Kro­a­ti­an län­ti­sin seu­tu, Ist­ri­an nie­mi­maa, poik­ke­aa muus­ta maas­ta his­to­ri­an­sa ja luon­ton­sa­kin puo­les­ta. Suu­rin­ta osaa nie­mi­maa­ta peit­to­a­vat san­kat met­sät päin­vas­toin kuin ete­läi­sem­mis­sä Vä­li­me­ren mais­sa, jois­ta met­sät on ha­kat­tu jo ajat sit­ten lai­vo­jen ra­ken­nus­puik­si ja eroo­sio on ka­lun­nut vuo­ret pal­jaik­si.

Ist­ri­an luon­to on run­sai­den sa­tei­den an­si­os­ta hy­vin veh­reä, vaik­ka nie­mi­maan yli ovat ram­pan­neet mil­loin roo­ma­lai­set, ve­net­si­a­lai­set, un­ka­ri­lai­set, itä­val­ta­lai­set, rans­ka­lai­set, ita­li­a­lai­set, mil­loin kom­mu­nis­tit. Eh­kä sii­tä­kin syys­tä pai­kal­li­set asuk­kaat ovat säi­lyt­tä­neet yl­pe­äs­ti oman iden­ti­teet­tin­sä: he pi­tä­vät it­se­ään ist­ri­a­lai­si­na, ei­vät kro­aat­tei­na.

Kom­mu­nis­ti­hal­lin­non­kin ai­kaan 1945–92 Ju­gos­la­via oli mui­hin Itä-Eu­roo­pan kaa­li­mai­hin ver­rat­tu­na mel­ko va­paa­mie­li­nen: Ju­gos­la­vi­as­ta pää­si ul­ko­mail­le ja myös yk­si­tyi­sy­rit­tä­jyys sal­lit­tiin, kun­han työn­te­ki­jöi­tä oli al­le vii­si. Ist­ri­a­lai­set kut­su­vat­kin Jo­sip Broz Ti­ton kaut­ta ”so­si­a­lis­min” ajak­si. Ist­ria on tä­nään­kin maan vau­rain­ta alu­et­ta.

Rovinjin kapeilta kujilta voi kurkistella pittopreskeihin pikkupihoihin.

Puikkonen Juha

1 Hal­lit­si­jat ja ni­met vaih­tu­neet usein

Moni ist­ri­a­lai­nen on ol­lut use­am­man val­ti­on asu­kas muut­ta­mat­ta ker­taa­kaan. Esi­mer­kik­si Kro­a­ti­an Poh­jois­mai­den-mat­kai­lu­toi­mis­toa Tuk­hol­mas­sa ve­tä­neen Da­rio Ma­to­se­vi­cin iso­van­hem­mat syn­tyi­vät ita­li­a­lai­si­na, hän it­se ju­gos­la­vi­a­lai­se­na, van­hin poi­ka kro­a­ti­a­lai­se­na – ja nuo­rin poi­ka ruot­sa­lai­se­na.

Sekä Ita­li­an et­tä Ju­gos­la­vi­an hal­lin­to­kau­sil­la kro­aa­tit pa­ko­tet­tiin en­sin ita­li­a­lais­ta­maan ja sit­ten slaa­vi­lais­ta­maan jopa ni­men­sä.

Ita­li­an vai­ku­tus tun­tuu yhä eni­ten, sil­lä vii­den­nes nie­mi­maan noin 200 000 asuk­kaas­ta on ita­li­an­kie­li­siä. Ete­läi­sis­sä kau­pun­geis­sa ka­dut­kin on mer­kit­ty sekä kro­a­ti­ak­si et­tä ita­li­ak­si, joka on nie­mi­maan toi­nen vi­ral­li­nen kie­li. Pai­kal­li­nen mur­re on näi­den kiel­ten se­ka­me­te­liä.

