Teksti Matti Välimäki
Kuva Vesa-Matti Väärä
Porin kauppatori heräilee uuteen päivään. Torimyyjät pöyhivät perunalaarejaan ja pörröinen pulu etsii sattumia kivien välistä.
– Pori. Sanakin kuulostaa lausuttuna mukavan rosoiselta, ärrä pärähtää keskeltä, oppaamme, murrepakinoitsija Elina Wallin aloittaa.
Rosoisuutta ja tiettyä karheaa kauneutta voi aistia myös Porin kauppatorista, jota reunustavat jykevät 50- ja 70-luvuilla rakennetut kerrostalot. Keskellä toria on kuvanveistäjä Pertti Mäkisen Toriparlamentti-patsas.
Tunnelmoimme kenties juuri samoilla paikoilla, joilla eräskin Poriin naitu virolainen seurapiirikaunotar sai idean, että hän haluaa palata pikaisesti takaisin Neuvostoliittoon. Kun nainen muisteli tapausta julkisuudessa, porilaiset pöyristyivät. Facebookiin syntyi nykyäänkin hyvin aktiivinen Mu Pori o kaunis -ryhmä.
Porin tori on innoittanut myös Aleksis Kiveä. Hän kirjasi Seitsemään veljekseen nykyään ehkä jo hieman liikaakin mukulakivillä tärisseen lorun: Ko tulet Porrii, su pannaa pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii.
Käy ilmi, että oppaammekin on pärekorinheiton MM-pronssimitalinainen.
Lue myös: 3 syytä matkustaa suvisen Saimaalle rannoille
Karhuja ja ihmisiä
Matkalla Raatihuoneen torniin puiston karhupatsaan äärellä pohdimme hieman tarkemmin Aleksis Kiven näkemystä porilaisesta vieraanvaraisuudesta. Yleinen käsitys lienee, että porilaiset ovat jäyhiä ja vaikeasti lähestyttäviä.
Päteekö porilaisen kohtaamiseen siis samat säännöt kuin karhuun: Peräänny rauhallisesti samalla hiljaa puhuen. Älä tuijota silmiin, se merkitsee haastetta. Jos karhu hyökkää, niin tekeydy kuolleeksi.
– No, ehkä vähän noin. Mutta kun porilaiseen tutustuu, hänestä saa elinikäisen ystävän, Elina naurahtaa.
Raatihuoneen tornista avautuvat komeat näkymät. Kokemäenjoen yläjuoksun suunnalla on isoja tehtaita ja konepajoja, toisessa suunnassa näkyy mm. jazzistaan kuuluisa Kirjurinluoto. Suoraan joen toisella puolella on vanha puuvillatehdas, jossa sijaitsee nykyään muun muassa suuri kauppakeskus.
Rokkikukkoja ja riikinkukkoja
Jokirannassa bongaamme Dingon Neumannin entisen kotitalon, jota sifonkihuivitytöt piirittivät 80-luvun puolivälissä. Vierailemme myös legendaarisessa kulttuuritalo Annankatu kuudessa, yhäkin monen bändin ja teatteriryhmän harjoitustilassa, joka näin aamupäivällä viettää vielä hiljaiseloa.
Promenadimme jatkuu Kirjurinluotoon. Nyt ei ole jazzfestivaalien, Porispere -rockfestivaalin eikä edes nostalgisen Kirvatsin Jytä -tapahtuman aika. Rokkikukkojen sijasta kaupunkipuiston lintuhäkkien luota löytyy ihan kasarityyliin pörhentelevä riikinkukko.
Meno on melko villiä myös merirosvolaivan tienoilla Kirjurinluodosta löytyvässä isossa – ja ilmaisessa – Pelle Hermannin leikkipuistossa.
– Tosi hieno paikka, tultiin tänne Ulvilasta asti. Kirjurinluodon kileissä, lampaissa ja linnuissakin riittää katsottavaa, Jenni Heinonen kertoo ja tiivistää varmasti myös 2-vuotiaan Emman ja 3,5 vuotiaan Oonan tunnot.
Lue myös: Älä matkusta Englantiin vaan Etelä-Savoon - 7 upeaa kohdetta
Alvar Aallon mestariteos
Villa Maireaan, Porin Noormarkkuun on tullut väkeä vielä paljon kauempaa, muun muassa ryhmä japanilaisia ja espanjalaisia vierailijoita.
