Artikkeli
Reportaasi

Puikkonen Juha

Kroatian Istria yllättää

Kun on kolunnut Kroatian perinteiset turistipaikat Dubrovnikin ja Splitin, kannattaa suunnata lähteen. Siellä on vehreä Istrian niemimaa, joka poikkeaa mantereesta edukseen.

Kro­a­ti­an län­ti­sin seu­tu, Ist­ri­an nie­mi­maa, poik­ke­aa muus­ta maas­ta his­to­ri­an­sa ja luon­ton­sa­kin puo­les­ta. Suu­rin­ta osaa nie­mi­maa­ta peit­to­a­vat san­kat met­sät päin­vas­toin kuin ete­läi­sem­mis­sä Vä­li­me­ren mais­sa, jois­ta met­sät on ha­kat­tu jo ajat sit­ten lai­vo­jen ra­ken­nus­puik­si ja eroo­sio on ka­lun­nut vuo­ret pal­jaik­si.

Ist­ri­an luon­to on run­sai­den sa­tei­den an­si­os­ta hy­vin veh­reä, vaik­ka nie­mi­maan yli ovat ram­pan­neet mil­loin roo­ma­lai­set, ve­net­si­a­lai­set, un­ka­ri­lai­set, itä­val­ta­lai­set, rans­ka­lai­set, ita­li­a­lai­set, mil­loin kom­mu­nis­tit. Eh­kä sii­tä­kin syys­tä pai­kal­li­set asuk­kaat ovat säi­lyt­tä­neet yl­pe­äs­ti oman iden­ti­teet­tin­sä: he pi­tä­vät it­se­ään ist­ri­a­lai­si­na, ei­vät kro­aat­tei­na.

Kom­mu­nis­ti­hal­lin­non­kin ai­kaan 1945–92 Ju­gos­la­via oli mui­hin Itä-Eu­roo­pan kaa­li­mai­hin ver­rat­tu­na mel­ko va­paa­mie­li­nen: Ju­gos­la­vi­as­ta pää­si ul­ko­mail­le ja myös yk­si­tyi­sy­rit­tä­jyys sal­lit­tiin, kun­han työn­te­ki­jöi­tä oli al­le vii­si. Ist­ri­a­lai­set kut­su­vat­kin Jo­sip Broz Ti­ton kaut­ta ”so­si­a­lis­min” ajak­si. Ist­ria on tä­nään­kin maan vau­rain­ta alu­et­ta.

Rovinjin kapeilta kujilta voi kurkistella pittopreskeihin pikkupihoihin.

Rovinjin kapeilta kujilta voi kurkistella pittopreskeihin pikkupihoihin.

Puikkonen Juha

1 Hal­lit­si­jat ja ni­met vaih­tu­neet usein

Moni ist­ri­a­lai­nen on ol­lut use­am­man val­ti­on asu­kas muut­ta­mat­ta ker­taa­kaan. Esi­mer­kik­si Kro­a­ti­an Poh­jois­mai­den-mat­kai­lu­toi­mis­toa Tuk­hol­mas­sa ve­tä­neen Da­rio Ma­to­se­vi­cin iso­van­hem­mat syn­tyi­vät ita­li­a­lai­si­na, hän it­se ju­gos­la­vi­a­lai­se­na, van­hin poi­ka kro­a­ti­a­lai­se­na – ja nuo­rin poi­ka ruot­sa­lai­se­na.

Sekä Ita­li­an et­tä Ju­gos­la­vi­an hal­lin­to­kau­sil­la kro­aa­tit pa­ko­tet­tiin en­sin ita­li­a­lais­ta­maan ja sit­ten slaa­vi­lais­ta­maan jopa ni­men­sä.

Ita­li­an vai­ku­tus tun­tuu yhä eni­ten, sil­lä vii­den­nes nie­mi­maan noin 200 000 asuk­kaas­ta on ita­li­an­kie­li­siä. Ete­läi­sis­sä kau­pun­geis­sa ka­dut­kin on mer­kit­ty sekä kro­a­ti­ak­si et­tä ita­li­ak­si, joka on nie­mi­maan toi­nen vi­ral­li­nen kie­li. Pai­kal­li­nen mur­re on näi­den kiel­ten se­ka­me­te­liä.

