Teksti Jarmo Aaltonen
Kuvat Fotolia
Masennus on elimistöä kuormittavan stressin aiheuttama tila, jonka puhkeamiselle ei toistaiseksi ole löydetty yksittäistä syytä. Se voi kohdata kenet tahansa ja siihen liittyy monesti muitakin oireita kuten ahdistuneisuutta, pelkotiloja ja paniikkihäiriöitä.
Masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt kahdessa vuosikymmenessä Yhdysvalloissa 400 ja Euroopassa peräti 500 prosenttia.
Yhdysvalloissa 60–90 prosenttia lääkärikäynneistä johtuu stressiperäisistä oireista, joihin masennuskin kuuluu. Kaikista reseptilääkkeistä lääkärit kirjoittavat eniten juuri masennuslääkkeitä.
Masennuksen laukaisee usein jokin odottamaton ja ikävä elämäntilanteen muutos: avioero, läheisen kuolema, sairaus, työttömyys tai vakava päihdeongelma. Ydinoire on pitkittynyt masentuneisuuden tunne.
Masennusta hoidetaan useimmiten mielialalääkkeiden ja psykoterapian yhdistelmällä. Erilaisia depressiolääkkeitä on nykyisin Suomessa käytössä parisenkymmentä, joista jotkin saattavat aiheuttaa painonnousua, vatsaoireita tai seksitoimintojen häiriöitä.
Masennuksen hoitoon on kehitteillä useitakin lääkkeettömiä, hermoston säätelyyn perustuvia menetelmiä, joita kutsutaan neuromodulaatioksi. Ne eivät välttämättä korvaa lääkkeitä ja psykoterapiaa, vaan tulevat niiden rinnalle.
Lue myös: ”Burnoutin partaalla löysin toisen todellisuuden”
Tehokas vaikeaan masennukseen
Sähköhoito (ECT) ja magneettistimulaatio (TMS) ovat Suomessa jo melko laajasti käytössä.
Sähköhoitoa pidetään tehokkaimpana hoitomuotona vaikeassa tai psykoottisessa depressiossa ja silloin, kun lääkehoito ei tehoa tai on olemassa itsemurhavaara. Sähköhoito annetaan nukutuksessa.
TMS:ssä tarkoin valittuja aivoalueita stimuloidaan magneettisilmukan avulla.
Tasavirtastimulaatiossa (tDCS) aivoihin kohdistetaan heikkoa sähkövirtaa päähän kiinnitettävien elektrodien avulla. Masennuksesta kärsivät potilaat voivat toteuttaa hoitoa itse kotona heille lainattavien laitteiden avulla.
Mageettikonvulsiossa (MST) potilaalle aiheutetaan perinteisen sähköhoidon tapaan mielialaa normalisoiva epileptinen kohtaus, mutta alueellisesti rajattuna. Magneettikonvulsiohoito on vasta kokeiluvaiheessa eikä sitä vielä käytetä Suomessa.
Kokeiluvaiheessa
Syväaivostimulaatio (DBS) on kokeiluvaiheessa Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (TAYS) vaikeaa masennusta 10–15 vuotta sairastaneilla.
Syväaivostimulaatio on tarkoitettu sellaisen vaikean masennuksen hoitoon, johon muut hoitomenetelmät eivät tehoa. Se on hyväksytty pakko-oireisen häiriön hoidoksi. Menetelmässä kalloon porataan reiät, joiden kautta aivoihin asetetaan elektrodit.
Epiduraalistimulaatiota on käytetty kroonisen kivun hoidossa, mutta sitä sovelletaan nyt myös masennukseen Suomen ulkopuolella, muun muassa Ranskassa.
Menetelmässä potilaaseen asennetaan neurokirurgisessa leikkauksessa epiduraalistimulaattori, joka stimuloi aivojen pintakerrosta samalla tavalla kuin DBS stimuloi aivojen syviä alueita.
Lue myös:
Kun muut ihmiset ahdistavat - tällainen on sosiaalisten tilanteiden pelko
Työhyvinvoinnilla yhteys masennukseen – Voidaanko työyhteisössäsi hyvin?
Masennus vie halut – ”On turha tulla suoraan seksuaaliterapiaan”
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.