Ai­kui­seen ikään eh­ti­neet lu­ki­jat muis­ta­vat 1970-lu­vul­ta Ir­win Good­ma­nin hi­tin, jon­ka ker­to­sä­kees­sä kau­pun­gin ve­to­voi­ma tii­vis­tet­tiin ru­nol­li­ses­ti: ”Oo, Las Pal­mas, sun luok­se­si läm­pi­mään!”

Ir­wi­nin myyn­ti­pu­he on toki edel­leen ajan­koh­tai­nen, sil­lä kau­pun­ki on il­mas­tol­taan lä­hes täy­del­li­nen. Tal­vel­la au­rin­ko ko­hot­taa hel­pos­ti läm­mön Suo­men ke­säs­tä tut­tui­hin lu­ke­miin, ke­säl­lä taas vii­leä At­lant­ti pi­tää elo­ho­pe­an miel­lyt­tä­väs­ti 30 as­teen ala­puo­lel­la.

Tal­ven pi­meim­pään ai­kaan, jol­loin kau­ko­kai­puu pa­hi­ten run­te­lee ai­na­kin mei­tä suo­ma­lai­sia, Las Pal­ma­sis­sa voi ke­rä­tä rus­ke­tus­ta ui­ma-asus­sa hiek­ka­ran­nal­la maa­ten.

Mut­ta tä­män päi­vän Las Pal­mas on pal­jon muu­ta­kin.

Isos­ti va­lin­nan va­raa

Mer­kit­tä­vin ero tyy­pil­li­seen lo­ma­koh­tee­seen on, et­tä Gran Ca­na­ri­an saa­rel­la si­jait­se­va Las Pal­mas on oi­kea kau­pun­ki, jos­sa asuu noin 400 000 ih­mis­tä. Las Pal­ma­sil­la on oma ruo­ka­kult­tuu­rin­sa ja oma kult­tuu­rin­sa­kin te­at­te­rei­neen ja kon­sert­ti­sa­lei­neen, oma ta­pan­sa pu­hua es­pan­jaa, omat hips­te­rin­sä ja por­va­rin­sa.

Las Pal­mas on vil­kas kan­sain­vä­li­nen sa­ta­ma­kau­pun­ki, joka elää omaa elä­mään­sä su­las­sa so­vus­sa mo­ni­lu­kuis­ten mat­kai­li­joi­den kans­sa. Se luo ai­toa va­lin­nan­va­raa ja pal­kit­see oma-aloit­tei­sen mat­kai­li­jan. Kau­pun­gis­sa on pal­jon löy­det­tä­vää, ei­kä lo­ma­vii­koil­la taa­tus­ti tar­vit­se pit­käs­tyä.

Ka­na­ri­an hie­noin hiek­ka­ran­ta

Aloi­te­taan kui­ten­kin Ir­wi­nin ja­lan­jäl­jis­tä, eli au­rin­koi­sel­ta hiek­ka­ran­nal­ta. Las Pal­ma­sin kiin­to­pis­te on kol­men ki­lo­met­rin mit­tai­nen, muh­ke­an le­veä Las Can­te­ras -hiek­ka­ran­ta ja sitä reu­nus­ta­va ran­ta­ka­tu. Kau­pun­gin poh­jois­pään ho­tel­leis­ta suu­rin osa on ryh­mit­ty­nyt Can­te­ra­sin tun­tu­maan, ja ran­ta­pa­saa­sil­la on tun­gok­seen as­ti ra­vin­to­loi­ta, kah­vi­loi­ta ja kii­reet­tö­mäs­ti kul­jek­si­via ih­mi­siä.

Ran­nal­la voi pe­la­ta pa­de­lia, su­pa­ta tai surf­fa­ta, me­loa ka­ja­kil­la ja tie­tys­ti ui­da. Ran­nan tun­tu­mas­sa si­jait­se­va riut­ta pi­tää ran­ta­ve­den aal­lo­kon mu­ka­van ta­sai­se­na.

Heti ran­nan poh­jois­pään jäl­keen au­ke­aa lä­hes asu­ma­ton tu­li­pe­räi­nen nie­mi La Is­le­ta, jon­ne on ra­ken­net­tu miel­lyt­tä­viä mai­se­mal­li­sia kä­ve­ly­reit­te­jä niil­le, jot­ka ei­vät ha­lua mat­kus­taa saa­ren kes­ki­o­san vuo­ris­toon as­ti.

