Kier­räm­me Van­haa Rau­maa al­ku­a­su­ka­sop­paan, toi­mit­ta­ja, kir­jai­li­ja, pai­kal­lis­his­to­ri­oit­si­ja ja mur­re­mies Ta­pio Nie­men kans­sa.

As­ke­leem­me joh­ta­vat Ki­tuk­rän­nil­le, joka mai­ni­taan jo 1700-lu­vun kar­tois­sa. Ko­ti­seu­tu­yh­dis­tys Rau­man Kil­ta on sel­vit­tä­nyt, et­tä se on vain 2,63 met­riä le­veä.

Rau­ma­lai­set ei­vät pidä le­vei­lys­tä, jo­ten sa­not­ta­koon siis, et­tä Ki­tuk­ränn on Suo­men ka­pein katu.

Koko tämä hie­nos­ti säi­ly­nyt puu­ta­lo­a­lue, Van­ha Rau­ma, on Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de. Ei­kä se ole mi­kään ul­koil­ma­mu­seo, vaan vä­ri­käs kau­pun­gi­no­sa.

Pe­rin­teet elä­vät

Rau­ma ja pit­sit kuu­lu­vat yh­teen – sen tie­tää po­ri­lai­nen­kin. Eri­tyi­ses­ti 1700-lu­vul­la pit­sin­nyp­läys oli Rau­mal­la hy­vin ylei­nen am­mat­ti.

Van­has­ta Rau­mas­ta löy­däm­me yh­den pe­rin­teen jat­ka­jan ja uu­dis­ta­jan. Pit­si­tai­tei­li­ja, luo­ka­no­pet­ta­ja Tar­mo Thorst­röm te­kee muun mu­as­sa pit­sei­hin pe­rus­tu­via or­na­ment­te­ja ja va­lo­te­ok­sia.

– Pit­sin­nyp­läyk­sen si­dos­tek­niik­kaa voi ver­ra­ta tie­to­ko­ne­maa­il­mas­ta tut­tuun bi­nää­ri­jär­jes­tel­mään, yk­kös­ten ja nol­lien yh­dis­tel­miin. Nyp­läyk­sen koo­dit syn­ty­vät sa­maan ta­paan, kun lan­ko­ja siir­re­tään sään­tö­jen mu­kaan.

Kai­ken pit­si­tek­nii­kan ma­te­ma­tii­kan kes­kel­lä tun­tuu ren­tout­ta­val­ta, et­tä hä­nen työ­huo­nees­taan, van­has­ta puu­ta­los­ta, ei löy­dy yh­tään suo­raa kul­maa.

Rau­man Pit­si­viik­koa vie­te­tään 21.–29.7.2018.

Van­ha Rau­ma pe­las­tet­tiin

Op­paam­me Ta­pio Nie­mi muis­tut­taa, et­tä se, et­tä Van­ha Rau­ma on vie­lä ole­mas­sa, ei ole mi­kään it­ses­tään­sel­vyys.

Eten­kin 60- ja 70-lu­vul­la, kun kaik­kea van­haa hal­vek­sut­tiin, puu­ta­lo­ja ol­tiin jo mo­neen ot­tee­seen pur­ka­mas­sa. Ta­lot pe­las­tui­vat sil­loin osin on­nen­kin kau­pal­la. Ta­pio on koon­nut alu­een koh­ta­lon­het­ket kir­jaan­sa Näin Van­ha Rau­ma pe­las­tui.

Kaa­ri­na ja Ta­pio Nurmi to­teut­ti­vat rei­lut pa­ri­kym­men­tä vuot­ta sit­ten unel­man­sa ja hank­ki­vat ko­din Van­has­ta Rau­mas­ta.

Pää­ra­ken­nus, Wälm­län talo on 1800-lu­vul­ta, mut­ta kiin­teis­tös­tä löy­tyy mai­nin­to­ja jo 1500-lu­vul­ta. Pi­ha­pii­rin kel­la­ri on pe­rä­ti kes­ki­a­jal­ta.

