Teksti Mirjami Haimelin
1. Mitä erityisherkkyys on?
Erityisherkkyys on hermojärjestelmän synnynnäinen ominaisuus, joka johtuu normaalista perinnöllisestä vaihtelusta. Se ilmenee esimerkiksi aisti- ja tunneherkkyytenä. Erityisherkkä kokee eri aistiärsykkeet, kuten äänet tai valot tavallista voimakkaammin. Samoin hän aistii omia ja toisten tunnetiloja muita ihmisiä herkemmin.
Erityisherkkiä on arvioituolevan noin viidennes ihmisistä. Heitä on luultavasti yhtä paljon miehissä kuin naisissa, mutta sukupuoliroolit ovat edellyttäneet miehiltä herkkyyden peittämistä naisia enemmän. Kyseessä on normaali piirre, ei vika.
2. Onko erityisherkkyys muoti-ilmiö?
Ei, sillä erityisherkkiä on luultavasti ollut aina. Julkisessa keskustelussa toki syntyy väärinkäsityksiä ja ylitulkintoja, jolloin erityisherkkyydeksi leimataan asioita, jotka eivät sen piiriin kuulu.
Keskeistä on erottaa opittu ja synnynnäinen herkkyys. Ensimmäinen tarkoittaa esimerkiksi pitkäaikaisen stressin aiheuttamaa yliherkistymistä vaikkapa melulle; jälkimmäinen synnynnäistä ominaisuutta. Kaikki herkistymiset eivät siis ole erityisherkkyyttä.
Keskustelu aiheesta on tärkeää siksi, että moni kokee tiedon omasta erityisherkkyydestään helpottavaksi ja vapauttavaksi.
3. Miksi erityisherkkyyttä piilotellaan?
Erityisherkkä pyrkii usein selviytymään vaikeista tilanteista tai mukautumaan odotuksiin rakentamalla ympärilleen suojakuoria. Tavoitteena on suojella omaa minuutta ja tulla hyväksytyksi toisten silmissä.
Herkkyyttä ei yhteiskunnassamme ole perinteisesti arvostettu. Lasten erityispiirteisiin ei aiemmin juuri kiinnitetty huomiota; sen sijaan ulkoisia suorituksia pidetään edelleen suuressa arvossa.
Menneiden sukupolvienerityisherkät ovat usein kätkeneet herkkyytensä paksujen sedimenttien alle. Kun elämässä myöhemmin on tullut eteen kriisi, tunteet ovat nousseet pintaan ja alkuperäinen herkkyys on voinut tulla esiin.
4. Miten erityisherkkyys vaikuttaa elämään?
Ominaisuuden biologista pohjaa ei voi muuttaa, mutta aistiärsykkeisiin voi jossain määrin totutella.
Erityisherkät kuormittuvat helposti, joten oman elämän pitää olla tasapainossa. Tavallinenkin työ- tai koulupäivä voi tuntua hyvin raskaalta, kun aistiärsykkeitä on paljon. Niinpä kannattaa miettiä, mitkä asiat vievät arjessa voimia – suuri määrä harrastuksia, jatkuva älypuhelimen käyttö tai ehkä henkisesti raskas yksinäisyyden tunne – ja pyrkiä muuttamaan niitä.
Parhaimmillaan erityisherkkyys kääntyy voimaksi. Tällöin erityisherkkä pystyy nauttimaan pienistäkin asioista ja toimimaan tukena läheisilleen myötäelämisen kykynsä vuoksi. Kaikki lähtee itsetuntemuksesta: omien rajojen ja vahvuuksien tunnistamisesta.
5. Miten erityisherkkää läheistä voi tukea?
Tärkeää on, ettei vähättele erityisherkän kokemuksia. Kunnioita hänen rajojaan ja muista, ettei herkkyyttä voi sammuttaa väkisin.
Erityisherkät ottavat usein loputtomasti huomioon muiden tunteet ja unohtavat samalla omansa. Jos erityisherkkä läheisesi pyrkii tasapainoon asettamalla vaihteeksi omat tarpeensa etusijalle, suhtaudu asiaan myönteisesti. Kun erityisherkkä voi hyvin, hänellä on annettavaa myös muille.
Vastaajana psykologi, kouluttaja Heli Heiskanen.
Muun muassa seuraavat asiat saattavat viestiä erityisherkkyydestä:
● Huomaat helposti yksityiskohdat ja vivahteet ympäristöstäsi sekä aistit tarkasti muiden mielialoja.
● Rasitut voimakkaista ärsykkeistä, kuten valoista, tuoksuista ja äänistä.
● Hermostut, kun joudut tekemään paljon lyhyessä ajassa. Kiireessä tunnet tarvetta vetäytyä yksinäisyyteen.
● Sisäinen elämäsi on rikasta ja mielikuvituksesi vilkas. Liikutut helposti.
● Muutokset tuntuvat järkyttäviltä. Välttelet kuormittavia tilanteita.
Tee herkkyystesti esimerkiksi täällä.
Lue myös:
Uskonyhteisössä elänyt Annika: "Yhteisössä olin turvassa, mutta vallan alla"
Lemmikit edistävät hyvinvointia - ilmaista mindfullnesia ja terapiaa
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.