Iso Las Are­nas -os­tos­kes­kus ja mo­der­ni kon­sert­ti­sa­li muo­dos­ta­vat ran­ta­bu­le­var­din ete­läi­sen pää­te­pis­teen.

Las Can­te­ra­sin alue on se, mitä yleen­sä tar­koi­te­taan, kun pu­hu­taan Las Pal­ma­sis­ta, ja siel­tä löy­tyy­kin suu­rin osa asi­ois­ta, joi­ta mat­kai­li­ja kai­paa. Mut­ta sii­nä ei mil­lään muo­toa ole kaik­ki.

Unoh­det­tu Las Pal­mas: Tri­a­na ja Ve­gu­e­ta

Las Pal­ma­sin kau­pun­ki jat­kuu Can­te­ra­sin tie­noil­ta hy­vän mat­kaa ete­län suun­taan, mut­ta jos­tain jul­mas­ta koh­ta­lon oi­kus­ta heti ran­nan jäl­keen on vas­tas­sa usei­ta ki­lo­met­re­jä täy­sin mie­len­kiin­no­ton­ta asu­ma­lä­hi­ö­tä. Sik­si on vai­kea va­hin­gos­sa ek­syä sii­hen to­del­li­seen tä­män päi­vän Las Pal­ma­siin, joka al­kaa San Tel­mo -au­ki­on hu­ja­koil­ta.

Kau­pun­gi­no­sa on ni­mel­tään Tri­a­na, ja se poik­ke­aa tun­nel­mal­taan sel­väs­ti Can­te­ra­sis­ta. Vi­li­nä on kuin Bar­ce­lo­nan van­han­kau­pun­gin ku­jil­la. Tii­viis­ti ra­ken­net­tu his­to­ri­al­li­nen ka­tu­sok­ke­lo pur­su­aa ra­vin­to­loi­ta ja muo­ti­liik­kei­tä. Tääl­lä ka­tu­ku­vas­sa on enem­män pai­kal­li­sia kuin tu­ris­te­ja, ja pal­ve­lut ovat sen mu­kai­set. Jos ha­lu­aa to­sis­saan shop­pail­la tai löy­tää oi­ke­as­ti kiin­nos­ta­van ra­vin­to­lan, Tri­a­na on oi­kea suun­ta.

Heti Tri­a­nan ete­lä­puo­lel­la si­jait­see Ve­gu­e­ta, Las Pal­ma­sin var­si­nai­nen van­ha­kau­pun­ki. Ver­rat­tain har­vat tu­ris­tit py­syt­te­le­vät upe­an San­ta Ana -ka­ted­raa­lin tun­tu­mas­sa, jon­ka ta­kaa löy­tyy myös pie­ni mut­ta ta­so­kas Ko­lum­bus-mu­seo. Ark­ki­teh­tuu­ri muis­tut­taa sii­tä, et­tä Las Pal­mas pe­rus­tet­tiin juu­ri en­nen kuin Ko­lum­bus löy­si Ame­ri­kan, ja se hyö­tyi pit­kän ai­kaa roo­lis­taan vä­lie­tap­pi­na uu­den maa­il­man kaup­pa­rei­teil­lä.

Ve­gu­e­tal­la on täy­sin oma tun­nel­man­sa, se on oi­ke­as­taan kau­pun­ki kau­pun­gis­sa; ylei­sil­me muis­tut­taa ete­lä­a­me­rik­ka­lais­ta kau­pun­kia pal­jon enem­män kuin es­pan­ja­lais­ta. Ve­gu­e­tan mä­ki­nen ku­ja­sok­ke­lo hil­je­nee maa­gi­ses­ti il­taa koh­den – pait­si ta­pas­baa­rien alu­eel­la, mis­sä iloi­nen humu voi rai­kua myö­hään yö­hön.

Hy­vän ruu­an pa­ra­tii­si

Ka­na­ri­an saa­ril­la on oma pai­kal­li­nen ruo­ka­kult­tuu­rin­sa, vä­hän kuin es­pan­ja­lais­ta maa­lais­ruo­kaa ete­lä­a­me­rik­ka­lai­sit­tain ke­ven­net­ty­nä. Tar­jon­taa on niin li­han, ka­lan kuin kas­vis­ten­kin ys­tä­väl­le, mut­ta kiin­nos­ta­vin­ta jäl­keä syn­tyy tuo­reis­ta me­re­ne­lä­vis­tä: ka­lois­ta, mus­te­ka­lois­ta, äy­ri­äi­sis­tä ja sim­pu­kois­ta. Yk­sin­ker­tai­sim­mil­laan as­te­let ra­vin­to­lan ka­la­tis­kil­le, va­lit­set siel­tä ha­lu­a­ma­si raa­ka-ai­neet ja ker­rot mi­ten ha­lu­at et­tä ne val­mis­te­taan.