Van­haan Rau­maan on eri­tyi­sen otol­lis­ta tu­tus­tua hei­nä­kuun lo­pus­sa. Sil­loin jär­jes­te­tään ta­pah­tu­ma ”Van­han Rau­man avoi­met pi­hat ja pi­ha­kirp­pik­set”.

Tu­han­sien sel­fie­i­den koh­de

Hau­en­gu­a­non au­ki­ol­la is­tah­dam­me pen­kil­le kau­niin ty­tön vie­reen.

Ei, nyt ei tai­da ol­la hyö­tyä hy­väs­tä­kään rau­man­gi­ä­li­sestt avaus­rep­liik­kis­tä tyy­liin ”Kat, kat, katt kara puu­hu!” – kat­so, kat­so, kis­sa juok­see puu­hun. Tyt­tö vain hy­my­ää hert­tai­ses­ti.

Ky­sees­sä on ku­va­tai­tei­li­ja Kert­tu Ho­ri­lan te­ke­mä pat­sas ni­mel­tä Rau­ma Flikk. Sen ää­rel­lä on eh­dit­ty ot­taa jo tu­han­sia sel­fie­i­tä – tai pi­täi­si­kö sa­noa flikk’ei­tä.

Eri­no­mai­nen Laps­kous­si

Lau­ta­sel­la höy­ry­ää hie­man epä­mää­räi­sel­tä näyt­tä­vä mu­hen­nos. Pe­ru­naa ja nau­dan­li­haa on kei­tet­ty puu­ro­mai­sek­si se­ok­sek­si. Pääl­lä kil­lit­te­lee vie­lä voi­sil­mä.

Rau­ma­lai­nen pe­rin­ne­ruo­ka laps­kous­si ei eh­kä hou­kut­te­le ul­ko­nä­öl­tään, mut­ta se mais­tuu eri­no­mai­sel­ta.

Ta­pio Nie­mi ker­too, et­tä laps­kous­si on osa Rau­man me­rel­lis­tä his­to­ri­aa. Laps­kous­sia val­mis­tet­tiin ai­koi­naan lai­voil­la, kai­kis­ta saa­ta­vil­la ol­leis­ta jä­mä­ruu­is­ta, hie­man pyt­ti­pan­nun ta­paan. Ruo­ka­la­ji tun­ne­taan ny­ky­ään­kin mo­nis­sa Eu­roo­pan sa­ta­ma­kau­pun­geis­sa.

Ni­mik­ko­kas­ve­ja ja – me­riä

Hyp­pääm­me­kin ve­si­bus­siin Po­ro­ho­mas­ta, joka vie mei­dät va­jaas­sa tun­nis­sa Kyl­mä­pih­la­jan ma­jak­ka­saa­rel­le. Mat­kal­la ohi­tam­me Kuus­ka­jas­ka­rin en­ti­sen lin­na­ke- ja ny­kyi­sen mat­kai­lu­saa­ren, jos­sa voi­si myös jää­dä kyy­dis­tä.

Pe­ril­lä Kyl­mä­pih­la­jas­sa Rau­man kau­pun­gin opas, luon­to­kar­toit­ta­ja Sari Kan­tin­kos­ki ker­too luon­nos­ta. Pie­nen ja ka­run mut­ta tun­nel­mal­li­sen saa­ren ran­noil­la kas­vaa muun mu­as­sa pal­jon tyr­niä – Rau­man ni­mik­ko­kas­via.

Rau­man edus­tan me­ri­a­lu­et­ta kut­su­taan to­del­la­kin Rau­man­me­rek­si. Ai­em­min sa­mal­la ni­mel­lä kul­ki koko Poh­jan­lah­den ete­lä­o­sa, kun­nes jos­ta­kin syys­tä Sel­kä­me­ri ot­ti sel­kä­voi­ton.