Näp­pä­rin tapa vie­rail­la Ist­ri­as­sa on len­tää suo­raan Zag­re­biin tai Kro­a­ti­an ete­lä­kär­keen Pu­laan ja vuok­ra­ta au­to. Nie­mi­maan ajaa läpi hy­vä­kun­toi­sia moot­to­ri­tei­tä pit­kin muu­ta­mas­sa tun­nis­sa, mut­ta pit­to­res­ke­ja py­säh­ty­mis­paik­ko­ja ei kan­na­ta ohit­taa. Nii­tä on run­saas­ti.

Ist­ri­as­sa on pa­nos­tet­tu myös pyö­rä­tei­hin, jo­ten au­ton si­jais­ta tai li­säk­si voi vuok­ra­ta myös fil­la­rin.

Kro­a­tia on omal­ta ni­mel­tään Hrvats­ka, min­kä vuok­si maan tun­nus on hr. Maan va­luut­ta on kuna, joka ja­kau­tuu sa­taan li­paan (1 eu­ro = n. 7 ku­naa). Kuna tar­koit­taa nää­tää, jon­ka turk­ki oli mui­noin sa­man­ta­pais­ta va­luut­taa kuin ora­van­na­hat meil­lä.

Kun tryffelikoira Pico ja Smell saavat vainun sienestä, Visnja Prodanin pitää olla tarkkana, etteivät koirat pistä tryffeliä poskeensa.

Kun tryffelikoira Pico ja Smell saavat vainun sienestä, Visnja Prodanin pitää olla tarkkana, etteivät koirat pistä tryffeliä poskeensa.

Puikkonen Juha

2 Tryf­fe­lien Bu­zet

Vie­hät­tä­vä py­säh­dys­paik­ka on kes­kel­lä nie­mi­maa­ta si­jait­se­va Bu­zet, tryf­fe­li­sien­ten pa­ra­tii­si. Se on tyy­pil­li­nen pik­ku­rui­nen, kau­nis vuo­ris­to­ky­lä, joi­ta Ist­ri­as­sa on pal­jon.

Bu­ze­tis­sa kan­nat­taa vie­rail­la per­he­ti­loil­la, joil­la pää­see seu­raa­maan tryf­fe­li­koi­rien hom­mia. Ist­ri­an nie­mi­maa on maa­il­man par­hai­ta tryf­fe­li­seu­tu­ja. Siel­tä löy­tyy niin val­koi­sia kuin mus­ti­a­kin sie­niä. Tryf­fe­lit kas­va­vat met­sis­sä sym­bi­oo­sis­sa lä­hin­nä tam­men, päh­ki­nä­puun ja pyö­kin kans­sa 5–40 sen­tin sy­vyy­des­sä maas­sa.

Mus­tia tryf­fe­lei­tä voi kai­vel­la läpi vuo­den, mut­ta har­vi­nai­sem­pia vaa­lei­ta vain syys–tam­mi­kuus­sa. Ero nä­kyy hin­nois­sa: vaa­le­as­ta laa­duk­kaas­ta val­kot­ryf­fe­lis­tä mak­se­taan jopa 5 000 eu­roa ki­lol­ta, mus­tis­ta 700 eu­roa ki­lol­ta.

Tryf­fe­li­ti­lo­ja on pal­jon, mut­ta sie­niä voi et­siä myös val­ti­on met­sis­tä, jois­sa to­sin koi­rien mää­rä on ra­jat­tu kah­teen. Sie­ni­met­säl­lä on ol­ta­va tark­ka­na, sil­lä kun koi­ra saa vai­nun sie­nes­tä, se voi kai­va­es­saan va­hin­goit­taa sen pin­taa tai pis­tää tryf­fe­lin pos­keen­sa.

Bu­ze­tis­ta löy­det­tiin vuon­na 1999 maa­il­man suu­rin val­kot­ryf­fe­li, joka pai­noi 1,3 ki­loa. Tryf­fe­li­ti­loil­la har­ras­te­taan myös vii­nin ja olii­vin vil­je­lyä sekä hu­na­ja­tuo­tan­toa.

