Psy­ko­te­ra­peut­ti An­nik­ki Kaik­ko­nen on teh­nyt väi­tös­kir­ja­tut­ki­muk­sen us­kot­to­muu­des­ta. Haas­ta­tel­ta­vat oli­vat pe­tet­ty­jä ja puo­li­so­aan pet­tä­nei­tä, 23–60-vuo­ti­ai­ta nai­sia ja mie­hiä.

Tyy­pil­li­sin kroo­ni­ses­ti pet­tä­nyt niin Suo­mes­sa kuin muu­al­la­kin on Ma­ri­an­nan ta­ri­nan Si­moa muis­tut­ta­va kilt­ti, mat­ka­työ­tä te­ke­vä hy­vä­tu­loi­nen mies tai nai­nen, ku­ten An­nen ta­ri­nas­sa. Pe­te­tyik­si tul­leet oli­vat poik­keuk­set­ta us­ko­neet Ma­ri­an­nan lail­la, et­tä ”ei meil­le kos­kaan ta­pah­du sel­lais­ta”.

Tyy­pil­li­sin pe­te­tyk­si tul­lut oli Kaik­ko­sen tut­ki­muk­ses­sa pien­ten las­ten äi­ti. Us­kot­to­muus liit­tyy myös tyh­jän pe­sän vai­hee­seen. Las­ten it­se­näis­ty­es­sä ja ai­kuis­tu­es­sa pa­ri­suh­teen pai­no­ar­vo pun­ni­taan. Myös kes­ki­näi­nen so­pi­mus, lap­set­to­muus, vaih­de­vuo­det, rin­ta­syö­pä, etu­rau­has­syö­pä tai muu va­ka­va sai­raus saat­taa joh­taa sii­hen, et­tä puo­li­so ha­kee sek­siä tai tun­ne­suh­det­ta ko­din ul­ko­puo­lel­ta. Osal­la kroo­ni­ses­ti pet­tä­vis­tä voi ol­la sek­si­riip­pu­vuus. Sil­ti tyy­pil­li­sin syy pet­tä­mi­seen Kaik­ko­sen haas­tat­te­le­mil­la mie­hil­lä ja nai­sil­la oli se, et­tei mi­tään syy­tä oi­ke­as­taan ol­lut.

Us­ko­ton loh­koo elä­män­sä ja mie­len­sä eri maa­il­moi­hin. Sama ih­mi­nen voi ol­la si­tou­tu­nut puo­li­so, isä tai äi­ti, mut­ta toi­sel­la elä­män­ken­täl­lään pet­tää puo­li­so­aan, kos­ka siel­lä val­lit­se­vat ko­ko­naan toi­set sään­nöt.

”Kroo­ni­ses­ti pet­tä­nei­den ta­ri­nois­sa ku­vat­tiin var­sin yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti ja pal­jaas­ti kak­soi­se­lä­män pro­ses­sia ja lo­giik­kaa”, Kaik­ko­nen ker­too.

Tut­ki­muk­ses­sa oli mu­ka­na mie­hiä ja nai­sia, jot­ka oli­vat pet­tä­neet kump­pa­ni­aan pa­ri­kymp­pi­ses­tä kuu­si­kymp­pi­sek­si kos­kaan pal­jas­tu­mat­ta. Jos­kus yh­des­sä oli py­syt­ty esi­mer­kik­si ta­lou­del­lis­ten syi­den vuok­si.

Mies­ten kes­ki­näi­nen so­li­daa­ri­suus kyt­key­tyi pet­tä­mi­seen ja yl­lä­pi­ti sitä vah­vas­ti. Kun työ- tai har­ras­tus­mat­kal­ta pa­la­tes­sa len­to­ko­neen las­ku­te­li­neet kos­ket­ta­vat Suo­men maan­ka­ma­raa, on sa­no­mat­ta­kin sel­vää, et­tä ”mitä tiel­lä ta­pah­tuu, se tiel­le jää”.

”Nais­ten ta­ri­nois­sa ei tul­lut il­mi vas­taa­vaa so­li­daa­ri­suut­ta. Nais­ten pi­tää sa­la­ta us­kot­to­muus toi­sil­ta nai­sil­ta”, Kaik­ko­nen ker­too.

