His­to­ria päh­ki­nän­kuo­res­sa

Kun an­si­oi­hin si­dot­tua työ­e­lä­ket­tä ryh­dyt­tiin poh­ti­maan 1950-lu­vul­la, so­ke­rin ja kah­vin sään­nös­te­ly oli lop­pu­nut muu­ta­ma vuo­si ai­em­min. Maan­vil­je­li­jöi­tä suo­si­nut kan­sa­ne­lä­ke oli ol­lut ole­mas­sa vuo­des­ta 1939.

Työ­e­läk­keen isä­nä pi­de­tään so­vel­ta­vas­ta ma­te­ma­tii­kas­ta väi­tel­lyt­tä Tei­vo Pen­ti­käis­tä (1917–2006), joka joh­ti jär­jes­tel­mää nel­jä vuot­ta suun­ni­tel­lut­ta ko­mi­te­aa. Hän toi­mi so­si­aa­li­mi­nis­te­ri­ön va­kuu­tu­so­sas­ton pääl­lik­kö­nä 1960-lu­vun al­ku­puo­lel­le, min­kä jäl­keen hä­net hou­ku­tel­tiin työ­e­lä­keyh­tiö Il­ma­ri­sen toi­mi­tus­joh­ta­jak­si.

Niin ikään Il­ma­ri­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja­na 1991–2007 työs­ken­nel­lyt Kari Puro veti elä­keu­u­dis­tuk­sia val­mis­tel­lut­ta ryh­mää 15 vuot­ta. Eh­do­tuk­set to­teu­tet­tiin sel­lai­si­naan.

”Pu­ron ryh­män” on nyt­tem­min kor­van­nut ”Ran­ta­lan ryh­mä” eli Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen toi­mi­tus­joh­ta­jan Juk­ka Ran­ta­lan ve­tä­mä työ­mark­ki­na­po­ruk­ka.

 Lue myös: Ve­ro­tus yl­lät­ti

Työ­e­lä­ke ny­kyi­sin

Suo­men kan­sain­vä­li­ses­ti oman­lai­ses­sa, ha­jau­te­tus­sa ja la­ki­sää­tei­ses­sä elä­ke­mal­lis­sa eläk­kei­den ra­has­toin­nis­ta vas­taa­vat yk­si­tyi­set elä­keyh­ti­öt, jul­ki­sa­lo­jen Keva sekä elä­ke­sää­ti­öt ja -kas­sat. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat edus­tet­tui­na elä­keyh­ti­öi­den hal­lin­nois­sa.

Työ­e­lä­ke muo­dos­tuu kai­kis­ta työ­u­ran ai­kai­sis­ta an­si­ois­ta palk­ka­työs­sä ja yrit­tä­jä­nä. Ny­kyi­set työs­sä­käy­vät mak­sa­vat par­hail­laan eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet. Elä­ke­mak­su pe­ri­tään sekä työ­nan­ta­jal­ta et­tä työn­te­ki­jäl­tä, ja osa mak­suis­ta pan­naan ra­has­toi­hin kas­va­maan.

Alun pe­rin eläk­keet hoi­ti työ­nan­ta­ja, mut­ta vuo­des­ta 1993 myös pal­kan­saa­jat ovat mak­sa­neet elä­ke­mak­sua. Työ­nan­ta­ja pe­rii työn­te­ki­jöi­den osuu­den suo­raan pal­kas­ta.

Vii­me­ai­kai­sia uu­dis­tuk­sia

Tel-jär­jes­tel­män mit­ta­vin uu­dis­tus teh­tiin 2005. Elä­ket­tä al­koi ker­tyä jo 18-vuo­ti­aa­na, en­nen vas­ta 23-vuo­ti­aa­na. Yli 63-vuo­ti­ail­le tuli ”su­per­kart­tu­ma”. Li­säk­si työt­tö­myy­se­läk­kei­tä hei­ken­net­tiin.

Vuo­teen 1996 saak­ka elä­ke las­ket­tiin nel­jän vii­mei­sen työ­vuo­den mu­kaan, jois­ta pa­ras ja huo­noin pois­tet­tiin. Sen jäl­keen elä­ke­pal­kan poh­jak­si otet­tiin 10 vii­meis­tä vuot­ta. Vuo­des­ta 2005 läh­tien eläk­kee­seen on vai­kut­ta­nut koko työ­his­to­ria.

Lue myös: Näin säi­ly­tät elin­ta­so­si eläk­keel­lä

Kuvateksti Reima Oy:n lastenvaatetehdas Kankaanpäässä tammikuussa 1972. Varatoimitusjohtaja Heikki Lampinen tarkkailee ompelijoiden työn laatua.

Vuo­den 2017 ai­ka­na Oma Ai­ka jul­kai­see ker­ran kuus­sa Suo­mi 100 vuot­ta -juh­la­jut­tu­ja.

Lue myös:

Työ­e­lä­ke­mak­su ei hait­taa vii­si­kymp­pi­sen työl­lis­tä­mis­tä

Näin eläk­keet muut­tu­vat: 5 tär­kein­tä fak­taa

Eläk­kei­den ve­ro­tuk­sen abc