Peppe Mancuso

1. Ljubl­ja­na - Eu­roo­pan sö­pöin pää­kau­pun­ki

Ljubl­ja­na voi hy­vin­kin ol­la Eu­roo­pan sö­pöin pää­kau­pun­ki. Se on myös mat­kai­li­ja­ys­tä­väl­li­nen paik­ka. Kaik­ki­al­le voi kä­vel­lä ja ydi­na­lue on help­po hah­mot­taa il­man kart­taa­kin.

Ljubl­ja­nas­sa on sun­nun­tai­fii­lis kes­kel­lä viik­koa. Ka­tu­muu­si­kot soit­te­le­vat mu­ku­la­ki­vi­ku­jil­la. Ih­mi­set ma­te­le­vat jää­te­lö­ko­jul­ta toi­sel­le. Au­to­ja ei näy ei­kä kuu­lu, sil­lä niil­lä ei ole kes­kus­tan ka­duil­le ja au­ki­oil­le asi­aa.

Ka­pe­an joen hal­kai­se­mas­sa kes­kus­tas­sa on pas­tel­lin­vä­ri­siä ra­ken­nuk­sia, ko­ris­teel­lis­ta ba­rok­ki­tyy­liä ja ju­gen­dia. Au­ki­oil­la on van­ho­ja kirk­ko­ja ja suih­ku­läh­tei­tä. Ve­den yli kaar­tu­vat kä­ve­ly­sil­lat, jois­ta yh­tä ko­ris­ta­vat vih­reik­si pa­ti­noi­tu­neet ku­pa­ri­set lo­hi­käär­meet. Kaik­ki on Kes­ki-Eu­roo­pal­le tyy­pil­li­sen siis­tiä, hy­vä­kun­tois­ta ja hie­nos­tu­nut­ta.

Kah­vi­loi­den ja ra­vin­to­loi­den ys­tä­väl­le Ljubl­ja­na on pa­ra­tii­si. Ke­säl­lä te­ras­se­ja on kaik­ki­al­la. Joen ym­pä­ril­lä nii­tä on vie­ri vie­res­sä mo­lem­min puo­lin. Ja kun hel­tei­nen ke­sä­päi­vä vaih­tuu il­lak­si, ne myös täyt­ty­vät no­pe­as­ti.

Vink­ki: Käy per­jan­tai­na Cent­ral Mar­ke­til­la to­ril­la ja os­ta pai­kal­li­sia tuot­tei­ta, ku­ten kur­pit­san­sie­men- ja olii­vi­öl­jyä, il­ma­kui­vat­tua kink­kua ja juus­to­ja. Hel­poin­ta her­kut­te­lu on per­jan­tai­sin, jol­loin pai­kal­li­set ko­kit tu­le­vat val­mis­ta­maan ja myy­mään ruo­ki­aan.

Bledjärven keskellä olevalle kirkkosaarelle voi meloa tai soutaa, Jos jaksaa kivuta metsäisiä rinteitä, pääsee hienoille maisemapaikoille.

Peppe Mancuso

2. Bled - jär­vi kuin koru

Bled­jär­vi on Slo­ve­ni­an suo­si­tuim­pia lo­ma­koh­tei­ta. Mil­jöö on idyl­li­nen ja tän­ne on help­po pääs­tä. Pää­kau­pun­gis­ta sin­ne aje­lee au­tol­la kol­mes­sa var­tis­sa, bus­sil­la me­nee vä­hän pi­dem­pään. Ble­din kes­ki­ai­kai­sen lin­nan ala­puo­lel­la kim­mel­tää sma­rag­din­vih­reä jär­vi, jota ke­hys­tä­vät leh­ti- ja ha­vu­pui­den peit­tä­mien kuk­ku­loi­den rin­teet. Ta­ka­na ko­ho­a­vat Ju­li­aa­ni­set Al­pit.

Jär­ven kes­kel­lä on pie­ni kirk­ko­saa­ri, jon­ne sou­tu­ve­neet li­pu­vat hil­jak­seen. Mo­net slo­ve­ni­a­lai­set viet­tä­vät saa­rel­la häi­tään. Us­ko­taan, et­tä tuot­taa on­nea, jos sul­ha­nen kan­taa mor­si­a­men­sa lai­tu­ril­ta mäen pääl­le kir­kol­le, 99 por­ras­ta.

Vintgar-rotkossa mutkittelee valtavan kaunis ja helppokulkuinen kävelyreitti.