Suo­sit­tu tryf­fe­li­kau­pun­ki on myös Bu­ze­tis­ta ete­lään kuk­ku­lal­la si­jait­se­va kes­ki­ai­kai­nen Mo­to­vun, jon­ne ki­vu­taan ser­pen­tii­ni­tie­tä pit­kin.

pro­dan­tar­tu­fi.hr/en/
lov­na-tar­tuf

tz-mo­to­vun.hr

Porečin keskustan rakennuksissa voi nähdä arkkitehtuuria monelta eri ajalta.

Porečin keskustan rakennuksissa voi nähdä arkkitehtuuria monelta eri ajalta.

Puikkonen Juha

3 Mo­sai­i­kin mek­ka Po­reč

Lä­hes 2000 vuot­ta van­ha roo­ma­lais­ten pe­rus­ta­man Po­re­čin van­ha­kau­pun­ki si­jait­see pit­ku­lai­sel­la ka­pe­al­la nie­mel­lä, jon­ka sa­ta­mas­sa on ran­ta­vii­vaa puo­li­sen ki­lo­met­riä. Sa­ta­man pääs­sä on ko­me­an­muh­kea Pa­laz­zo-ho­tel­li, joka on ra­ken­net­tu me­reen täyt­tö­maal­le.

17 000 asuk­kaan kau­pun­gin van­has­sa osas­sa on ka­pei­ta ku­jia ja kau­nii­ta ra­ken­nuk­sia eri ai­ka­kau­sil­ta. Roo­ma­lai­sis­ta ra­ken­nuk­sis­ta ei ole pal­jo­a­kaan jäl­jel­lä, kos­ka temp­pe­lien ki­viä on käy­tet­ty uu­sien ra­ken­nus­ten te­koon.

Vaik­ka Ist­ri­an nie­mi­maa sääs­tyi mel­ko hy­vin sekä maa­il­man­so­dan et­tä Bal­ka­nin si­säl­lis­so­dan pom­mi­tuk­sil­ta, Po­reč sai Ita­li­an fa­sis­ti­hal­lin­non ai­kaan kär­siä alu­mii­nin raa­ka-ai­neen bauk­sii­tin esiin­ty­mis­tään. Nii­den vuok­si kau­pun­kia pom­mi­tet­tiin, ja jos ra­ken­nus meni kor­jaus­kel­vot­to­mak­si, käy­tän­nöl­li­set po­re­či­lai­set pe­rus­ti­vat ti­lal­le puis­to­ja.

Porečin Eufrasiuksen basilika kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

Porečin Eufrasiuksen basilika kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

Puikkonen Juha

Van­han­kau­pun­gin pää­näh­tä­vyys on 500-lu­vul­ta pe­riy­ty­vä var­haisk­ris­til­li­nen Euf­ra­siuk­sen ba­si­li­ka, joka on Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de. Ba­si­li­ka ja koko kau­pun­ki on tun­net­tu mo­sai­i­keis­taan. Ba­si­li­kan tor­niin pää­see ka­pu­a­mal­la 118 rap­pus­ta, mut­ta nä­kö­a­lan vuok­si se on vai­van väärt­ti.

Ba­si­li­kas­sa on myös har­vi­nai­nen alt­ta­ri­tau­lu, jos­sa neit­syt Ma­ria ja Jo­han­nes Kas­ta­jan äi­ti Eli­sa­bet ku­va­taan ns. siu­na­tus­sa ti­las­sa. Alt­ta­ria reu­nus­ta­vat vie­lä­pä nais­mart­tyy­rien ku­vat.

Ui­ma- ja ve­si­ak­ti­vi­teet­tei­hin pa­ras paik­ka on Po­re­čin edes­sä si­jait­se­va saa­ri Sveti Ni­ko­la, jon­ne pää­see puo­len tun­nin vä­lein lai­val­la sa­ta­man lai­tu­ris­ta. Po­re­cis­ta pää­see pa­rin tun­nin ve­ne­reis­sul­la myös Ve­net­si­aan noin 60 eu­rol­la.

ist­ria-po­rec.com

Pulan amfiteatterin seinät ovat säilyneet paremmin kuin Rooman Colosseumin. Massiivinen pyörylä hallitsee Pulaa.

Pulan amfiteatterin seinät ovat säilyneet paremmin kuin Rooman Colosseumin. Massiivinen pyörylä hallitsee Pulaa.

