Pitkän rikostoimittajauransa ansiosta Harri Nykänen tuntee sekä alamaailman että poliisin tavat ja käytännöt läpikotaisin.
– Se helpottaa aika lailla työtäni dekkaristina. Kun tuntee toimintatavat, ei tarvitse joka asiaa selvittää erikseen. Sieltä saa myös hyviä kirja-aiheita, kuten suoraan uutisistakin. Melkein jokaisessa kirjassani on ainakin osa totta, kun olen ripotellut tositarinoita sekaan mausteeksi.
Vaikka rötöstoimittajan ura on takana, Nykänen saa edelleenkin vinkkejä niin rosvoilta kuin poliiseiltakin.
– Melkein joka päivä joku rosvo tai poliisi soittaa, joten kyllä tässä jyvällä pysyy ja juttuja kuulee.
Lue myös: Voiko kenestä tahansa tulla kirjailija?
Kirja lähti nimestä
Joskus dekkari voi lähteä kehkeytymään vaikka nimestä, Harri Nykänen kertoo.
Hän käy parin roihuvuorelaisen vanhan luokkakaverinsa kanssa kolmikon kimppamökillä Savukoskella Lapissa kalassa. Yhdellä reissulla nuotiolla tuli puhetta siitä, mitähän Johnnylle ja Bantzolle kuuluu.
– Nimet jäivät pyörimään mieleeni, mutta eihän sellaisten nimien ympärille voi kehiä vakavaa kirjaa, joten siitä tuli huumoridekkari. Myöhemmin siirsin heidät 1970-luvulle kirjassa Pamalaton jumaus.
Myös Nykäsen suosituimmalla kirjahahmolla, ”alamaailman puhdistuslaitoksella” Raidilla, on esikuvansa todellisuudessa. Hän nappasi sen eräältä konnien velanperijältä eli ”torpedolta”. Raid ja poika syntyi suoraan Nykäsen kirjoittaman uutisen pohjalta.
Komisario Eero Janssoniin Nykänen on ottanut ominaisuuksia helsinkiläisestä rikoskomisariosta Martti Puhakasta.
Kafka olikin divarinpitäjä
Alun alkaen Nykäsen piti kirjoittaa vain yksi Raid-dekkari, mutta niitä on siunaantunut jo kymmenen. Lisäksi kirjoista on tehty tv-sarja, elokuva ja jopa sarjakuva.
Juutalainen etsivä Ariel Kafka taas syntyi siitä, että Nykänen tunsi Dennis Pastersteinin, joka oli toinen kahdesta juutalaisrikospoliisista. Kafka-nimi ei ole lainattu tunnetulta kirjailijalta, vaan entiseltä punavuorelaiselta divarinpitäjältä.
– Ostin 1970-luvulla Kafkalta ensimmäiset jenkkifarkkuni, Nykänen naurahtaa.
Nykyisin Harri Nykänen saa toimeentulonsa omien ja muiden dekkaristien kirjojen kustantamisesta. Hänen ja entisen rikostoimittajakaverinsa Jouni Tervon kustantamo on haalinut julkaisuoikeuksia suoraan kirjailijoilta ja perikunnilta.
– Meillä on Mauri Sariolan 40 kirjan oikeudet ja olemme tehneet noin 150 e-kirjaa. Viime vuosi oli meillä tosi hyvä vuosi; kirjallisuuden lajeista dekkarit myyvät kuitenkin parhaiten.
https://youtu.be/R-Se8KWU9co
Lue Oman Ajan numerosta 4/2017 miten Nykäsen ura rikostoimittajana päättyi.
Lue myös:
Kirjailija Laura Honkasalo: Olen blogien vihalukija
Kirjailijapari: ”Kumpikaan meistä ei kaipaa omaa elämää”
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
LUE OMA AIKA