Kyl­mä­pih­la­jan ma­jak­ka­ra­ken­nuk­ses­sa asui ai­koi­naan pe­rä­ti kak­si­tois­ta luot­sia. Ny­ky­ään sen suo­jis­sa on esi­mer­kik­si ra­vin­to­la, ho­tel­li ja eku­mee­ni­nen kap­pe­li.

Osa ma­jak­ka­saa­res­ta on ai­dat­tu, jot­ta em­me häi­rit­si­si pe­si­viä lin­tu­ja. Muut­to­ai­kaan Kyl­mä­pih­la­jas­sa on ha­vait­tu kak­si­sa­taa eri lin­tu­la­jia.

– Kun tääl­lä bon­gat­tiin taan­noin huip­pu­har­vi­nai­nen ruos­te­pyrs­tö, niin saa­rel­la kävi noin 800 lin­tu­har­ras­ta­jaa, Sari ker­too.

Sam­mal­lah­den­mäki

Suo­mes­sa Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­tei­ta on vain seit­se­män. On saa­vu­tus, et­tä nii­tä löy­tyy kau­pun­gis­ta kak­sin kap­pa­lein.

Sam­mal­lah­den­mä­ki on Poh­jan­lah­den ran­nik­ko­a­lu­een laa­jin ja mo­ni­puo­li­sin skan­di­naa­vi­sen prons­si­kult­tuu­rin kal­mis­to­a­lue.

– Tie­däm­me hy­vin vä­hän sii­tä kei­tä tän­ne hau­da­tut ja alu­eel­la en­nen asu­neet ih­mi­set oli­vat. Elä­mä tääl­lä oli sil­loin ää­rim­mäi­sen rank­kaa, elan­to tuli riis­tan­pyyn­nis­tä ja ka­las­tuk­ses­ta, Ta­pio Nie­mi miet­tii.

Sen us­kal­taa kai sa­noa, et­tä Rau­man gi­ält ei tuol­loin vie­lä pu­hut­tu ei­kä laps­kous­sis­ta osat­tu edes unel­moi­da. Me­rel­lä eh­kä sei­lat­tiin, mut­ta ei sitä var­mas­ti Rau­man­me­rek­si kut­sut­tu.

Rau­ma

● Pe­rus­tet­tu 1442. (Suo­men 3. van­hin kau­pun­ki Tu­run ja Por­voon jäl­keen)

● Noin 40 000 asu­kas­ta.

● Suu­rim­pia työ­nan­ta­jia Rau­man kau­pun­ki, UPM-Kym­me­nen pa­pe­ri­teh­das, Rau­man sa­ta­ma ja Oras.

● Tun­ne­taan mm. mur­tees­taan, pit­sin­nyp­läys­pe­rin­tees­tään ja kah­des­ta Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­koh­tees­ta (Van­ha Rau­ma ja Sam­mal­lah­den­mä­ki).

Ra­vin­to­loi­ta

Syd­vest

Ku­nin­kaan­ka­tu 6

p. (02) 837 62300

ra­vin­to­la­syd­vest.fi

● Me­ri­hen­ki­nen bist­ro te­kee ruo­kaa pai­kal­li­sis­ta se­son­gin raa­ka-ai­neis­ta. Suo­sit­tu.

Wan­han Rau­man kel­la­ri

Anun­di­lan­ka­tu 8

p. (02) 866 6700

● Voit naut­tia ate­ri­an niin kel­la­ris­sa kuin kat­to­te­ras­sil­la­kin. Paik­ka so­pii hy­vien li­ha­ruo­kien ys­tä­väl­le.

Ra­vin­to­la Ka­la­to­ri

Van­ha­kir­kon­ka­tu 26

p. (02) 837 62200

wrk.fi, ra­vin­to­la­ka­la­to­ri.fi

● Pe­rin­teik­kään Ho­tel­li Wan­ha Rau­man yh­tey­des­sä si­jait­se­va ra­vin­to­la te­kee lä­hi­ruo­kaa mut­kat­to­mas­sa gour­met-hen­ges­sä.

