Jos ottaisi intomielisimmät energianeuvot tosissaan, joka jäppisen pitäisi heti purkaa kämppänsä ja rakentaa se kokonaan uudelleen: teetä takka, vaihda lämmitysjärjestelmä, lisäeristä koko huusholli.
Harvapa meistä ryhtyy moisiin hommiin, joiden takaisinmaksuaika lasketaan useissa vuosissa, jopa vuosikymmenessä. Paljon viisaampaa olisi sijoittaa täysremonttiin kuluvat rahat osakkeisiin, mutta kyllä pienin kotikonsteinkin voi säästää sähkölaskussa useitakin satasia vuodessa.
”Järkevin ensiaskel sähkön säästötiellä on tieto omasta kulutuksesta”, sanoo Motivan energiatehokkuuden asiantuntija Päivi Suur-Uski.
Suurin osa suomalaisista asuu tätä nykyä paikassa, johon on asennettu etäluettavat sähkömittarit. Sähköyhtiön verkkosivuilta voi seurata omaa sähkönkulutustaan vaikka tunnin tarkkuudella ja verrata sitä muihin vastaaviin käyttäjiin. Seuranta ei maksa mitään. Nettisivuilta pääsee jyvälle siitä, miten oma sähkönkulutus jakautuu eri vuorokaudenaikojen, kuukausien tai vuodenaikojen mukaan. Niin pääsee myös seuraamaan, miten kulutuskäyrä muuttuu, kun muuttaa tapojaan.
”Monet käyvät säännöllisesti verkkopankissa tarkistamassa saldonsa. Miksei samalla tavalla voisi käydä vilkaisemassa myös sähkösaldonsa? Se lisää kummasti ymmärrystä”, Suur-Uski toteaa.
Eniten voit säästää lämmityksestä
Kotitalouksien sähkönkäytöstä keskimäärin vajaat 70 prosenttia kuluu lämmitykseen, joten siinä on myös suurin säästömahdollisuus. Käyttöveden lämmitykseen kuluu Tilastokeskuksen mukaan 14 ja kodin eri laitteisiin kymmenisen prosenttia kulutetusta sähköstä.
Tämä koskee erityisesti sähkölämmitteisiä asuntoja, mutta kaukolämmön piirissä olevissa kerrostaloasunnoissakin huonelämpötilojen säädöllä säästää selvää rahaa.
Vaikka kuluttaja ei voi kilpailuttaa sähkön kuljettamista kotitöpseliinsä, itse sähkön tuottajien halvin tarjous kannattaa hyödyntää. Lämmitys haukkaa leijonanosan kotitalouden sähkölaskusta, joten huonelämmöt kannattaa panna syyniin.
Suurin osa pientaloista lämpiää edelleen sähköllä, on se sitten suoraa patterilämmitystä tai erilaisia varaavia tai lämpöpumpuilla täydennettyjä ratkaisuja.
Kaksi kolmesta talonrakentajasta valitsee sähkölämmityksen, koska se on vaivaton, helposti ohjattava, hyötysuhteeltaan hyvä eikä vaadi kalliita investointeja.
Sähkölämmitystä on myös helppo säätää ja optimoida termostaateilla ja erilaisilla ohjausjärjestelmillä, joilla eri tiloihin tai saman tilan eri osiin voi säätää eri lämpötilat.
Tulisija ja ilmalämpöpumppu keventävät laskua
Sähkölämmityksen kavereina käytetään usein lämpöpumppuja, varaavaa takkaa tai leivinuunia. Sähkölämmitteisistä pientaloista 76 prosentilla on jo tulisija tukilämmitysmuotona ja lähes joka kymmenennellä ilmalämpöpumppu.
Erityisesti ilmalämpöpumppujen suosio on viime vuosina kasvanut nopeasti. Lämpöpumppu toimii kuin jääkaappi nurinpäin: se ottaa maasta, vedestä tai ilmasta aurinkolämpöä, siirtää sen lämpöpumpun kompressoriin, joka puristaa sen säädettyyn lämpötilaan.
Suur-Uskin mukaan ainakin suoraa sähkölämmitystä käyttävissä pientaloissa ilmalämpöpumppu on useimmiten kannattava hankinta. Sellaisen saa asennettuna keskimäärin parilla tonnilla, ja se maksaa itsensä takaisin parissa vuodessa.
