­kal­lis­ten et­tä tu­ris­tien suo­si­os­sa. Kai­kis­ta isoim­mis­ta ky­lis­tä löy­tyy su­kel­lus­kes­kuk­sia.

Za­kynt­ho­lai­set ha­lu­ai­si­vat myös pyö­räi­li­jöi­tä saa­rel­leen. Pol­ku­pyö­rä­vuok­raa­moi­ta on­kin run­saas­ti, mut­ta tei­den kun­to ja kreik­ka­lai­nen lii­ken­ne­kult­tuu­ri saa­vat mo­net unoh­ta­maan pyö­räi­ly­suun­ni­tel­mat.

Elämä saarella on verkkaista; aivan kuin aika olisi pysähtynyt.

6. Ruo­ka on taa­tus­ti tuo­ret­ta

Kreik­ka­lai­nen ruo­ka on kons­tai­le­ma­ton­ta, mo­ni­puo­lis­ta ja tuo­reis­ta raa­ka-ai­neis­ta teh­tyä. Joka saa­rel­la on omat val­mis­tus­ta­pan­sa ja maus­teen­sa. Mous­sa­ka eli mu­na­koi­so-jau­he­li­ha­vuo­ka mais­tuu joka pai­kas­sa eri­lai­sel­ta. Tsat­si­kiin pu­ris­te­taan kak­si tai kym­me­nen val­ko­si­pu­lin kynt­tä ta­ver­nas­ta riip­pu­en.

Za­kynt­hok­sen eri­koi­suus on pu­na­vii­nis­sä tun­te­ja hau­du­tet­tu kani, joka on mie­lui­ten ta­lon tai ta­ver­nan isän­nän it­sen­sä met­säs­tä­mä.

Kreik­ka­lais­ten tär­kein ate­ria on run­sas lou­nas, joka vaa­tii pa­rin tun­nin sies­tan su­lat­te­luun. Za­kynt­ho­lai­sel­le on kau­his­tus syö­dä yk­sin. Al­ku­pa­lo­ja ja pää­ruo­kia on vä­hin­tään kol­mea la­jia ku­ta­kin. Jäl­ki­ruo­ka­na on usein va­li­koi­ma juus­to­ja ja he­del­miä.

Juo­ma­na on joko vesi tai vii­ni, joka on mie­lui­ten oman vii­ni­tar­han sa­toa. Kreik­ka­lai­set vii­nit ei­vät tois­tai­sek­si ole maa­il­man­mai­nees­sa, mut­ta vuo­sien saa­tos­sa ke­hi­tys ret­si­nan kal­tai­ses­ta kat­ke­ras­ta nes­tees­tä on ot­ta­nut ai­mo harp­pauk­sen koh­ti laa­tua.

Zakynthoksen rakennuskulttuuri on ottanut värimaailmaansa vaikutteita Venetsiasta.

Mil­loin ja mi­ten?

Za­kynt­hos tyh­jen­tyy lä­hes ko­ko­naan tu­ris­teis­ta mar­ras-hel­mi­kuuk­si, jol­loin jopa saa­re­lai­set it­se kär­si­vät kos­teu­den ja tuu­len ai­heut­ta­mas­ta vi­lus­ta. Sil­ti jou­lu­kuus­sa­kin läm­pö­ti­la voi ko­ho­ta +20 as­tee­seen.

Elo­kuu on kes­kie­u­roop­pa­lais­ten loma-ai­kaa. Ly­hyt­pin­nais­ten ja kuu­muu­des­ta kär­si­vien kan­nat­taa va­li­ta mat­kal­leen jo­kin toi­nen ajan­koh­ta.

Suo­mes­sa toi­mi­vis­ta mat­ka­toi­mis­tois­ta ai­na­kin TUI te­kee pa­ket­ti­mat­ko­ja suo­ra­len­noil­la Za­kynt­hok­sel­le. Len­to­ket­tä si­jait­see saa­ren pää­kau­pun­gis­sa, Za­kynt­hok­ses­sa.

Len­not voi rää­tä­löi­dä it­se­kin. Ajal­li­ses­ti ly­hin vaih­to­eh­to, 4 h 30 min, on Air Ber­li­nil­lä vä­li­las­kun kaut­ta Wie­nis­sä tai Münche­nis­sä.

Ma­joi­tus­vaih­to­eh­to­ja löy­tyy hu­vi­lois­ta pe­rus­ho­tel­lei­hin. Hei­nä-elo­kuus­sa vuo­ro­kau­si­hin­nat ovat jopa kol­mi­ker­tai­set mui­hin kuu­kau­siin ver­rat­tu­na. Syk­syl­lä kel­po ma­joi­tuk­sen voi saa­da jopa 20 eu­ron vuo­ro­kau­si­hin­nal­la.

Lue myös:

Älä ma­joi­tu ho­tel­liin - rans­ka­lai­set ma­ja­ta­lot vie­vät sy­dä­men

Ita­li­an jär­vet – pa­la­nen pa­ra­tii­sia

Koti kuin ak­va­rel­li­maa­laus: rai­kas kak­ko­sa­sun­to Mal­lor­cal­la