Puikkonen Juha

4 Am­fi­te­at­te­rin Pula

Ist­ri­an ete­lä­kär­jen 65 000 asuk­kaan Pu­lan yli­voi­mai­ses­ti tär­kein näh­tä­vyys on kes­kel­lä kau­pun­kia tö­röt­tä­vä roo­ma­lai­nen am­fi­te­at­te­ri Are­na, joka on sei­nil­tään mel­ko hy­vin säi­ly­nyt. Myös sen maa­na­lai­set gla­di­aat­to­rei­den ja vil­lie­läin­ten ti­lat ovat tu­tus­tu­mi­sen ar­voi­sia.

Muis­ta co­los­seu­meis­ta vuon­na 81 val­mis­tu­nut Pu­lan pyö­ry­lä poik­ke­aa sii­nä, et­tä se on ra­ken­net­tu kuk­ku­lal­le ja sii­nä on ol­lut nurk­ka­tor­nit. Are­nas­sa jär­jes­te­tään eri­lai­sia ta­pah­tu­mia, elo­ku­via, kon­sert­te­ja ja jopa jää­kiek­ko-ot­te­lui­ta.

Jul­mien hu­vien am­fi­te­at­te­ri veti ai­koi­naan 23 000 kat­so­jaa eli yli Pu­lan asu­kas­mää­rän. Sen ul­ko­puo­lel­la oli roo­ma­lais­so­ti­lai­den isot

telt­ta­lei­rit ja am­fi­te­at­te­riin tul­tiin kau­em­paa myös ”tu­ris­tei­na”. Are­nan yl­lä oli ai­koi­naan kan­gas­kat­to au­rin­gon ja sa­teen suo­jak­si.

Istrian eteläkärjessä sijaitseva Pula oli ennen tärkeä roomalaiskaupunki, mikä näkyy katukuvassa.

Istrian eteläkärjessä sijaitseva Pula oli ennen tärkeä roomalaiskaupunki, mikä näkyy katukuvassa.

Puikkonen Juha

Jo Ju­lius Ca­e­sa­rin ai­kaan Pula oli Ist­ri­an kär­jen tär­kein kau­pun­ki, jon­ne kaik­ki tiet joh­ti­vat. Roo­ma­lai­set toi­vat kau­pun­kiin myös ve­si­joh­don ja vie­mä­rit.

So­tien jäl­jil­tä kau­pun­gin al­la lui­ker­te­lee 42 ki­lo­met­riä tun­ne­lei­ta. Synk­kää his­to­ri­aa edus­taa Ita­li­an fa­sis­ti­ai­ka, jol­loin jo 1920-lu­vul­la kau­pun­kiin pe­rus­tet­tiin kes­ki­tys­lei­re­jä, siis pal­jon en­nen Sak­san ho­lo­caus­tia.

Nyt Pu­lan kes­kus­ta on viih­tyi­sä ja vi­reä kah­vi­loi­neen, baa­rei­neen ja elä­väi­si­ne to­rei­neen. Ho­tel­lit si­jait­se­vat pää­o­sin Pu­lan ul­ko­puo­lel­la muu­ta­man ki­lo­met­rin pääs­sä Vä­li­me­ren ran­nal­la. Yö­e­lä­mä­kin on Pun­ta Ve­ru­de­las­sa, jos­sa voi har­ras­taa mo­nen­mois­ta.

Kes­kus­to­rin ku­pees­sa si­jait­see myös pik­ku­rui­nen baa­ri, jon­ka omis­ti ai­koi­naan Kro­a­ti­an suu­ri poi­ka, ras­kaan kes­ki­sar­jan nyrk­kei­li­jä Mate Par­lov (1948–2008).

Pu­lan lä­hel­lä si­jait­se­vas­ta Fa­ža­nan sa­ta­mas­ta on laut­ta­yh­teys ”Kro­a­ti­an Kul­ta­ran­taan”, Bri­ju­nin saa­rel­le, jota Ju­gos­la­vi­an pre­si­dent­ti Tito piti ke­sä­paik­ka­naan ja jon­ne hän kut­sui vie­rai­ta Sop­hia Lo­re­nis­ta Ur­ho Kek­ko­seen.

ist­ria-pula.com

5 Luon­non­kau­nis Ro­vinj

Jos Po­reč on Ist­ri­an suo­si­tuin mat­ka­koh­de, si­tä­kin enem­män yö­py­jiä käy maa­lauk­sel­li­sen kau­niis­sa Ro­vin­jin ran­ta­kau­pun­gis­sa. Eten­kin au­toil­la tu­le­vat kes­kie­u­roop­pa­lai­set ovat löy­tä­neet pai­kan, jos­sa yö­pyi vii­me vuon­na enem­män tu­ris­te­ja kuin Spli­tis­sä tai Dub­rov­ni­kis­sa. Kesä–hei­nä­kuun tait­tees­sa kau­pun­ki täyt­tyy sal­sa-fes­ti­vaa­li­kan­sas­ta.

