Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ennakoi blogissaan, että peliteollisuus voi kasvaa Suomessa uudeksi Nokiaksi. Sitä lukiessa nousi mieleeni Venäjällä kerrottu tarina uudesta pateesta.
Hyvämaineisen lanseeraajan maistiaistilaisuudessa ihasteltiin jäniksestä ja hevosesta valmistettua pateeta. Ihmetystä herätti, mistä saadaan riittävästi jäniksiä kohtuuhintaisen herkun tuottamiseen. Vastaus kuului: ”Se ei ole ongelma. Sekoitamme jänistä ja hevosta yhden suhde yhteen, yksi hevonen yhtä jänistä kohden.”
Suomi ja Ruotsi kuuluvat Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian jälkeen maailman tärkeimpiin pelintekijämaihin. Merkittäviä peliyhtiöitä ovat muun muassa amerikkalaiset Disney ja EA (Electronic Arts) sekä suomalaiset Rovio ja Supercell.
Yli kymmenen vuotta markkinoilla ollut Rovio ylsi viime vuonna 78 miljoonan euron liikevaihtoon. Voittoa kertyi puolet liikevaihdosta, henkilökuntaa oli yli 300.
Talouslehti Forbes nimesi Supercellin kaikkien aikojen nopeimmin kasvaneeksi peliyritykseksi. Se perustettiin vuonna 2010. Tämän vuoden ensimmäinen neljännes toi 135 miljoonan euron liikevaihdon ja 79 miljoonan tuloksen, työntekijöitä on noin 120.
Sekä Rovion että Supercellin tulokset ovat suomalaisiin pörssiyhtiöihin verrattaessa kärkitasoa.
Muutaman hengen peliyhtiöitä on Suomessa paljon. Uusia syntyy, ja vanhoja kuolee. Silloin kun yritys ei ole onnistunut luomaan tunnettua pelimaailmaa, kuten EA:n SIMs tai Rovion Angry Birds, yksittäiselle pelille on saatava heti asiakaskunta.
Nettimyynti luo valtaisan kansainvälisen potentiaalin. Kun peli tulee nettikauppaan, esimerkiksi Apple Storeen, eikä saavuta parissa päivässä niin suurta myyntiä, että säilyisi listalla, sen elinkaari päättyy. Pitkähkö valmistusaika valuu hukkaan. Epäonnistuminen tappaa helposti pienen tuottajansa. Ellei tuote tuo palkkarahoja, toiminta useimmiten loppuu.
Pelintuottajan kustannuksista valtaosa on palkkoja. Peliyhtiö ei juurikaan investoi tai kuluta ympäristöään, mutta ei luo ympärilleen taloutta rakentavia toimittajaverkostojakaan. Rahaa kuluu palkkojen lisäksi markkinointiin sekä yrityksen ja sen tuotteiden tunnetuksi tekemiseen.
Monet pelit ovat ilmaisia. Ne pyritään rakentamaan niin kiehtoviksi, että pelaaja haluaa laajentaa pelimahdollisuuttaan rahaa käyttämällä.
Supercellin valtaisa kasvu tuli kahdesta ilmaispelistä. Päivittäin niitä pelaa lähes yhdeksän miljoonaa pelaajaa. Näistä vajaa miljoona käyttää rahaa pelaamiseensa.
Pelialaa on pidetty miehisenä. Supercell on löytänyt myös naiset. Forbesin mukaan sen kahdesta pelistä toista pelaavat lähes 70-prosenttisesti naiset.
Rahaa peliyritys voi saada myös peleihin kytketyistä mainoksista ja oheistuotteista. Puhtaan peliyhtiön ympäristö on niin raaka, että moni on halukas myymään yhtiönsä muutaman onnistumisen jälkeen – jotkut ovat tässä onnistuneet miljoonatuloksin.
Osa peliyrityksistä haluaa seurata Disneyn esimerkkiä ja olla jotain muuta kuin puhdas peliyhtiö. Pelit ovat peliyritykselle turvallisempia täytehyödykkeinä kuin pääartikkelina. Kun menee Yhdysvalloissa elokuviin katsomaan Disney-filmiä, samalla voi ostaa Disney-paidan, -korun, -kirjan, -lehden ja -pelin.