Goto

Ku­nin­kaan­ka­tu 17

p. (02) 822 2750

ra­vin­to­la­go­to.fi

● Mo­der­ni, kau­nis ra­vin­to­la on va­kiin­nut­ta­nut suo­si­on­sa klas­si­sel­la, keit­ti­öl­lään. Kol­men ruo­ka­la­jin me­nyyn naut­tii noin vii­del­lä­kym­pil­lä.

Sa­vi­la

Van­han­kir­kon­ka­tu 1

p. 02 822 6610

tal­l­bo-ra­vin­to­lat.com

● Vie­hät­tä­vä, nos­tal­gi­nen ra­vin­to­la.

Kah­vi­loi­ta

Café Sali

Ku­nin­kaan­ka­tu 22

p. 010 423 3161

ca­fe­sa­li.fi

● Nät­ti, kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ar­vo­ja ko­ros­ta­va kah­vi­la tar­jo­aa aa­mi­ais­ta, bruns­sia ja lou­nas­ta. Kah­vi­lan yh­tey­des­sä on ra­vin­to­la Sali Loun­ge Wine & Kitc­hen.

Van­han Rau­man Kaf­fe­bar

Ku­nin­kaan­ka­tu 27

p. 044-9821225

kaf­fe­bar.fi

● Ko­di­kas kah­vi­la pais­taa joka aa­mu tuo­reet mun­kit, jot­ka ovat jo syy poi­ke­ta si­sään. Myös sa­laat­ti­lou­nai­ta.

Mi­net­ti

● Pie­ni, iha­na ita­li­a­lai­nen jää­te­lö­kah­vi­la avat­tiin ke­vääl­lä Sa­vi­las­sa (yh­teys­tie­dot ks. ylem­pä­nä)

Mu­se­oi­ta

Rau­ma & meri

Rau­man me­ri­mu­seo

Kal­li­o­ka­tu 34

p. (02) 822 4911

rmm.fi

● Me­ren­kul­ki­joi­den his­to­ri­aa.

Ma­re­la

Kaup­pa­ka­tu 24,
p. (02) 834 3528

rau­ma.fi/mu­seo/ma­re­la

● Lai­van­va­rus­ta­ja­per­heen elä­mää 1800-1900 lu­ku­jen tait­tees­sa.

Kirs­ti

Poh­jan­ka­tu 3
p. 044 567 9183

rau­ma.fi/mu­seo/kirs­ti-2

● Me­ri­mie­hen ko­ti­mu­seo. Asu­mis­ta 1900-lu­vun alus­ta 1970-lu­vul­le.

Tai­det­ta

Van­ha Raa­ti­huo­ne

Kaup­pa­ka­tu 13
p. (02) 834 3532

rau­ma.fi/mu­seo/van­ha-raa­ti­huo­ne

● Pit­sin­nyp­läys­pe­rin­net­tä, vaih­tu­via näyt­te­lyi­tä ja mu­se­o­kaup­pa Kis­tu­pu­ad.

Rau­man tai­de­mu­seo

Ku­nin­kaan­ka­tu 37
p. (02) 822 4346

rau­man­tai­de­mu­seo.fi

● Kau­nis, pie­ni mu­seo. Ke­säl­lä (9.6.-16.9.) on esil­lä ny­ky­tai­tei­li­ja J.O.Mal­lan­de­rin tai­de­ko­ko­el­ma.

Te­re­sia ja Ra­fa­el Lön­nst­rö­min ko­ti­mu­seo

Sy­vä­rau­man­ka­tu 41
p. 045 2610 504.

lon­nst­ro­min­mu­se­ot.fi

● Teh­tai­li­ja­pa­ris­kun­nan edus­tus­ko­ti ja tai­de­ko­ko­el­ma. Avoin­na ra­joi­te­tus­ti.