Po­rin kaup­pa­to­ri he­räi­lee uu­teen päi­vään. To­ri­myy­jät pöy­hi­vät pe­ru­na­laa­re­jaan. Pör­röi­nen pulu et­sii sat­tu­mia ki­vien vä­lis­tä. 

– Pori. Sa­na­kin kuu­los­taa lau­sut­tu­na mu­ka­van ro­soi­sel­ta, är­rä pä­räh­tää kes­kel­tä, op­paam­me, mur­re­pa­ki­noit­si­ja Eli­na Wal­lin aloit­taa.

Ro­soi­suut­ta ja kar­he­aa kau­neut­ta voi ais­tia myös Po­rin kaup­pa­to­ris­ta, jota reu­nus­ta­vat jy­ke­vät 50- ja 70-lu­ku­jen ker­ros­ta­lot. Kes­kel­lä to­ria on ku­van­veis­tä­jä Pert­ti Mä­ki­sen To­ri­par­la­ment­ti-pat­sas. Tun­nel­moim­me ken­ties sa­moil­la pai­koil­la, joil­la Po­riin nai­tu vi­ro­lai­nen seu­ra­pii­ri­kau­no­tar sai ide­an, et­tä hän ha­lu­aa pa­la­ta pi­kai­ses­ti Neu­vos­to­liit­toon. 

Kun nai­nen muis­te­li ta­paus­ta jul­ki­suu­des­sa, po­ri­lai­set pöy­ris­tyi­vät. Fa­ce­boo­kiin syn­tyi ny­ky­ään­kin hy­vin ak­tii­vi­nen Mu Pori o kau­nis -ryh­mä. Po­rin tori on in­noit­ta­nut myös Alek­sis Ki­veä. Hän kir­ja­si Seit­se­mään vel­jek­seen ny­ky­ään eh­kä jo hie­man lii­kaa­kin mu­ku­la­ki­vil­lä tä­ris­seen lo­run: Ko tu­let Por­rii, su pan­naa pä­re­kor­rii ja ve­re­tää pit­ki Pori tor­rii. Käy il­mi, et­tä op­paam­me on pä­re­ko­rin­hei­ton MM-prons­si­mi­ta­li­nai­nen. 

Porin raatihuoneen tornista avautuvat hienot näkymät muun muassa Raatihuoneenpuistoon ja Pohjoispuistoon.

Vesa-Matti Väärä

Raa­ti­huo­neel­ta kult­tuu­rin ää­rel­le

Mat­kal­la Raa­ti­huo­neen tor­niin puis­ton kar­hu­pat­saan ää­rel­lä poh­dim­me tar­kem­min Alek­sis Ki­ven nä­ke­mys­tä po­ri­lai­ses­ta vie­raan­va­rai­suu­des­ta. Ylei­nen kä­si­tys lie­nee, et­tä po­ri­lai­set ovat jäy­hiä ja vai­ke­as­ti lä­hes­tyt­tä­viä. Pä­te­vät­kö po­ri­lai­sen koh­taa­mi­seen sa­mat sään­nöt kuin kar­huun:

Pe­rään­ny rau­hal­li­ses­ti sa­mal­la hil­jaa pu­hu­en. Älä tui­jo­ta sil­miin, se mer­kit­see haas­tet­ta. Jos kar­hu hyök­kää, niin te­key­dy kuol­leek­si.

– No, eh­kä vä­hän noin. Mut­ta kun po­ri­lai­seen tu­tus­tuu, hä­nes­tä saa eli­ni­käi­sen ys­tä­vän, Eli­na nau­rah­taa.

Raa­ti­huo­neen tor­nis­ta avau­tu­vat ko­me­at nä­ky­mät. Ko­ke­mä­en­jo­en ylä­juok­sun suun­nal­la on iso­ja teh­tai­ta ja ko­ne­pa­jo­ja. Toi­ses­sa suun­nas­sa nä­kyy Kir­ju­rin­luo­to. Suo­raan joen toi­sel­la puo­lel­la si­jait­see van­ha puu­vil­la­teh­das, jos­sa si­jait­see ny­ky­ään suu­ri kaup­pa­kes­kus. Jo­ki­ran­nas­sa bon­gaam­me Din­gon Neu­man­nin en­ti­sen ko­ti­ta­lon, jota si­fon­ki­hui­vi­ty­töt pii­rit­ti­vät 80-lu­vun puo­li­vä­lis­sä.

Vie­rai­lem­me myös le­gen­daa­ri­ses­sa kult­tuu­ri­ta­lo An­nan­ka­tu kuu­des­sa, yhä­kin mo­nen bän­din ja te­at­te­ri­ryh­män har­joi­tus­ti­las­sa, joka näin aa­mu­päi­väl­lä viet­tää vie­lä hil­jai­se­loa.