Disneyn kaltaiseksi haluaisi Roviokin. Se on ilmoittanut, että tänä vuonna enää alle puolet sen liikevaihdosta tulee peleistä. Oheistuotteiden lisäksi perusteilla on Angry Birds -puistoja ja -esikouluja erityisesti Kiinaan.
Rovion idea viedä suomalaista kouluosaamista on hyvä. Hyvään liiketoimintaan sillä on pitkä ja epävarma tie.
Pelejä saa rustailla ja myydä melko vapaasti, mutta puistot ja koulut ovat pitkien hallinnollisten prosessien takana. Yrittäminen palautuu perinteiseksi, tarvitaan rakennuskaavoja, lupia, investointeja ja niin edelleen.
Myönnän myös, että miettisin, haluaisinko lapseni tai lapsenlapseni aloittavan koulutiensä Angry Birds -esikoulussa, ehkä siirtyäkseen Angry Birds -peruskouluun ja -lukioon, vaikka horisontissa siintäisi Angry Birds -yliopisto .
Onko peliyrityksistä Nokian paikkaajiksi? Peliala työllistää Suomessa 2 000–2 500 henkilöä. Jotkut peliyhtiöt hakevat sijoittajia. Pörssissä niitä ei vielä Suomessa noteerata. Rovio kertoo miettineensä pörssinoteerausta, ei kuitenkaan ehkä Suomessa.
Sijoittaisinko peliyritykseen?
Jos minulta kysyttäisiin pörssinoteeratun suuren tai keskisuuren yhtiön osalta, voisiko sen kurssi moninkertaistua tai yhtiö tehdä konkurssin, vastaisin: tuskinpa.
Jos samaa kysyttäisiin puhtaan peliyhtiön kohdalla, ensimmäiseen kysymykseen vastaisin, että se on täysin mahdollista, jälkimmäiseen, että luultavasti tekeekin.
Pelialalla toimivan yrityksen mahdollisuuksien sattumanvaraisuus ja vaikeus aikaansaada vakautta, ovat tekijöitä, jotka eivät luo uutta Nokiaa. Peliyhtiöt ovat puolustusteollisuuden tavoin aikaansaaneet sivutuotteenaan paljon hyvää sähköiseen maailmaan. Pelejä luotaessa on opittu luomaan tietokoneisiin ja puhelimiin korkeatasoista grafiikkaa, nopeutta jne.
Suomessa Tekes on tukenut peliyrityksiä kymmenillä miljoonilla euroilla. Satsaus on ollut tuottoisa. Rahat on luultavasti saatu takaisin moninkertaisesti veroina peliyrityksiltä, niiden työntekijöiltä ja asiakkailta.
On arvioitu, että suomalaisten peliyritysten tuloista 95 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Katteet ovat pieniä tai niitä ei ole.
Toisaalta potentiaalisia maksajia on paljon. Esimerkiksi Angry Birdsillä sanotaan olevan 263 miljoonaa pelaajaa ja jo yli 1,7 miljardia latausta.
Uskon pelialan tuottavan vastaisuudessakin tuloja. Joutilaisuuden lisääntyessä pelaajia tulee yhä enemmän. Pelejä pelataan taukojumppana tai matkaviihdykkeenä. Pelaaminen onnistuu esimerkiksi älypuhelimella ja tablettitietokoneella.
Se, mikä yritys tulot saa, on vaikeasti ennustettavissa. Sijoittaisin kuitenkin paljon mieluummin muutaman satasen aloittavaan peliyhtiöön kuin muutaman kympin lottoon.
Kummastakaan tuskin tienaisin, mutta ensiksi mainittuun sentään sisältyy kunniallinen, Nokian jättämää osaamista säilyttävä ja kehittävä voimavara ja pieni, kuitenkin lottoa suurempi, mahdollisuus vaurastua.
Jarmo Leppiniemi
Oma Aika 7/2013
KIRJOITTAJA ON KAUPPATIETEIDEN TOHTORI JA PROFESSORI AALTO-YLIOPISTOSSA. HÄN TOIMI PITKÄÄN OSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITON PUHEENJOHTAJANA JA ON NYKYÄÄN SEN KUNNIAPUHEENJOHTAJA.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.