Näp­pä­rin tapa vie­rail­la Ist­ri­as­sa on len­tää suo­raan Zag­re­biin tai Kro­a­ti­an ete­lä­kär­keen Pu­laan ja vuok­ra­ta au­to. Nie­mi­maan ajaa läpi hy­vä­kun­toi­sia moot­to­ri­tei­tä pit­kin muu­ta­mas­sa tun­nis­sa, mut­ta pit­to­res­ke­ja py­säh­ty­mis­paik­ko­ja ei kan­na­ta ohit­taa. Nii­tä on run­saas­ti.

Ist­ri­as­sa on pa­nos­tet­tu myös pyö­rä­tei­hin, jo­ten au­ton si­jais­ta tai li­säk­si voi vuok­ra­ta myös fil­la­rin.

Kro­a­tia on omal­ta ni­mel­tään Hrvats­ka, min­kä vuok­si maan tun­nus on hr. Maan va­luut­ta on kuna, joka ja­kau­tuu sa­taan li­paan (1 eu­ro = n. 7 ku­naa). Kuna tar­koit­taa nää­tää, jon­ka turk­ki oli mui­noin sa­man­ta­pais­ta va­luut­taa kuin ora­van­na­hat meil­lä.

Kun tryffelikoira Pico ja Smell saavat vainun sienestä, Visnja Prodanin pitää olla tarkkana, etteivät koirat pistä tryffeliä poskeensa.

Puikkonen Juha

2 Tryf­fe­lien Bu­zet

Vie­hät­tä­vä py­säh­dys­paik­ka on kes­kel­lä nie­mi­maa­ta si­jait­se­va Bu­zet, tryf­fe­li­sien­ten pa­ra­tii­si. Se on tyy­pil­li­nen pik­ku­rui­nen, kau­nis vuo­ris­to­ky­lä, joi­ta Ist­ri­as­sa on pal­jon.

Bu­ze­tis­sa kan­nat­taa vie­rail­la per­he­ti­loil­la, joil­la pää­see seu­raa­maan tryf­fe­li­koi­rien hom­mia. Ist­ri­an nie­mi­maa on maa­il­man par­hai­ta tryf­fe­li­seu­tu­ja. Siel­tä löy­tyy niin val­koi­sia kuin mus­ti­a­kin sie­niä. Tryf­fe­lit kas­va­vat met­sis­sä sym­bi­oo­sis­sa lä­hin­nä tam­men, päh­ki­nä­puun ja pyö­kin kans­sa 5–40 sen­tin sy­vyy­des­sä maas­sa.

Mus­tia tryf­fe­lei­tä voi kai­vel­la läpi vuo­den, mut­ta har­vi­nai­sem­pia vaa­lei­ta vain syys–tam­mi­kuus­sa. Ero nä­kyy hin­nois­sa: vaa­le­as­ta laa­duk­kaas­ta val­kot­ryf­fe­lis­tä mak­se­taan jopa 5 000 eu­roa ki­lol­ta, mus­tis­ta 700 eu­roa ki­lol­ta.

Tryf­fe­li­ti­lo­ja on pal­jon, mut­ta sie­niä voi et­siä myös val­ti­on met­sis­tä, jois­sa to­sin koi­rien mää­rä on ra­jat­tu kah­teen. Sie­ni­met­säl­lä on ol­ta­va tark­ka­na, sil­lä kun koi­ra saa vai­nun sie­nes­tä, se voi kai­va­es­saan va­hin­goit­taa sen pin­taa tai pis­tää tryf­fe­lin pos­keen­sa.

Bu­ze­tis­ta löy­det­tiin vuon­na 1999 maa­il­man suu­rin val­kot­ryf­fe­li, joka pai­noi 1,3 ki­loa. Tryf­fe­li­ti­loil­la har­ras­te­taan myös vii­nin ja olii­vin vil­je­lyä sekä hu­na­ja­tuo­tan­toa.