Alvar Aallon ystävilleen Harry ja Maire Gullichsenille suunnittelemaa edustusasuntoa on kehuttu maailman kauneimmaksi taloksi. Funktionalismin suunnannäyttäjän jokainen yksityiskohta on harkittu. Sisustuksen rungon muodostavat Artekin kalusteet sekä taidemesenaatti Maire Gullichsenin kansainvälisen taiteen kokoelma.
Espanjalainen arkkitehti Paloma Suárez on haltioissaan, kun on päässyt itse tutustumaan aiemmin vain kirjoista tuttuun kokonaistaideteokseen.
– Tuntuu uskomattomalta, että näin edistynyt talo on voitu rakentaa vuonna 1939, Paloma hehkuttaa.
Villa Maireaan voi päästä tutustumaan vain tilauksesta – ja valokuvien ottaminen on kielletty. Villa Mairea on osa Ahlströmin ruukkialuetta. Saman suvun käyttöön valmistuneisiin asuinrakennuksiin kuuluvat myös Isotalo ja jugendtyylinen Havulinna.
Taiteen ystävän kannattaa muistaa myös Kokemäenjoen rannalla sijaitseva Porin taidemuseo, jonka kokoelmien pohjana ovat Maire Gullichsenin lahjoittamat teokset. Porin Käppärän hautausmaalta löytyy niin ikään hieno kulttuurikohde, Juseliuksen mausoleumi, jossa on Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemat seinämaalaukset.
Noormarkusta siirrymme aivan toiselle puolen Poria, meren äärelle. Reposaari eli Räpsöö on kolme kilometriä pitkä ja puoli kilometriä leveä saari, joka on yhdistetty mantereeseen pengertiellä.
Siika kruunaa ruokapöydän
Kalasataman Merimesta-ravintolassa kokki Juho Jokela paistaa lähivesiltä saatua siikaa.
– Siika on upea kala, maukas ja pehmeälihainen kuin kuha. Ainoa huono puoli ovat ruodot. Mutta ne me otamme pois yksitellen, Susanna Sävel kertoo. Hän pitää kalaravintolaa yhdessä äitinsä Pirkon kanssa.
– Ruotojen nyppimien on rentouttavaa puuhaa. Siinä mieli todellakin rauhoittuu, Jokela velmuilee.
Hän on oikeassa, siika ja tilliperunat kevätsipulien, paahdetun kukka- ja parsakaalin kera valkoviinikastikkeessa maistuvat erinomaisilta. Siialla on alueen ruokakulttuurissa tärkeä asema. Mäntyluodolla järjestetään joka elokuu siikajuhlat. Reposaaressa itsessään sijaitsee esimerkiksi Siikaranta ja Siikaranta Camping.
Merimestasta avautuvat hyvät näkymät vastapäiseen Mäntyluotoon, satamaan sekä Mäntyluodon edustalla sijaitsevaan sileäkallioiseen Kallon saareen. Näkymät ovat esteettömät myös Selkämerelle, jota ei ole turhilla saarilla rasitettu.
Omalaatuiset reposaarelaiset
Kalasatamassa kalastaja Keijo Nordberg selvittelee verkkojaan. Saaliiksi on tullut ahventa ja kuhaa.
– Joka päivä lähden merelle. Paitsi jos tuulee kovaa, silloin ei kannata.
Reposaaressa on erikoinen, norjalaista merimiestyyliä edustava kirkko, joka muistetaan myös presidentti Sauli Niinistön ja Jenni Haukion vihkikirkkona. Tapaamme kirkon edessä Reposaari-yhdistyksen puheenjohtajan Marjaana Holmin.
Huomio kiinnittyy heti alkajaisiksi autoon kiinnitettyyn Reposaari-tarraan, jossa lukee ”Vaiks kui kaukan ja iha outoi ihmisii”.
– Reposaarelaiset erottautuvat mielellään muista porilaisista. Jos porilaiset ovat monen mielestä outoja, niin reposaarelaiset ovat vielä oudompia. Mutta tietenkin hyvällä tavalla, Marjaana selittää.
– Murrekin on vähän erilainen. Toisin kuin porilaiset, me osataan sanoa d, hän lisää naurahtaen.
"Jos porilaiset ovat monen mielestä outoja, niin reposaarelaiset ovat vielä oudompia."