Olemme sopineet Elina Wallinin kanssa treffit Toriparlamentti-veistoksen luo. Yksi patsas seisoo päällään, kaksi ihmettelevät.

Vesa-Matti Väärä

Kir­ju­rin­luo­don nä­ky­miä

Pro­me­na­dim­me jat­kuu Kir­ju­rin­luo­toon. Nyt ei ole jaz­z­fes­ti­vaa­lien, Po­ris­pe­re -rock­fes­ti­vaa­lin ei­kä edes nos­tal­gi­sen Kir­vat­sin Jytä -ta­pah­tu­man ai­ka. Rok­ki­kuk­ko­jen si­jas­ta kau­pun­ki­puis­ton lin­tu­häk­kien luo­ta löy­tyy ihan ka­sa­ri­tyy­liin pör­hen­te­le­vä rii­kin­kuk­ko.

Meno on mel­ko vil­liä myös me­ri­ros­vo­lai­van tie­noil­la Kir­ju­rin­luo­dos­ta löy­ty­väs­sä isos­sa – ja il­mai­ses­sa – Pel­le Her­man­nin leik­ki­puis­tos­sa.

– Tosi hie­no paik­ka, tul­tiin tän­ne Ul­vi­las­ta as­ti. Kir­ju­rin­luo­don ki­leis­sä, lam­pais­sa ja lin­nuis­sa­kin riit­tää kat­sot­ta­vaa, Jen­ni Hei­no­nen ker­too ja tii­vis­tää var­mas­ti myös 2-vuo­ti­aan Em­man ja 3,5 vuo­ti­aan Oo­nan tun­not. 

Al­var Aal­lon ja Vil­la Mai­re­an lu­moi­hin

Vil­la Mai­re­aan, Po­rin Noor­mark­kuun on tul­lut vä­keä vie­lä pal­jon kau­em­paa, muun mu­as­sa ryh­mä ja­pa­ni­lai­sia ja es­pan­ja­lai­sia. Al­var Aal­lon ys­tä­vil­leen Har­ry ja Mai­re Gul­lich­se­nil­le suun­nit­te­le­maa edus­tu­sa­sun­toa on ke­hut­tu maa­il­man kau­neim­mak­si ta­lok­si. 

Funk­ti­o­na­lis­min suun­nan­näyt­tä­jän jo­kai­nen yk­si­tyis­koh­ta on har­kit­tu. Si­sus­tuk­sen run­gon muo­dos­ta­vat Al­var ja Ai­no Aal­lon Vil­la Mai­re­aan suun­nit­te­le­mat ka­lus­teet ja Mai­re Gul­lich­se­nin kan­sain­vä­li­sen tai­teen ko­ko­el­ma. Es­pan­ja­lai­nen ark­ki­teh­ti Pa­lo­ma Suá­rez on hal­ti­ois­saan.

– Tun­tuu us­ko­mat­to­mal­ta, et­tä näin edis­ty­nyt talo on voi­tu ra­ken­taa vuon­na 1939.

Vil­la Mai­re­aan voi pääs­tä tu­tus­tu­maan vain ti­lauk­ses­ta. Va­lo­ku­vaa­mi­nen on kiel­let­ty. Vil­la Mai­rea on osa Ahlst­rö­min ruuk­ki­a­lu­et­ta. Sa­man su­vun käyt­töön val­mis­tu­nei­siin asuin­ra­ken­nuk­siin kuu­lu­vat myös Iso­ta­lo ja ju­gend­tyy­li­nen Ha­vu­lin­na. Mai­re Gul­lich­se­nin lah­joit­ta­mat te­ok­set ovat myös Ko­ke­mä­en­jo­en ran­nal­la si­jait­se­van Po­rin tai­de­mu­se­on ko­ko­el­man poh­ja­na. 

Po­rin Käp­pä­rän hau­taus­maal­ta löy­tyy hie­no kult­tuu­ri­koh­de, Ju­se­liuk­sen mau­so­leu­mi, jos­sa on Ak­se­li Gal­len-Kal­le­lan suun­nit­te­le­mat sei­nä­maa­lauk­set. 

Alvar Aalto suunnitteli Villa Mairean ystävilleen Harry ja Maire Gullichsenille. Talo valmistui Noormarkkuun vuonna 1939.

Vesa-Matti Väärä

Re­po­saa­reen her­kut­te­le­maan

Noor­mar­kus­ta siir­rym­me toi­sel­le puo­len Po­ria, Re­po­saa­reen eli Räp­söö­hön. Pen­ger­tie yh­dis­tää kol­me ki­lo­met­riä pit­kän ja puo­li ki­lo­met­riä le­ve­än saa­ren man­te­ree­seen. Ka­la­sa­ta­man Me­ri­mes­ta-ra­vin­to­las­sa kok­ki Juho Jo­ke­la pais­taa lä­hi­ve­sil­tä saa­tua sii­kaa. 