Suo­sit­tu tryf­fe­li­kau­pun­ki on myös Bu­ze­tis­ta ete­lään kuk­ku­lal­la si­jait­se­va kes­ki­ai­kai­nen Mo­to­vun, jon­ne ki­vu­taan ser­pen­tii­ni­tie­tä pit­kin.

pro­dan­tar­tu­fi.hr/en/
lov­na-tar­tuf

tz-mo­to­vun.hr

Porečin keskustan rakennuksissa voi nähdä arkkitehtuuria monelta eri ajalta.

Puikkonen Juha

3 Mo­sai­i­kin mek­ka Po­reč

Lä­hes 2000 vuot­ta van­ha roo­ma­lais­ten pe­rus­ta­man Po­re­čin van­ha­kau­pun­ki si­jait­see pit­ku­lai­sel­la ka­pe­al­la nie­mel­lä, jon­ka sa­ta­mas­sa on ran­ta­vii­vaa puo­li­sen ki­lo­met­riä. Sa­ta­man pääs­sä on ko­me­an­muh­kea Pa­laz­zo-ho­tel­li, joka on ra­ken­net­tu me­reen täyt­tö­maal­le.

17 000 asuk­kaan kau­pun­gin van­has­sa osas­sa on ka­pei­ta ku­jia ja kau­nii­ta ra­ken­nuk­sia eri ai­ka­kau­sil­ta. Roo­ma­lai­sis­ta ra­ken­nuk­sis­ta ei ole pal­jo­a­kaan jäl­jel­lä, kos­ka temp­pe­lien ki­viä on käy­tet­ty uu­sien ra­ken­nus­ten te­koon.

Vaik­ka Ist­ri­an nie­mi­maa sääs­tyi mel­ko hy­vin sekä maa­il­man­so­dan et­tä Bal­ka­nin si­säl­lis­so­dan pom­mi­tuk­sil­ta, Po­reč sai Ita­li­an fa­sis­ti­hal­lin­non ai­kaan kär­siä alu­mii­nin raa­ka-ai­neen bauk­sii­tin esiin­ty­mis­tään. Nii­den vuok­si kau­pun­kia pom­mi­tet­tiin, ja jos ra­ken­nus meni kor­jaus­kel­vot­to­mak­si, käy­tän­nöl­li­set po­re­či­lai­set pe­rus­ti­vat ti­lal­le puis­to­ja.

Porečin Eufrasiuksen basilika kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

Puikkonen Juha

Van­han­kau­pun­gin pää­näh­tä­vyys on 500-lu­vul­ta pe­riy­ty­vä var­haisk­ris­til­li­nen Euf­ra­siuk­sen ba­si­li­ka, joka on Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de. Ba­si­li­ka ja koko kau­pun­ki on tun­net­tu mo­sai­i­keis­taan. Ba­si­li­kan tor­niin pää­see ka­pu­a­mal­la 118 rap­pus­ta, mut­ta nä­kö­a­lan vuok­si se on vai­van väärt­ti.

Ba­si­li­kas­sa on myös har­vi­nai­nen alt­ta­ri­tau­lu, jos­sa neit­syt Ma­ria ja Jo­han­nes Kas­ta­jan äi­ti Eli­sa­bet ku­va­taan ns. siu­na­tus­sa ti­las­sa. Alt­ta­ria reu­nus­ta­vat vie­lä­pä nais­mart­tyy­rien ku­vat.

Ui­ma- ja ve­si­ak­ti­vi­teet­tei­hin pa­ras paik­ka on Po­re­čin edes­sä si­jait­se­va saa­ri Sveti Ni­ko­la, jon­ne pää­see puo­len tun­nin vä­lein lai­val­la sa­ta­man lai­tu­ris­ta. Po­re­cis­ta pää­see pa­rin tun­nin ve­ne­reis­sul­la myös Ve­net­si­aan noin 60 eu­rol­la.

ist­ria-po­rec.com

Pulan amfiteatterin seinät ovat säilyneet paremmin kuin Rooman Colosseumin. Massiivinen pyörylä hallitsee Pulaa.

