1. Mitä eri­tyis­herk­kyys on?

Eri­tyis­herk­kyys on her­mo­jär­jes­tel­män syn­nyn­näi­nen omi­nai­suus, joka joh­tuu nor­maa­lis­ta pe­rin­nöl­li­ses­tä vaih­te­lus­ta. Se il­me­nee esi­mer­kik­si ais­ti- ja tun­ne­herk­kyy­te­nä. Eri­tyis­herk­kä ko­kee eri ais­ti­är­syk­keet, ku­ten ää­net tai va­lot ta­val­lis­ta voi­mak­kaam­min. Sa­moin hän ais­tii omia ja tois­ten tun­ne­ti­lo­ja mui­ta ih­mi­siä her­kem­min.

Eri­tyis­herk­kiä on ar­vi­oi­tuo­le­van noin vii­den­nes ih­mi­sis­tä. Hei­tä on luul­ta­vas­ti yh­tä pal­jon mie­his­sä kuin nai­sis­sa, mut­ta su­ku­puo­li­roo­lit ovat edel­lyt­tä­neet mie­hil­tä herk­kyy­den peit­tä­mis­tä nai­sia enem­män. Ky­sees­sä on nor­maa­li piir­re, ei vika.

2. On­ko eri­tyis­herk­kyys muo­ti-il­miö?

Ei, sil­lä eri­tyis­herk­kiä on luul­ta­vas­ti ol­lut ai­na. Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa toki syn­tyy vää­rin­kä­si­tyk­siä ja yli­tul­kin­to­ja, jol­loin eri­tyis­herk­kyy­dek­si lei­ma­taan asi­oi­ta, jot­ka ei­vät sen pii­riin kuu­lu.

Kes­keis­tä on erot­taa opit­tu ja syn­nyn­näi­nen herk­kyys. En­sim­mäi­nen tar­koit­taa esi­mer­kik­si pit­kä­ai­kai­sen stres­sin ai­heut­ta­maa yli­her­kis­ty­mis­tä vaik­ka­pa me­lul­le; jäl­kim­mäi­nen syn­nyn­näis­tä omi­nai­suut­ta. Kaik­ki her­kis­ty­mi­set ei­vät siis ole eri­tyis­herk­kyyt­tä.

Kes­kus­te­lu ai­hees­ta on tär­ke­ää sik­si, et­tä moni ko­kee tie­don omas­ta eri­tyis­herk­kyy­des­tään hel­pot­ta­vak­si ja va­paut­ta­vak­si.

3. Mik­si eri­tyis­herk­kyyt­tä pii­lo­tel­laan?

Eri­tyis­herk­kä pyr­kii usein sel­viy­ty­mään vai­keis­ta ti­lan­teis­ta tai mu­kau­tu­maan odo­tuk­siin ra­ken­ta­mal­la ym­pä­ril­leen suo­ja­kuo­ria. Ta­voit­tee­na on suo­jel­la omaa mi­nuut­ta ja tul­la hy­väk­sy­tyk­si tois­ten sil­mis­sä.

Herk­kyyt­tä ei yh­teis­kun­nas­sam­me ole pe­rin­tei­ses­ti ar­vos­tet­tu. Las­ten eri­tyis­piir­tei­siin ei ai­em­min juu­ri kiin­ni­tet­ty huo­mi­o­ta; sen si­jaan ul­koi­sia suo­ri­tuk­sia pi­de­tään edel­leen suu­res­sa ar­vos­sa.

Men­nei­den su­ku­pol­vie­ne­ri­tyis­her­kät ovat usein kät­ke­neet herk­kyy­ten­sä pak­su­jen se­di­ment­tien al­le. Kun elä­mäs­sä myö­hem­min on tul­lut eteen krii­si, tun­teet ovat nous­seet pin­taan ja al­ku­pe­räi­nen herk­kyys on voi­nut tul­la esiin.

4. Mi­ten eri­tyis­herk­kyys  vai­kut­taa elä­mään?

Omi­nai­suu­den bi­o­lo­gis­ta poh­jaa ei voi muut­taa, mut­ta ais­ti­är­syk­kei­siin voi jos­sain mää­rin to­tu­tel­la.