Vuoden kaupunginosa
Reposaaren outouden noteerasi äskettäin myös Suomen Kotiseutuliitto, joka valitsi sen vuoden kaupunginosaksi. Valintakriteereissä kehuttiin muun muassa saarelaisten kotiseuturakkautta ja yhteisöllisyyttä.
– Meitä on yhdistänyt sekin, että olemme joutuneet jo pariin otteeseen taistelemaan koulun säilymisen puolesta. Koulu on saarella pysynyt – ja pysyy.
Yhteisöllisiin tapahtumiin kuuluu esimerkiksi Tour de Räpsöö, Reposaaren ympäripyöräily naisille teemalla hauskat hatut. Jouluisin reposaarelaiset kokoontuvat laulamaan joululauluja kylän vanhimpien asukkaiden kotioville.
Viime vuonna Helsingin Flow-festivaalin aikaan Reposaaressa järjestettiin pienimuotoinen Reposfääri-festivaali.
Mikäli Turun yliopiston professorin Israel Nesseliuksen suunnitelmat 1700-luvun alussa olisivat toteutuneet, Reposaaren tuntisivat nykyään kaikki.
– Nesselius esitti, että Reposaaresta pitäisi tehdä Suomen pääkaupunki ja suursatama. Suunnitelmaan liittyi vesireitin avaaminen Saimaalta Päijänteen ja Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen.
Lue myös: Saaristomeren ihanimmat kohteet
Yyteri - yksi parhaista
Meri-Porin kierroksemme jatkuu Yyteriin, jossa on tänään kolean ilman takia varsin autiota. Rannalta löytyy sentään yksi perhe, ranskalaiset Michael ja Claudia Martin 5-vuotiaan Aleksandren ja 3-vuotiaan Julien kanssa.
– Upea ranta, mutta tosiaan, hieman viileää tänään, Michael huomauttaa. Claudia ei päästä lapsia lainkaan veteen kylmettymään.
Arvovaltainen The Guardian -lehti valitsi Yyterin jokin aika sitten Euroopan parhaiden perherantojen joukkoon. Vanhemmat paikkakuntalaiset muistavat hyvin, että Yyteri hoiti aikoinaan Suomessa Etelänkin virkaa silloin, kun etelänmatkat eivät olleet vielä arkipäivää.
Täällä on valittu Miss Yyterit ja Hiekkarantojen Kuningattaret. Täällä on esiintynyt The Rolling Stones. Lukuisat kauniit suomalaiset rakkaustarinat ovat syntyneet Yyterin kesässä, juhannusjuhlilla.
Mee kaikkie Yyteri o fiini. Tänään, tummien ukkospilvien välistä lankeavassa dramaattisessa valossa se on erityisen kaunis. Yyterissä joukko nuoria ottaa ensimmäistä kertaa tuntumaa purjelautoihin. Pienen harjoittelun jälkeen homma alkaa sujua ja navakka tuuli antaa laudoille mukavan vauhdin.
Maukasta porilaista grilliltä
Porin-kiertoajelumme päättyy takaisin keskustaan. Rannalla alkoi hiukoa. Kalaruokaa on jo syöty, joten vuorossa on toinen paikallinen herkku: porilainen.
Grilli-Pori-kioskilla annokseen olisi tarjolla monenlaisia lisähöystöjä, mutta pitäydyn klassisessa: se koostuu kahdesta paahtoleivästä ja sipulimakkarasta, joita on ryyditetty raa’alla sipulihakkeella, kurkkusalaatilla, sinapilla ja ketsupilla.
Legendan mukaan herkun kehittivät 1950-luvulla Helsingin yliopiston Satakuntalaisen osakunnan opiskelijat. Sittemmin porilainen on valloittanut koko maan, Raumaa myöten.
Reposaarella syödään tosin porilaisia, joissa makkara on korvattu silakkapihvillä. Niitä kutsutaan tietenkin räpsööläisiksi. Maistan porilaistani. Siinä on luonnetta ja persoonallisuutta, jopa pieni häivähdys kotiruuan tuntua.
Mu porilaine o maukas!
Lue myös:
Gotlanti on pyöräilijän paratiisi
Ruotsin Lappi hurmaa unohtumattomilla elämyksillä
Vailla lomasuunnitelmia? Matkusta Tukholman saaristoon
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.