Puikkonen Juha

4 Am­fi­te­at­te­rin Pula

Ist­ri­an ete­lä­kär­jen 65 000 asuk­kaan Pu­lan yli­voi­mai­ses­ti tär­kein näh­tä­vyys on kes­kel­lä kau­pun­kia tö­röt­tä­vä roo­ma­lai­nen am­fi­te­at­te­ri Are­na, joka on sei­nil­tään mel­ko hy­vin säi­ly­nyt. Myös sen maa­na­lai­set gla­di­aat­to­rei­den ja vil­lie­läin­ten ti­lat ovat tu­tus­tu­mi­sen ar­voi­sia.

Muis­ta co­los­seu­meis­ta vuon­na 81 val­mis­tu­nut Pu­lan pyö­ry­lä poik­ke­aa sii­nä, et­tä se on ra­ken­net­tu kuk­ku­lal­le ja sii­nä on ol­lut nurk­ka­tor­nit. Are­nas­sa jär­jes­te­tään eri­lai­sia ta­pah­tu­mia, elo­ku­via, kon­sert­te­ja ja jopa jää­kiek­ko-ot­te­lui­ta.

Jul­mien hu­vien am­fi­te­at­te­ri veti ai­koi­naan 23 000 kat­so­jaa eli yli Pu­lan asu­kas­mää­rän. Sen ul­ko­puo­lel­la oli roo­ma­lais­so­ti­lai­den isot

telt­ta­lei­rit ja am­fi­te­at­te­riin tul­tiin kau­em­paa myös ”tu­ris­tei­na”. Are­nan yl­lä oli ai­koi­naan kan­gas­kat­to au­rin­gon ja sa­teen suo­jak­si.

Istrian eteläkärjessä sijaitseva Pula oli ennen tärkeä roomalaiskaupunki, mikä näkyy katukuvassa.

Puikkonen Juha

Jo Ju­lius Ca­e­sa­rin ai­kaan Pula oli Ist­ri­an kär­jen tär­kein kau­pun­ki, jon­ne kaik­ki tiet joh­ti­vat. Roo­ma­lai­set toi­vat kau­pun­kiin myös ve­si­joh­don ja vie­mä­rit.

So­tien jäl­jil­tä kau­pun­gin al­la lui­ker­te­lee 42 ki­lo­met­riä tun­ne­lei­ta. Synk­kää his­to­ri­aa edus­taa Ita­li­an fa­sis­ti­ai­ka, jol­loin jo 1920-lu­vul­la kau­pun­kiin pe­rus­tet­tiin kes­ki­tys­lei­re­jä, siis pal­jon en­nen Sak­san ho­lo­caus­tia.

Nyt Pu­lan kes­kus­ta on viih­tyi­sä ja vi­reä kah­vi­loi­neen, baa­rei­neen ja elä­väi­si­ne to­rei­neen. Ho­tel­lit si­jait­se­vat pää­o­sin Pu­lan ul­ko­puo­lel­la muu­ta­man ki­lo­met­rin pääs­sä Vä­li­me­ren ran­nal­la. Yö­e­lä­mä­kin on Pun­ta Ve­ru­de­las­sa, jos­sa voi har­ras­taa mo­nen­mois­ta.

Kes­kus­to­rin ku­pees­sa si­jait­see myös pik­ku­rui­nen baa­ri, jon­ka omis­ti ai­koi­naan Kro­a­ti­an suu­ri poi­ka, ras­kaan kes­ki­sar­jan nyrk­kei­li­jä Mate Par­lov (1948–2008).

Pu­lan lä­hel­lä si­jait­se­vas­ta Fa­ža­nan sa­ta­mas­ta on laut­ta­yh­teys ”Kro­a­ti­an Kul­ta­ran­taan”, Bri­ju­nin saa­rel­le, jota Ju­gos­la­vi­an pre­si­dent­ti Tito piti ke­sä­paik­ka­naan ja jon­ne hän kut­sui vie­rai­ta Sop­hia Lo­re­nis­ta Ur­ho Kek­ko­seen.