– Sii­ka on upea kala, mau­kas ja peh­me­ä­li­hai­nen kuin kuha. Ai­noa huo­no puo­li ovat ruo­dot. Mut­ta ne me otam­me pois yk­si­tel­len, Su­san­na Sä­vel ker­too.

Hän pi­tää ka­la­ra­vin­to­laa äi­tin­sä Pir­kon kans­sa.

– Ruo­to­jen nyp­pi­mien on ren­tout­ta­vaa puu­haa. Sii­nä mie­li rau­hoit­tuu, Jo­ke­la vel­mui­lee. 

Sii­ka ja til­li­pe­ru­nat ke­vät­si­pu­lien, paah­de­tun kuk­ka- ja par­sa­kaa­lin kera val­ko­vii­ni­kas­tik­kees­sa  mais­tu­vat eri­no­mai­sil­ta. Sii­al­la on alu­een ruo­ka­kult­tuu­ris­sa tär­keä ase­ma. Män­ty­luo­dol­la jär­jes­te­tään joka elo­kuu sii­ka­juh­lat. Re­po­saa­res­sa it­ses­sään si­jait­see esi­mer­kik­si Sii­ka­ran­ta ja Sii­ka­ran­ta Cam­ping.

Me­ri­mes­tas­ta avau­tu­vat hy­vät nä­ky­mät vas­ta­päi­seen Män­ty­luo­toon, sa­ta­maan sekä Män­ty­luo­don edus­tal­la si­jait­se­vaan si­le­ä­kal­li­oi­seen Kal­lon saa­reen. Nä­ky­mät ovat es­teet­tö­mät myös Sel­kä­me­rel­le, jota ei ole tur­hil­la saa­ril­la ra­si­tet­tu. 

Ka­la­sa­ta­mas­sa ka­las­ta­ja Kei­jo Nord­berg sel­vit­te­lee verk­ko­jaan. Saa­liik­si on tul­lut ah­ven­ta ja ku­haa.

– Joka päi­vä läh­den me­rel­le. Pait­si jos tuu­lee ko­vaa, sil­loin ei kan­na­ta.

Reposaarelainen kalastaja Keijo Nordberg lähtee lähes joka päivä merelle.

Vesa-Matti Väärä

Re­po­saa­res­sa eri pu­heet

Re­po­saa­res­sa on eri­koi­nen, nor­ja­lais­ta me­ri­mies­tyy­liä edus­ta­va kirk­ko, joka muis­te­taan myös pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tön ja Jen­ni Hau­ki­on vih­ki­kirk­ko­na. Ta­paam­me kir­kon edes­sä Re­po­saa­ri-yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­jan Mar­jaa­na Hol­min. 

Huo­mio kiin­nit­tyy heti al­ka­jai­sik­si au­toon kiin­ni­tet­tyyn Re­po­saa­ri-tar­raan, jos­sa lu­kee ”Vaiks kui kau­kan ja iha ou­toi ih­mi­sii”.

– Re­po­saa­re­lai­set erot­tau­tu­vat mie­lel­lään muis­ta po­ri­lai­sis­ta. Jos po­ri­lai­set ovat ou­to­ja, niin re­po­saa­re­lai­set ovat vie­lä ou­dom­pia. Mut­ta tie­ten­kin hy­väl­lä ta­val­la, Mar­jaa­na se­lit­tää.

– Mur­re­kin on vä­hän eri­lai­nen. Toi­sin kuin po­ri­lai­set, me osa­taan sa­noa d, hän li­sää nau­rah­ta­en. 

Yh­tei­söl­lis­tä me­noa

Äs­ket­täin Suo­men Ko­ti­seu­tu­liit­to, va­lit­si Re­po­saa­ren vuo­den kau­pun­gi­no­sak­si. Saa­re­lais­ten ko­ti­seu­tu­rak­kaut­ta ja yh­tei­söl­li­syyt­tä ke­hut­tiin.

– Mei­tä on yh­dis­tä­nyt se­kin, et­tä olem­me jou­tu­neet jo pa­riin ot­tee­seen tais­te­le­maan kou­lun säi­ly­mi­sen puo­les­ta. Kou­lu on saa­rel­la py­sy­nyt – ja py­syy.