Lääninhallitusten muutaman vuoden takaisen vertailun mukaan ilmalämpöpumppujen hinnat asennettuna 140-neliöiseen omakotitaloon vaihtelivat 1 200–3 500 euron välillä.
Patterit kannattaa säätää 2–4 astetta alemmaksi kuin ilmalämpöpumpun lämpötila-asetus. Kannattaa myös muistaa, että ilmalämpöpumputkaan eivät ole täysin äänettömiä.
Sähkön käyttötapoja muuttamalla säästät
Energian tehostamiseen keskittyvän valtion Motivan mukaan suurin säästöpotentiaali on huonetilojen lämmityksessä, olipa lämmitysjärjestelmä mikä tahansa.
Motivan Elvari-tutkimushankkeessa pientalojen sähkönkulutus saatiin laskemaan jopa 30–40 prosenttia vain käyttötapoja muuttamalla, ilman suuria investointeja.
Suorat lattialämmitykset kannattaa kytkeä pois päältä esimerkiksi tuulikaapeista ja kodinhoitohuoneista, kun niitä ei käytetä. Jos lämmityksessä on keskitetty ohjaus, lämpö voidaan säätää alemmaksi, kun ketään ei ole kotona ja vastaavasti nostaa ennen kuin kotiväki palaa.
Tällaisia ohjauslaitteita käytetään nykyään myös mökeillä niin, että järjestelmää voidaan ohjata kännykän tekstiviesteillä: kotoa mökille lähtiessä voi käskeä tekstarilla ohjausyksikköä nostamaan lämmöt ylös. Tällaisia patterin termostaatteja komentavia ohjauslaitteita saa noin 500 eurolla.
Huonetilojen lämpötiloja kannattaa tarkkailla lämpömittareilla eikä vain termostaatin numeroarvoa tuijottaen. Termostaattien toiminta kannattaa varmistaa – varsinkin lattialämmityksessä ylilämmittäminen on tavallista.
Kilpailuttaminen on helppoa ja kannattavaa
Sähkön kilpailuttamisella voi säästää jopa yli 500 euroa vuodessa. Silti vain vähemmistö suomalaisista tekee niin siitäkin huolimatta, että Energiateollisuuden teettämän kyselyn mukaan kilpailutus koetaan helpoksi ja internetissä on useita vertailusivustoja.
Kotitalouden sähköstä voi kilpailuttaa vain noin puolet, sillä sähkö on otettava sen yhtiön piuhoista, jonka alueella sattuu asumaan tai mökki sijaitsemaan. Tästä osuudesta maksetaan siirtohintaa.
Vain itse sähköenergian osuuden voi kilpailuttaa, eli sen voi ostaa miltä tahansa sähkön myyjältä vaikka toiselta puolelta maata. Näitä sähkön vähittäismyyjiä on maassa noin 70.
Sähkön kuljettamisen energian myyjältä perille tilaajalle hoitaa se paikallinen sähköverkkoyhtiö, joka huolehtii myös sähkön laadusta ja sähkökatkojen korjauksesta.
Siirtohintaa verkkoyhtiö ei saa korottaa siksi, että asiakas päättää ostaa sähköenergian joltakin toiselta yhtiöltä. Myyjän vaihto ei vaadi mitään asennus- tai kytkentätöitä ostajan sähkökaappiin.
Myyjän vaihdon näkee vain siitä, että kotiin tulee eri laskut siirrosta ja itse sähköstä. Sähköenergialasku koostuu kuukausittaisesta kiinteästä perusmaksusta ja käytöstä riippuvasta kulutusmaksusta. Ne vaihtelevat yhtiöittäin.
Omaatuntoaan voi rauhoitella ostamalla vain ”vihreää sähköä” eli tuulella, vesivoimalla, puulla auringolla ja maalämmöllä eli uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Sama yhtiö voi toki myydä myös ”vähemmän vihreää” sähköä.
Maksuttomassa Energiamarkkinaviraston Sähkönhintaverkkopalvelussa voi verrata sähkön myyjien ajantasaisia tarjouksia ja sähkön alkuperää. Vihreän sähkön tarjouksia voi vertailla myös osoitteessa vaihdavirtaa.net-sivustolla.
Jarmo Aaltonen Teksti / 123rf Kuvitus
Oma aika 2/2014
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.