Krkassa patikoidaan puusiltoja pitkin. Alla lipuu vesimassoja, jotka kiihdyttävät lähestyessään putouksia.

1. Tee päi­vä­ret­ki Krkan kan­sal­lis­puis­toon

Kro­a­ti­as­sa on kah­dek­san kan­sal­lis­puis­toa. Län­si-Kro­a­ti­as­sa Dal­ma­ti­an alu­eel­la si­jait­se­va Kraka on yk­si tun­ne­tuim­mis­ta ve­si­pu­touk­si­neen.

Jos Kra­kaan te­kee lep­poi­san päi­vä­ret­ken, reit­ti kul­kee pui­sia kä­ve­ly­sil­to­ja pit­kin. Ne on ra­ken­net­tu luon­non suo­je­le­mi­sek­si, mut­ta myös sik­si, et­tä kul­ku kat­ke­ai­si muu­ten ve­si­mas­soi­hin.

Alu­een läpi kul­kee Krka-joki, jon­ka an­si­os­ta kan­sal­lis­puis­to on veh­mas. Alu­eel­la on seit­se­män ve­si­pu­tous­ta, jois­ta Skra­dins­ki Buk on tun­ne­tuin ja suu­rin. Kun vesi on al­haal­la, pu­touk­sen juu­rel­la voi ui­da.

Krkan kan­sal­lis­puis­toon pää­see bus­sil­la, mut­ta myös Krka-jo­kea pit­kin lai­val­la esi­mer­kik­si Skra­din pik­ku­kau­pun­gis­ta.

Aasi asuu Biokovon vuoristossa Vrata Biokovan luomutilalla ja kyyditsee turisteja.

2. Kii­peä Bi­o­ko­von luon­non­puis­tos­sa

Jos yö­vyt Ma­kars­ka Ri­vie­ran lo­ma­ran­ni­kol­la Pod­go­ras­sa, voit teh­dä ret­kiä Bi­o­ko­von luon­non­puis­toon.

Alu­eel­la nä­kee pal­jon sit­kei­tä maas­to- ja kil­pa­pyö­räi­li­jöi­tä, ja pyö­riä vuok­ra­taan Ma­kars­ka Ri­vie­ran lo­ma­ky­lis­sä.

Mai­se­mat ovat jyl­hät ja maas­to mel­ko ki­vik­kois­ta, sil­lä Bi­o­ko­von huip­pu on 1 762 met­rin kor­keu­des­sa. Hy­väl­lä sääl­lä saat­taa nä­kyä Ita­li­an ran­nik­ko, mut­ta vuo­ris­tos­sa sumu nou­see äkis­ti.

Bi­o­ko­von alu­eel­la on vil­li­si­ko­ja, mut­ta ne las­keu­tu­vat alem­pien rin­tei­den met­siin vain tal­vi­sin ja liik­ku­vat öi­sin.

Pod­go­ras­ta saa alu­een kart­to­ja, ja jo ky­läs­tä voi läh­teä kii­pe­ä­mään, mut­ta voi myös ot­taa kyy­din ylem­mäs.

Bi­o­ko­voon ajel­laan Pod­go­ran ky­läs­tä ser­pen­tii­ni­tie­tä. Noin 45 mi­nuu­tin koh­dal­la, 15 ki­lo­met­riä Ma­kars­kal­ta, ol­laan 897 met­rin kor­keu­del­la. Siel­lä kan­nat­taa py­säh­tyä lou­naal­le Vrata Bi­o­ko­va -ra­vin­to­laan, jol­la on luo­mu­tuo­tan­toa. Tila jär­jes­tää myös oh­jat­tu­ja rat­sas­tus­ret­kiä aa­seil­la ja he­vo­sil­la. Paik­ka on avoin­na va­pus­ta lo­ka­kuun puo­li­vä­liin. Tee pöy­tä- ja va­el­lus­va­raus etu­kä­teen.

Zlatni Ratin pikkukivirannat ja Adrianmeren kirkas vesi houkuttelevat Bračin saarelle.

3. Nau­ti pa­ti­kas­ta Bra­čin saa­rel­la

Bra­čin saa­rel­la kul­kee noin kuu­den ki­lo­met­rin mit­tai­nen, Dol­če­vi­tak­si ni­met­ty ku­li­naa­ri­nen va­el­lus, joka seu­rai­lee iki­van­haa reit­tiä läpi maa­ti­lo­jen ja vil­je­lys­ten.

Dol­če­vi­ta kul­kee vii­den ra­vin­to­lan, ta­ver­nan tai maa­ti­lan, kah­den tai­de­gal­le­ri­an ja yh­den vii­ni­ti­lan kaut­ta. Kul­ki­ja saa naut­tia mat­kan var­rel­la ko­ko­nai­sen ate­ri­an hen­gen­ra­vin­non li­säk­si. Kesä–elo­kuus­sa pie­net per­hey­ri­tyk­set pi­tä­vät oven­sa au­ki, mut­ta al­ku- ja lop­pu­kau­des­ta kan­nat­taa soit­taa etu­kä­teen ja var­mis­taa au­ki­o­lo­a­jat.

Älä jätä vä­liin al­ku­pa­lo­ja Ran­ja­kin ti­lal­la, Jak­šić-gal­le­ri­aa Don­ji Hu­ma­cin ky­läs­sä ja vii­ni­tas­tin­giä Senj­ko­vi­čin ti­lal­la.

Skradinski Bukin vesiputous on Krka-joen yksi seitsemästä, tunnetuin ja suurin. Kun vesi on matalalla, putouksella voi uida.