Teksti Jarmo Aaltonen
Kuvat Fotolia
Oma aika 1/2015
Piikkikammo on ahdistuneisuushäiriön muoto
Benolefobia eli neula- tai pistospelko eli piikkikammo on yksi ahdistuneisuushäiriön eli fobian muoto. Fobioilla tarkoitetaan tilanteeseen nähden suhteetonta pelkoa jotakin asiaa kohtaan. Pelkkä neulan näkeminen voi aiheuttaa piikkikammoisessa sydämentykytystä, huimausta, pahoinvointia ja jopa itkureaktion ja pyörtymisen. Pelko voi johtaa terveystarkastusten, rokotusten tai hammaslääkärissä käynnin välttelyyn ja on siten jopa vaaraksi terveydelle.
Piikkikammoinen ei ole pelokas ja heikko
Fobioista kärsii noin joka kymmenes suomalainen, naiset selvästi miehiä enemmän. 80 prosentilla neulakammoisista myös lähisukulainen kärsii samasta vaivasta. Pelon välttely voi johtaa pelon kehään, pelon pelkäämiseen, josta on vaikea päästä pois; pelkääjälle ei pääse syntymään parempia kokemuksia kammoksuttavasta tilanteesta. Fobiat ovat usein järjenvastaisia, mutta se ei tarkoita, että piikkikammoinen olisi heikko, pelokas tai kyvytön järjelliseen ajatteluun ja toimintaan. Joillakin vain suonensisäinen piikitys tai kanyylin asettaminen suoneen aiheuttaa kammoa, ei esimerkiksi rokotuksen ottaminen.
Yksikin kauhukokemus voi johtaa piikkipelkoon
Monet eivät pelkää pistoksen aiheuttamaa kipua tai veren näkemistä vaan itse neulaa. Pistospelko voi ollavanhemmilta opittu, lapsuuden trauma tai aiemmista huonoista kokemuksista kummunnut kammo. Yksikin kamala kokemus voi heijastua kauaksi tulevaisuuteen. Neulapelko voi aiheuttaa myös verisuonten supistumista, joka vaikeuttaa esimerkiksi verikokeen ottoa entisestään.
Puudutuslaastari tai rauhoittava lääke voi auttaa
Fyysisiä keinoja helpottaa kammoa ovat katseen ja huomion siirtäminen muualle, makuuasento ja riittävästä hapen saannista huolehtiminen. Kivun siirtokin voi tepsiä: nipistää samaan aikaan itseään vaikkapa pyykkipojalla, jolloin nipistys ”peittää” piikityksen tunteen. Piikityksen yhteydessä voidaan käyttää myös puudutuslaastareita ja -voiteita sekä rauhoittavia lääkkeitä, esimerkiksi beetasalpaajia.
Puhu pelosta etukäteen pistoksen antajalle
Kammoa voi lievittää myös terapiassa, jossa pelon kohde tiedostetaan ja sitä siedätyshoidetaan eli siitä opetellaan asteittain eroon. Läheisten tuki ja muiden piikkipelkoisten vertaistuki vaikkapa internetin keskustelupalstoilla auttaa asiaa. Itse pistotilanteessa kammosta on hyvä puhua etukäteen hoitajille. Pistoksen antotekniikan on oltava hyvin hallussa, eikä hoitajien tulisi vähätellä vaivaa vaan varata siihen riittävästi aikaa. Huumori sekä läheisen tai tukihenkilön mukanaolo keventävät tilannetta. Hoidettavan on hyvä antaa itse määrätä, milloin pistetään.
Lisätietoja: Tiina Lillunen, Sanna Mansikkamäki: Aikuisten kokemuksia neulakammosta ja keinoista lievittää sitä, 2012. Holopaine: Pistospelko hallitaan. Diabetes 1, 2011.
Toskala: Pelot ja niiden voittaminen, wsoy 1997. www.diabetesliitto.fi
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.