Eri­tyis­her­kät kuor­mit­tu­vat hel­pos­ti, jo­ten oman elä­män pi­tää ol­la ta­sa­pai­nos­sa. Ta­val­li­nen­kin työ- tai kou­lu­päi­vä voi tun­tua hy­vin ras­kaal­ta, kun ais­ti­är­syk­kei­tä on pal­jon. Niin­pä kan­nat­taa miet­tiä, mit­kä asi­at vie­vät ar­jes­sa voi­mia – suu­ri mää­rä har­ras­tuk­sia, jat­ku­va äly­pu­he­li­men käyt­tö tai eh­kä hen­ki­ses­ti ras­kas yk­si­näi­syy­den tun­ne – ja pyr­kiä muut­ta­maan nii­tä.

Par­haim­mil­laan eri­tyis­herk­kyys kään­tyy voi­mak­si. Täl­löin eri­tyis­herk­kä pys­tyy naut­ti­maan pie­nis­tä­kin asi­ois­ta ja toi­mi­maan tu­ke­na lä­hei­sil­leen myö­tä­e­lä­mi­sen ky­kyn­sä vuok­si. Kaik­ki läh­tee it­se­tun­te­muk­ses­ta: omien ra­jo­jen ja vah­vuuk­sien tun­nis­ta­mi­ses­ta.

5. Mi­ten eri­tyis­herk­kää lä­heis­tä voi tu­kea?

Tär­ke­ää on, et­tei vä­hät­te­le eri­tyis­her­kän ko­ke­muk­sia. Kun­ni­oi­ta hä­nen ra­jo­jaan ja muis­ta, et­tei herk­kyyt­tä voi sam­mut­taa vä­ki­sin.

Eri­tyis­her­kät ot­ta­vat usein lo­put­to­mas­ti huo­mi­oon mui­den tun­teet ja unoh­ta­vat sa­mal­la oman­sa. Jos eri­tyis­herk­kä lä­hei­se­si pyr­kii ta­sa­pai­noon aset­ta­mal­la vaih­teek­si omat tar­peen­sa etu­si­jal­le, suh­tau­du asi­aan myön­tei­ses­ti. Kun eri­tyis­herk­kä voi hy­vin, hä­nel­lä on an­net­ta­vaa myös muil­le.

Vas­taa­ja­na psy­ko­lo­gi, kou­lut­ta­ja Heli Heis­ka­nen.

Muun mu­as­sa seu­raa­vat asi­at saat­ta­vat vies­tiä eri­tyis­herk­kyy­des­tä:

● Huo­maat hel­pos­ti yk­si­tyis­koh­dat ja vi­vah­teet ym­pä­ris­tös­tä­si sekä ais­tit tar­kas­ti mui­den mie­li­a­lo­ja.

● Ra­si­tut voi­mak­kais­ta är­syk­keis­tä, ku­ten va­lois­ta, tuok­suis­ta ja ää­nis­tä.

● Her­mos­tut, kun jou­dut te­ke­mään pal­jon ly­hy­es­sä ajas­sa. Kii­rees­sä tun­net tar­vet­ta ve­täy­tyä yk­si­näi­syy­teen.

● Si­säi­nen elä­mä­si on ri­kas­ta ja mie­li­ku­vi­tuk­se­si vil­kas. Lii­ku­tut hel­pos­ti.

● Muu­tok­set tun­tu­vat jär­kyt­tä­vil­tä. Vält­te­let kuor­mit­ta­via ti­lan­tei­ta.

Tee herk­kyys­tes­ti esi­mer­kik­si tääl­lä.

Lue myös:

Us­ko­nyh­tei­sös­sä elä­nyt An­ni­ka: "Yh­tei­sös­sä olin tur­vas­sa, mut­ta val­lan al­la"

Lem­mi­kit edis­tä­vät hy­vin­voin­tia - il­mais­ta mind­ful­l­ne­sia ja te­ra­pi­aa