Can­te­ra­sin tie­noil­la täl­lai­sen pai­kal­li­se­lä­myk­sen voi naut­tia suo­si­tus­sa Ami­go Ca­mi­lo -ra­vin­to­las­sa, toi­nen hyvä eh­do­kas on niin ikään ran­nan tun­tu­mas­sa si­jait­se­va La Lon­ja. Can­te­ra­sin alu­eel­la on myös mo­der­nim­paa ra­vin­to­la­kult­tuu­ria, ilah­dut­ta­va­na esi­merk­ki­nä muu­toin­kin haus­kal­la alu­eel­la si­jait­se­va Al­len­de.

Vie­lä­kin kun­ni­an­hi­moi­sem­paa ra­vin­to­la­kult­tuu­ria löy­tyy Tri­a­nas­ta, in­nos­ta­vi­na esi­merk­kei­nä pir­teä Qué Lec­he ja sa­lon­ki­mai­nen De­li­ci­o­sa Mar­ta.

Erääs­sä Ve­gu­e­tan van­has­sa kaup­pi­as­pa­lat­sis­sa on yk­si kau­pun­gin par­hais­ta ra­vin­to­lois­ta, huip­pu­kok­ki Fa­bio San­ta­nan pi­tä­mä Casa Mon­tes­de­o­ca. Muu­toin Ve­gu­e­tan omin­ta ruo­ka-an­tia ovat kaup­pa­hal­lin tie­nool­le kes­kit­ty­neet ta­pas­ra­vin­to­lat. Tors­tai­sin alue täyt­tyy pi­co­te­on eli na­pos­te­lun ys­tä­vis­tä, kun baa­rit tar­jo­a­vat juo­man ja ta­pak­sen eu­rol­la.

Las Pal­ma­sin hin­ta­ta­so on yleen­sä­kin ma­ta­la, myös kor­ke­a­len­toi­sis­sa ra­vin­to­lois­sa sel­vi­ää huo­mat­ta­vas­ti Suo­men hin­to­ja edul­li­sem­min. Tyy­pil­li­nen kol­men ruo­ka­la­jin ar­ki­lou­nas il­man juo­mia mak­saa kym­pin.

Ulos ja ylös

Jos ran­nal­la ma­kaa­mi­nen kyl­läs­tyt­tää, mah­dol­li­suu­det vas­ta al­ka­vat. Pa­ti­koin­nin ys­tä­vil­le on tar­jol­la pa­ra­tii­si saa­ren vuo­ris­toi­ses­sa kes­ki­o­sas­sa, mis­sä mai­se­ma tuo mie­leen An­dien ro­soi­set hui­put. Vuo­ris­toa hal­koo jouk­ko pa­ti­koin­tiys­tä­väl­li­siä va­el­lus­pol­ku­ja. Hy­viä pyö­räi­ly- ja pa­ti­koin­ti­reit­te­jä löy­tyy osoit­tees­ta gran­ca­na­ria.com ot­si­kol­la moun­tain sports.

Gol­faa­jan­kaan ei tar­vit­se viet­tää lo­maan­sa jou­ten: lä­hin golf­ker­ho, Real Club de Golf de Las Pal­mas on al­le puo­len tun­nin ajo­mat­kan pääs­sä San­ta Brígi­dan tun­tu­mas­sa.

Ja jos yh­täk­kiä te­kee mie­li tar­kis­taa, on­ko hiek­ka kul­tai­sem­paa ai­dan toi­sel­la puo­lel­la, on Las Pal­ma­sis­ta hy­vin ly­hyt mat­ka saa­ren mui­hin lo­ma­koh­tei­siin: Playa del Inglés on vain 55 km:n, Pu­er­to Rico 70 km:n ja Pu­er­to de Mo­gan 84 km:n pääs­sä.

Kir­joit­ta­jan ja ku­vaa­jan mat­ka­jär­jes­te­lyis­tä vas­ta­si Au­rin­ko­mat­kat.