Istrian niemimaan suosituimman matkakohteen Rovinjin rantakaupungin siluettia hallitsee Pyhän Eufemian kirkko.

Istrian niemimaan suosituimman matkakohteen Rovinjin rantakaupungin siluettia hallitsee Pyhän Eufemian kirkko.

Puikkonen Juha

14 000 asuk­kaan Ro­vinj on sääs­ty­nyt niin men­nei­den ai­ko­jen ru­toil­ta kuin maa­il­ma­so­tien pom­mi­tuk­sil­ta­kin. Ro­vin­jin hui­pul­la ko­ho­aa ve­net­si­a­lais­ta ba­rok­kia edus­ta­va Py­hän Eu­fe­mi­an kirk­ko tor­ni­neen, jon­ka nä­kö­a­la­pai­kal­ta on hui­ke­at mai­se­mat yli kat­to­jen. Tor­nin hui­pul­la ole­va pat­sas kään­tyy sään mu­kaan.

Haus­kin­ta on käp­päil­lä ka­pei­ta ku­jia, joi­ta reu­nus­ta­vat pik­ku­pu­tii­kit, kah­vi­lat ja baa­rit. Kro­a­ti­a­lai­set ovat mel­ko pi­dät­ty­väi­siä, jo­ten kaup­pi­aat ei­vät käy su­si­lau­ma­na tu­ris­tien kimp­puun.

Kalliorantaisessa Rovinjissa voi nauttia illallisen meren äärellä auringonlaskussa.

Kalliorantaisessa Rovinjissa voi nauttia illallisen meren äärellä auringonlaskussa.

Puikkonen Juha

Kos­ka Kro­a­ti­aa luon­neh­ti­vat jyr­kät ki­vi­ran­nat, Ro­vin­jin baa­rin­pi­tä­jät ovat osoit­ta­neet huo­mat­ta­vaa ti­lan­käy­tön te­hok­kuut­ta ra­ken­ta­mal­la me­ren ää­rel­le pik­ku­rui­sia an­nis­ke­lu­paik­ko­ja. Ran­nan ta­lot ko­ho­a­vat suo­raan ve­si­ra­jas­ta. Del­fii­nit tu­le­vat jos­kus ihan ran­nan tun­tu­maan pols­ki­maan.

Vuo­si­sa­to­jen tos­sun­ku­lut­ta­jat ovat hi­o­neet ka­tu­ki­vet liuk­kaik­si. Ku­jien var­rel­la on vieh­ko­ja tai­de­gal­le­ri­oi­ta, pu­tiik­ke­ja, kah­vi­loi­ta ja vä­rik­käi­tä ik­ku­na­luuk­ku­ja, jois­ta on vi­ri­tet­ty rul­laa­vat pyyk­ki­na­rut jopa yli ku­jien. Kes­kus­to­ril­la myy­dään olii­vi­öl­jyä, hu­na­jaa ja tryf­fe­li­tuot­tei­ta.

Meren herkkuja saa Rovinjin lukuisista pienistä rantaravintoloista.

Meren herkkuja saa Rovinjin lukuisista pienistä rantaravintoloista.

Puikkonen Juha

Ra­vin­to­lois­ta saa tuo­rei­ta ka­lo­ja ja mui­ta me­re­ne­lä­viä koh­tuu­hin­nal­la ja pai­kal­li­sen vii­nin ryy­dit­tä­mi­nä. Pa­ras­ta se on au­rin­gon las­kies­sa me­reen.

Ro­vin­jis­ta jär­jes­te­tään myös päi­vä­mat­ko­ja Ve­net­si­aan.

ist­ria-ro­vinj.com

Lue Myös