1. Lä­pät lais­kis­tu­vat

Jopa 30 pro­sent­tia nai­sis­ta ja 20–30 pro­sent­tia mie­his­tä kär­sii jal­ko­jen las­ki­moi­den va­jaa­toi­min­nas­ta eli suo­ni­koh­juis­ta. Suo­ni­koh­jut syn­ty­vät, kun jal­ko­jen iso­jen las­ki­moi­den lä­pät ei­vät enää jak­sa pum­pa­ta ver­ta ta­kai­sin kier­toon sen va­lu­es­sa alas, vaan veri pak­kau­tuu las­ki­moi­hin ”lam­mi­koik­si”. Sik­si iho suo­ni­koh­ju­jen koh­dal­ta tun­tuu usein läm­pi­mäm­mäl­tä kuin muu­al­la ja­las­sa.

2. Pe­ri­mä al­tis­taa eni­ten

Pai­kal­laan py­sy­vä työs­ken­te­ly­a­sen­to, oli se sit­ten sei­so­mis­ta tai is­tu­mis­ta, kuor­mit­taa jal­ko­jen las­ki­moi­ta sa­moin kuin yli­mää­räi­set ki­lot. Suo­ni­koh­jut ovat kui­ten­kin hy­vin pe­rin­nöl­li­siä, ja pe­ri­mä on­kin suu­rin syy nii­den syn­tyyn. Sik­si suo­ni­koh­ju­jen eh­käi­se­mi­nen on vai­ke­aa. Nai­sil­la myös ras­kau­det ja syn­ny­tyk­set te­ke­vät tie­tä suo­ni­koh­juil­le.

Ai­van tar­kas­ti ei tie­de­tä, mi­ten suo­ni­koh­jut saa­vat al­kun­sa: pet­tä­vät­kö en­sin las­ki­moi­den lä­pät vai me­net­tä­vät­kö las­ki­moi­den sei­nä­mät kim­moi­suu­ten­sa.

3. Kipu ja tur­vo­tus pa­he­ne­vat il­taa koh­ti

Kai­kil­la suo­ni­koh­jut ei­vät oi­rei­le, vaik­ka ne oli­si­vat nä­ky­viä. Sil­loin ne ovat en­nen kaik­kea kos­meet­ti­nen hait­ta. Ja toi­sin päin: suo­ni­koh­jut voi­vat ol­la ki­vu­li­aat, vaik­ka ne oli­si­vat pii­los­sa. Sil­loin ne ovat syn­ty­neet jal­ko­jen sy­vem­mäl­lä si­jait­se­viin pin­ta­las­ki­moi­hin.

Suo­ni­koh­jut ai­heut­ta­vat ki­pua, ki­hel­möin­tiä ja kuu­mo­tus­ta. Myös tur­vo­tus ja jal­ko­jen kos­ke­tu­sar­kuus ovat ta­val­li­sia oi­rei­ta. Jal­ko­jen tur­vo­tus pa­he­nee il­taa koh­ti, kos­ka pai­ne las­ki­mois­sa nou­see päi­vän mit­taan, ja tur­vo­tus­ta syn­tyy las­ki­moi­den ul­ko­puo­lel­le. Jal­ko­jen kipu ja ki­hel­möin­ti joh­tu­vat tur­vo­tuk­ses­ta. Yöl­lä le­vos­sa tur­vo­tus vä­he­nee, mut­ta ja­lois­sa voi ol­la suo­nen­ve­toa ja sär­kyä: suo­ni­koh­jut te­ke­vät ja­lois­ta ras­kaat ja le­vot­to­mat.

4. Ei­vät pa­ra­ne it­ses­tään

Iän myö­tä suo­ni­koh­jut kas­va­vat, sil­lä ne ei­vät pa­ra­ne it­ses­tään. Vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa oli­si syy­tä ha­keu­tua tut­ki­muk­siin, kun jal­ko­jen iho al­kaa koh­ju­jen koh­dal­ta pu­noit­taa ja hil­seil­lä. Pa­him­mil­laan suo­ni­koh­jut voi­vat joh­taa sää­ri­haa­vaan.

Mie­het ha­keu­tu­vat tyy­pil­li­ses­ti hoi­toon vas­ta sit­ten, kun koh­jut ovat kas­va­neet isoik­si. Isot suo­ni­koh­jut al­tis­ta­vat kui­ten­kin ve­ri­tul­pil­le eten­kin pit­kien len­to­mat­ko­jen jäl­keen ja ovat sik­si myös vaa­ral­li­sia.

Jos jal­ko­jen tur­vo­tus ja ki­pui­lu on jo­ka­päi­väis­tä, kan­nat­taa ha­keu­tua lää­kä­riin.

5. La­ser kor­van­nut leik­kauk­sia

Suo­ni­koh­ju­ja hoi­de­taan ki­vun hel­pot­ta­mi­sek­si, las­ki­mo­ve­ri­tulp­pien eh­käi­se­mi­sek­si ja kos­meet­ti­sis­ta syis­tä. Ko­ti­hoi­to­na voi käyt­tää eri­kois­liik­keis­sä myy­tä­viä tu­ki­suk­kia, mut­ta jos vai­va on han­ka­la, tar­vi­taan ki­rur­gis­ta kä­sit­te­lyä: Vaah­to­ruis­ku­tus­ta käy­te­tään sekä pie­niin et­tä uu­siu­tu­nei­siin koh­jui­hin. Vi­al­li­siin las­ki­moi­hin ruis­ku­tet­ta­va vaah­to ku­tis­taa las­ki­moi­ta. La­se­ril­la taas hoi­de­taan suu­rem­pia ja en­sim­mäis­tä ker­taa hoi­det­ta­via koh­ju­ja. La­se­ril­la hoi­det­ta­va suo­ni läm­pö­ku­tis­te­taan. La­ser on kor­van­nut mo­nen vii­kon sai­raus­lo­man vaa­ti­van leik­kauk­sen.

Jul­ki­sel­la puo­lel­la suo­ni­koh­jut hoi­de­taan kii­reet­tö­mä­nä, yk­si­tyi­sel­lä puo­lel­la hoi­toon pää­see no­pe­am­min ja myös es­teet­ti­sis­tä syis­tä, mut­ta kus­tan­nuk­set pi­tää mak­saa ko­ko­nai­suu­des­saan it­se.

Jaa­na Ki­vim­pel­to-Tulk­ki Teks­ti / 123rf Kuva

Asi­an­tun­ti­ja­na ve­ri­suo­ni­ki­rur­gi, ki­rur­gi­an do­sent­ti Mi­ka­el Rai­lo.

Läh­tee­nä myös ter­veys­kir­jas­to.fi

Oma Ai­ka 6/2014