Kun pet­tä­mi­nen pal­jas­tuu, re­ak­ti­ot voi­vat ol­la ra­ju­ja ei­kä vä­ki­val­lal­ta­kaan ai­na väl­ty­tä. En­sin to­tuus saa­te­taan tor­jua tai yri­te­tään mo­nin eri ta­voin pa­laut­taa suh­teen en­ti­nen ta­sa­pai­no­ti­la. Sit­ten tu­le­vat rai­vo ja viha, joi­ta seu­raa suru. Krii­si­re­ak­ti­oi­na seu­raa ruo­ka­ha­lut­to­muut­ta, unet­to­muut­ta tai tur­vau­tu­mis­ta päih­tei­siin.

Pe­te­tyk­si tul­leen hä­peä on so­si­aa­li­ses­ti suu­ri, jos pal­jas­tuu, et­tä hän saa tie­tää vii­mei­se­nä. Hä­nen iden­ti­teet­tin­sä nai­se­na tai mie­he­nä jou­tuu kat­kol­le. Suo­ma­lai­set ker­to­vat sel­viy­ty­vän­sä kes­kit­ty­mäl­lä työ­hön­sä ja las­ten­sa ta­kia. Eri­tyi­ses­ti työ­i­den­ti­teet­ti kan­nat­te­lee, kun muut iden­ti­tee­tin osa-alu­eet ovat lu­jil­la.

Us­kot­to­muu­den seu­rauk­se­na saa­te­taan sai­ras­tua myös ma­sen­nuk­seen. Pe­te­tyk­si tu­le­mi­nen voi ol­la trau­maat­tis­ta, mut­ta sa­mal­la myös van­hat lap­suu­den trau­mat voi­vat au­e­ta. Lap­suu­des­sa ko­et­tu kal­toin­koh­te­lu, hy­väk­si­käyt­tö tai hyl­kää­mi­nen ja nii­hin liit­ty­vät tun­teet voi­vat nous­ta vah­vas­ti mie­leen.

Eron syy­nä us­kot­to­muus on tyy­pil­li­sin pait­si Kaik­ko­sen tut­ki­muk­ses­sa, myös Vä­es­tö­lii­ton tuo­reen Per­he­ba­ro­met­rin mu­kaan.

Jot­kut pa­rit sel­vi­ä­vät us­kot­to­muusk­rii­sis­tä il­man eroa. Il­man eroa sel­vin­neet pa­rit oli­vat työs­tä­neet suh­det­taan te­ra­pi­as­sa pit­kään. Olen­nais­ta niin eros­ta kuin us­kot­to­muusk­rii­sis­tä­kin sel­vi­ä­mi­ses­sä on se, et­tä pari pys­tyy lo­pul­ta ker­to­maan riit­tä­vän sa­man­lai­sen ta­ri­nan, mitä on ta­pah­tu­nut ja mik­si. Tär­ke­ää on myös, et­tä puo­li­so ky­ke­nee aset­tu­maan toi­sen ase­maan ja em­paat­ti­ses­ti ym­mär­tä­mään, mil­tä pe­te­tys­tä tun­tuu.

Il­man eroa sel­viy­ty­vät pa­rit al­ka­vat yleen­sä vaa­lia suh­det­taan ai­van uu­del­la ta­val­la.

”Usein näh­dään, et­tä krii­sis­tä on ol­lut hyö­ty­ä­kin. Us­kot­to­muu­den pal­jas­tu­mi­nen pa­kot­taa pu­hu­maan tot­ta ja pu­hu­maan pal­jon, myös sek­su­aa­li­suu­des­ta. Mo­net to­te­a­vat, et­tä asi­ois­ta oli­si pi­tä­nyt pu­hua jo vuo­sia sit­ten.”

Help­poa us­kot­to­muu­des­ta yli pää­se­mi­nen on tus­kin kos­kaan. Pa­ri­vuo­tees­sa voi ol­la yli­mää­räis­tä po­ruk­kaa hy­vin­kin pit­kään rin­nak­kais­suh­teen pal­jas­tu­mi­sen jäl­keen. ´