ist­ria-pula.com

5 Luon­non­kau­nis Ro­vinj

Jos Po­reč on Ist­ri­an suo­si­tuin mat­ka­koh­de, si­tä­kin enem­män yö­py­jiä käy maa­lauk­sel­li­sen kau­niis­sa Ro­vin­jin ran­ta­kau­pun­gis­sa. Eten­kin au­toil­la tu­le­vat kes­kie­u­roop­pa­lai­set ovat löy­tä­neet pai­kan, jos­sa yö­pyi vii­me vuon­na enem­män tu­ris­te­ja kuin Spli­tis­sä tai Dub­rov­ni­kis­sa. Kesä–hei­nä­kuun tait­tees­sa kau­pun­ki täyt­tyy sal­sa-fes­ti­vaa­li­kan­sas­ta.

Istrian niemimaan suosituimman matkakohteen Rovinjin rantakaupungin siluettia hallitsee Pyhän Eufemian kirkko.

Puikkonen Juha

14 000 asuk­kaan Ro­vinj on sääs­ty­nyt niin men­nei­den ai­ko­jen ru­toil­ta kuin maa­il­ma­so­tien pom­mi­tuk­sil­ta­kin. Ro­vin­jin hui­pul­la ko­ho­aa ve­net­si­a­lais­ta ba­rok­kia edus­ta­va Py­hän Eu­fe­mi­an kirk­ko tor­ni­neen, jon­ka nä­kö­a­la­pai­kal­ta on hui­ke­at mai­se­mat yli kat­to­jen. Tor­nin hui­pul­la ole­va pat­sas kään­tyy sään mu­kaan.

Haus­kin­ta on käp­päil­lä ka­pei­ta ku­jia, joi­ta reu­nus­ta­vat pik­ku­pu­tii­kit, kah­vi­lat ja baa­rit. Kro­a­ti­a­lai­set ovat mel­ko pi­dät­ty­väi­siä, jo­ten kaup­pi­aat ei­vät käy su­si­lau­ma­na tu­ris­tien kimp­puun.

Kalliorantaisessa Rovinjissa voi nauttia illallisen meren äärellä auringonlaskussa.

Puikkonen Juha

Kos­ka Kro­a­ti­aa luon­neh­ti­vat jyr­kät ki­vi­ran­nat, Ro­vin­jin baa­rin­pi­tä­jät ovat osoit­ta­neet huo­mat­ta­vaa ti­lan­käy­tön te­hok­kuut­ta ra­ken­ta­mal­la me­ren ää­rel­le pik­ku­rui­sia an­nis­ke­lu­paik­ko­ja. Ran­nan ta­lot ko­ho­a­vat suo­raan ve­si­ra­jas­ta. Del­fii­nit tu­le­vat jos­kus ihan ran­nan tun­tu­maan pols­ki­maan.

Vuo­si­sa­to­jen tos­sun­ku­lut­ta­jat ovat hi­o­neet ka­tu­ki­vet liuk­kaik­si. Ku­jien var­rel­la on vieh­ko­ja tai­de­gal­le­ri­oi­ta, pu­tiik­ke­ja, kah­vi­loi­ta ja vä­rik­käi­tä ik­ku­na­luuk­ku­ja, jois­ta on vi­ri­tet­ty rul­laa­vat pyyk­ki­na­rut jopa yli ku­jien. Kes­kus­to­ril­la myy­dään olii­vi­öl­jyä, hu­na­jaa ja tryf­fe­li­tuot­tei­ta.

Meren herkkuja saa Rovinjin lukuisista pienistä rantaravintoloista.

Puikkonen Juha

Ra­vin­to­lois­ta saa tuo­rei­ta ka­lo­ja ja mui­ta me­re­ne­lä­viä koh­tuu­hin­nal­la ja pai­kal­li­sen vii­nin ryy­dit­tä­mi­nä. Pa­ras­ta se on au­rin­gon las­kies­sa me­reen.

Ro­vin­jis­ta jär­jes­te­tään myös päi­vä­mat­ko­ja Ve­net­si­aan.

ist­ria-ro­vinj.com