Peppe Mancuso

3. Vint­gar - va­el­lus rot­kos­sa

Vint­gar-rot­ko si­jait­see Lä­hi­maas­tos­sa on mo­nia eri­mit­tai­sia ja -ta­soi­sia pa­tik­ka­pol­ku­ja, help­po­ja ja vaa­ti­via. Yk­si kau­neim­mis­ta ja help­po­kul­kui­sim­mis­ta rei­teis­tä mut­kit­te­lee veh­re­äs­sä ja kau­niis­sa Vint­gar-rot­kos­sa.

Lank­ku­pol­ku kie­mur­taa kan­jo­nis­sa jyr­kän kal­li­o­sei­nä­män ku­vet­ta, joi­ta­kin met­re­jä kir­kas­ve­ti­sen, si­ni­vih­re­ä­nä väl­keh­ti­vän pik­ku­jo­en ylä­puo­lel­la. Kas­vil­li­suus va­luu pit­kin kal­li­oi­den sei­nä­miä. Pai­koin ohi­tam­me pie­niä pu­touk­sia ja kos­kia. Vä­lil­lä yli­täm­me kyl­mää hoh­kaa­van uo­man sil­taa pit­kin.

Pol­ku on vain puo­li­tois­ta ki­lo­met­riä suun­taan­sa, mut­ta tun­tuu pi­dem­mäl­tä. Sitä te­kee mie­li kä­vel­lä hi­taas­ti nau­tis­kel­len. Kes­ki­ke­säl­lä kan­nat­taa läh­teä liik­keel­le ai­kai­sin aa­mul­la, sil­lä pol­ku on suo­sit­tu ja ruuh­kau­tuu hel­pos­ti.

Huikea Škocjan Caves -luolaverkosto on maanalaisine kanjoneineen Slovenian unohtumattomimpia elämyksiä. Se on Unescon suojelukohde.

Peppe Mancuso

4. Škoc­jan Ca­ves - rot­ko maan al­la

Škoc­jan Ca­ves -luo­la­ver­kos­to on Unes­con suo­je­lu­koh­de. Siel­lä pii­lek­sii Eu­roo­pan suu­rin maa­na­lai­nen rot­ko.

Pa­rin tun­nin opas­te­tus­ta kä­ve­ly­kier­rok­ses­ta hu­pe­nee tun­nin ver­ran maan al­la. Mitä sy­vem­mäl­le las­keu­dum­me, sitä vii­le­äm­mäk­si il­ma muut­tuu. Läm­min pu­se­ro on tar­peen rei­lus­sa kym­me­nes­sä as­tees­sa ve­si­pi­sa­roi­den lit­sah­del­les­sa nis­kaan.

Al­ku­mat­ka muis­tut­taa mitä ta­han­sa tip­pu­ki­vi­luo­laa kalk­ki­ki­vi­muo­dos­tel­mi­neen ja ka­pei­ne tun­ne­lei­neen. Mut­ta sit­ten al­kaa maa­na­lai­nen kan­jo­ni.

Edes­sä avau­tu­va, hei­kos­ti va­lais­tu rot­ko­mai­se­ma on jät­ti­mäi­nen ja sa­la­myh­käi­nen. Sei­nä­mät ko­ho­a­vat sa­taan met­riin ku­rot­tu­en koh­ti luo­lan kat­toa. Poh­jal­ta, pi­mey­teen pii­lou­tu­nee­na, kuu­luu joen ta­sais­ta ko­hi­naa.

Be­to­nis­ta va­let­tu kä­ve­ly­väy­lä erot­tuu käär­me­mäi­se­nä va­lo­juo­va­na kor­ke­al­la sei­nä­mäs­sä, vä­lil­lä por­tai­ta nous­ten ja las­kien. Yh­des­sä koh­taa yli­täm­me rot­kon riip­pu­sil­taa pit­kin. Reit­ti on niin upea, et­ten toi­voi­si sen lop­pu­van ol­len­kaan.

Luo­las­toa ei ole pi­lat­tu ne­on­va­loil­la ei­kä lii­an kirk­kaal­la va­lais­tuk­sel­la.