Yh­tei­söl­li­siin ta­pah­tu­miin kuu­luu esi­mer­kik­si Tour de Räp­söö, Re­po­saa­ren ym­pä­ri­pyö­räi­ly nai­sil­le tee­mal­la haus­kat ha­tut. Jou­lui­sin re­po­saa­re­lai­set ko­koon­tu­vat lau­la­maan jou­lu­lau­lu­ja ky­län van­him­pien asuk­kai­den ko­ti­o­vil­le. Ja jos Tu­run yli­o­pis­ton pro­fes­so­rin Is­ra­el Nes­se­liuk­sen suun­ni­tel­mat 1700-lu­vun alus­sa oli­si­vat to­teu­tu­neet, Re­po­saa­ren tun­ti­si­vat kaik­ki. 

– Nes­se­lius esit­ti, et­tä Re­po­saa­res­ta pi­täi­si teh­dä Suo­men pää­kau­pun­ki ja suur­sa­ta­ma. Suun­ni­tel­maan liit­tyi ve­si­rei­tin avaa­mi­nen Sai­maal­ta Päi­jän­teen ja Ko­ke­mä­en­jo­en kaut­ta Poh­jan­lah­teen.

Meri-Po­rin par­haut­ta

Meri-Po­rin kier­rok­sem­me jat­kuu Yy­te­riin. Ko­le­al­ta, au­ti­ol­ta ran­nal­ta löy­tyy yk­si per­he, rans­ka­lai­set Mic­ha­el ja Clau­dia Mar­tin 5-vuo-ti­aan Alek­sand­ren ja 3-vuo­ti­aan Ju­lien kans­sa.

– Upea ran­ta, mut­ta hie­man vii­le­ää tä­nään, Mic­ha­el huo­maut­taa.

Ar­vo­val­tai­nen The Gu­ar­di­an -leh­ti va­lit­si Yy­te­rin jo­kin ai­ka sit­ten Eu­roo­pan par­hai­den per­he­ran­to­jen jouk­koon. Van­hem­mat paik­ka­kun­ta­lai­set muis­ta­vat hy­vin, et­tä Yy­te­ri hoi­ti ai­koi­naan Suo­mes­sa Ete­län­kin vir­kaa sil­loin, kun ete­län­mat­kat ei­vät ol­leet vie­lä ar­ki­päi­vää. 

Tääl­lä on va­lit­tu Miss Yy­te­rit ja Hiek­ka­ran­to­jen Ku­nin­gat­ta­ret. Tääl­lä on esiin­ty­nyt The Rol­ling Sto­nes. Lu­kui­sat kau­niit suo­ma­lai­set rak­kaus­ta­ri­nat ovat syn­ty­neet Yy­te­rin ke­säs­sä, ju­han­nus­juh­lil­la tai vaik­ka­pa dyy­nien ta­ka­na lei­rin­tä­a­lu­eel­la. Mee kaik­kie Yy­te­ri o fii­ni, sa­no­taan Po­ris­sa.

Isol­la hiek­ka­ran­ta-alu­eel­la tu­lee kyl­lä ny­ky­ään­kin häm­men­tä­vän voi­ma­kas tun­ne sii­tä, et­tä on ul­ko­mail­la. Tä­nään, tum­mien uk­kos­pil­vien vä­lis­tä lan­ke­a­vas­sa dra­maat­ti­ses­sa va­los­sa se on eri­tyi­sen kau­nis. Kier­rok­sem­me päät­tyy ta­kai­sin kes­kus­taan. Ran­nal­la al­koi jo hiu­koa. Ka­la­ruo­an jäl­keen on vuo­ros­sa on toi­nen pai­kal­li­nen herk­ku: po­ri­lai­nen.

Gril­li-Pori-ki­os­kil­la an­nok­seen oli­si tar­jol­la mo­nen­lai­sia li­sä­höys­tö­jä, mut­ta pi­täy­dyn klas­si­ses­sa: se  koos­tuu kah­des­ta paah­to­lei­väs­tä ja si­pu­li­mak­ka­ras­ta, joi­ta on ryy­di­tet­ty raa’al­la si­pu­li­hak­keel­la, kurk­ku­sa­laa­til­la, si­na­pil­la ja ket­su­pil­la.

Herk­ku­jen herk­ku

Le­gen­dan mu­kaan her­kun ke­hit­ti­vät 1950-lu­vul­la Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Sa­ta­kun­ta­lai­sen osa­kun­nan opis­ke­li­jat. Sit­tem­min po­ri­lai­nen on val­loit­ta­nut koko maan, Rau­maa myö­ten. Re­po­saa­rel­la syö­dään to­sin po­ri­lai­sia, jois­sa mak­ka­ra on kor­vat­tu si­lak­ka­pih­vil­lä. Nii­tä kut­su­taan tie­ten­kin räp­söö­läi­sik­si.

Mais­tan po­ri­lais­ta­ni. Sii­nä on luon­net­ta ja per­soo­nal­li­suut­ta, jopa pie­ni häi­väh­dys ko­ti­ruo­an tun­tua.

Mu po­ri­lai­ne o mau­kas!