Tut­ki­jat ovat ar­vel­leet, et­tä ai­ka oli­si kään­ty­nyt suo­tui­sam­mak­si mie­hen jul­ki­sel­le it­ke­mi­sel­le, jota pit­kään pi­det­tiin epä­mas­ku­lii­ni­se­na heik­kou­den merk­ki­nä. Ny­ky­mies saa it­keä il­man ilk­ku­mis­ta. Luu­se­ri­lei­man si­jaan se voi osoit­taa hy­vää it­se­tun­toa ja roh­keut­ta: it­ki­jä us­kal­taa pal­jas­taa sy­vim­mät tun­ton­sa ja aset­tua alt­tiik­si haa­voit­tu­mi­sel­le. Yh­dys­val­lois­sa on ar­vi­oi­tu, et­tä suh­tau­tu­mi­nen mie­hen vuo­dat­ta­miin kyy­ne­liin oli­si muut­tu­nut syys­kuun 2011 ter­ro­ri-is­kun jäl­keen.

Ur­hei­lu­suo­ri­tus­ten jäl­keen mie­hen on lupa it­keä jul­ki­ses­ti. Hän saa sii­tä osak­seen ihai­lua. Mi­ten lii­kut­ta­vaa oli, kun Tee­mu Se­län­ne ja Kim­mo Ti­mo­nen it­ki­vät Sots­hin olym­pi­ap­rons­sin yh­tey­des­sä!

Toi­sin  oli vie­lä vuon­na 2006, kun puo­lus­ta­ja Tep­po Num­mi­nen purs­kah­ti it­kuun To­ri­non olym­pi­a­lai­sis­sa. Suo­mi oli hä­vin­nyt Ruot­sil­le olym­pi­a­tur­nauk­sen lop­puot­te­lus­sa. Toi­mit­ta­ja jou­tui kes­keyt­tä­mään haas­tat­te­lun, ja jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa tun­net­tiin myö­tä­e­lä­mi­sen li­säk­si myö­tä­hä­pe­ää.

Ovat mie­het en­nen­kin it­ke­neet

An­tii­kin Krei­kas­sa mie­het it­ki­vät avoi­mes­ti. En­sim­mäi­nen kui­va kau­si koit­ti Pla­to­nin op­pien myö­tä, mut­ta kes­ki­a­jal­la it­ke­mi­ses­tä tuli taas hy­väk­syt­tyä. Esi­mer­kik­si 1300-luku oli Eu­roo­pas­sa tun­tei­den vuo­si­sa­ta, jol­loin kyy­ne­leet vir­ta­si­vat vuo­laas­ti.

Re­nes­sans­sin ja us­kon­puh­dis­tuk­sen jäl­keen it­kua taas pi­dä­tel­tiin, mut­ta 1700-lu­vun kuu­lu rans­ka­lai­nen fi­lo­so­fi Jean-Jac­qu­es Rous­se­au piti it­ke­mis­tä pait­si ja­lo­na puu­ha­na, myös en­nen kaik­kea mie­hi­se­nä omi­nai­suu­te­na.

Län­si­mais­ten mies­ten kyy­ne­leet ty­reh­tyi­vät te­ol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen myö­tä. Hei­dän piti joh­ta­ji­na, yrit­tä­ji­nä ja te­ol­li­suus­mie­hi­nä hil­li­tä it­sen­sä.

Teks­ti Min­na Hie­ta­kan­gas / Kuva Leh­ti­ku­va

Lue li­sää Oma Ai­ka -leh­des­tä 8/2014.