Peppe Mancuso

5. Pi­ran - mel­kein kuin Ita­li­as­sa

Pi­ra­nin van­ha­kau­pun­ki le­vit­tyy nie­mel­le, ja joka kolk­ka huo­kuu me­ren lä­hei­syyt­tä. Ark­ki­teh­tuu­ri on pe­rua Ita­li­as­ta, sil­lä seu­tu oli Ve­net­si­an val­ta­kun­nan hal­lus­sa vii­ti­sen sa­taa vuot­ta, 1200-lu­vun lo­pul­ta läh­tien. Pää­au­ki­on, ko­me­an Tar­ti­ni­jev Trg:n, vaa­leis­ta ra­ken­nuk­sis­ta erot­tuu pu­nai­nen talo, jon­ka ik­ku­noi­ta ko­ris­ta­vat ve­net­si­a­lais­tyy­li­set goot­ti­lai­set leik­kauk­set. Kau­pun­gin­ta­lon pa­lat­si­mai­ses­ta jul­ki­si­vus­ta kat­se­lee sii­ve­käs lei­jo­na.

Mäen pääl­lä ole­van ka­ted­raa­lin kel­lo­tor­ni muis­tut­taa Ve­net­si­an Py­hän Mar­kuk­sen tor­nia. Sen hui­pul­ta nä­kyy Ita­li­aan ja Kro­a­ti­aan.

Ita­li­an lä­hei­syy­den huo­maa myös ra­vin­to­loi­den tar­jon­nas­sa ja ka­tu­jen ni­mi­kyl­teis­sä, jot­ka ovat sekä slo­vee­nik­si et­tä ita­li­ak­si. Mai­den li­put lie­hu­vat tan­gois­sa vie­re­tys­ten.

Peppe Mancuso

6. Pred­ja­man lin­na

Slo­ve­ni­an ko­mein lin­na on teh­ty jyrk­kään kal­li­on­sei­nä­mään ja osit­tain kal­li­on si­sään. Pe­rim­mäi­set huo­neet ovat luo­las­sa. Hy­vin res­tau­roi­tu­ja ti­lo­ja on so­mis­tet­tu van­hoil­la huo­ne­ka­luil­la ja esi­neil­lä. Op­paan kans­sa pää­see kier­te­le­mään myös lin­nan al­la ole­viin tun­ne­lei­hin ja luo­liin.
pos­tojns­ka-jama.eu

Hyvä tie­tää Slo­ve­ni­as­ta

Slo­ve­nia si­jait­see Bal­ka­nin nie­mi­maan reu­nal­la, mut­ta se las­ke­taan kuu­lu­vak­si Kes­ki-Eu­roop­paan. Pin­ta-ala on vain noin puo­let Tans­kan koos­ta. Ra­ja­naa­pu­rei­ta ovat Ita­lia, Kro­a­tia, Itä­val­ta ja Un­ka­ri.

Vä­ki­lu­ku on 2 mil­joo­naa, Ljubl­ja­nas­sa noin 280 000.

Slo­ve­ni­an alu­et­ta ovat hal­lin­neet mo­net maat. Iso osa Slo­ve­ni­aa kuu­lui Itä­val­ta-Un­ka­riin 1300-lu­vul­ta vuo­teen 1918. Slo­ve­nia it­se­näis­tyi Ju­gos­la­vi­as­ta vuon­na 1991. Slo­ve­nia oli Ju­gos­la­vi­an vau­rain osa ja sääs­tyi myös Bal­ka­nin 1990-lu­vun si­säl­lis­so­dal­ta. EU tun­nus­ti Slo­ve­ni­an it­se­näi­syy­den 1992.

Va­luut­ta­na on eu­ro, yleis­hin­ta­ta­so on vä­hän edul­li­sem­pi kuin Suo­mes­sa. Kal­lein­ta on Ble­dis­sä ja Ljubl­ja­nas­sa.

Eng­lan­nil­la pär­jää hy­vin.

Slo­ve­ni­an keit­tiö on se­koi­tus Kes­ki-Eu­roop­paa, Ita­li­aa ja Bal­ka­nia. Ran­ni­kol­la syö­dään pal­jon ka­laa, si­sä­maas­sa li­haa.

Fin­nai­ril­la on suo­ria len­to­ja Ljubl­ja­naan 7.4.–27.10.2018 Slo­ve­ni­aan voi hy­vin men­nä myös naa­pu­ri­mai­den kaut­ta. Maan kier­te­ly on­nis­tuu vuok­ra-
au­tol­la, bus­sil­la ja ju­nal­la. Tie­ver­kos­to on hyvä.

Ljubl­ja­na on ym­pä­ri­vuo­ti­nen mat­ka­koh­de, luon­to­koh­teis­sa ja ran­ni­kol­la on mu­ka­vin­ta al­ku­ke­säs­tä syk­syyn. Hei­nä–elo­kuus­sa ma­joi­tus on va­rat­ta­va etu­kä­teen hy­vis­sä ajoin.