Hyvän pörssivihjeen antajan pitäisi tietää tulevaisuudesta enemmän kuin kauppaa käyvien. Tällaista tietoa vihjeiden antajilla ei yleensä ole.
Sisäpiirin tietäjät eivät tapaa antaa sijoitusvihjeitä. Työpaikka vaarantuu, ja pahimmillaan odottaa käräjäsali.
Yritysjohdolta saa silti vihjeitä, kunhan viitsii lueskella pörssiyhtiöiden verkkosivuilta johdon ja hallituksen jäsenten omistuksia ja niiden muutoksia. Johdon kaupat voivat olla hyviä malleja sijoittajille, vaikkeivät ne perustuisikaan yksittäisen päätöksen tuntemiseen eli sisäpiiritietoon.
Johdolla on käsitys yrityksen tulevaisuudesta, mahdollisuuksista ja riskeistä.
Heillä on suunnitelmia, jotka voivat muuttua myöhemmin päätöksiksi ja siinä vaiheessa sisäpiirin tiedoksi.
Kaikki tämä heijastuu heidän osakekaupoistaan.
Usea sijoittajaystäväni sanoo seuraavansa osakekauppoja, joita pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat ja hallituksen jäsenet tekevät johtamansa yhtiön osakkeilla. He ostavat, kun johto ostaa ja myyvät, kun johto myy. He kertovat pärjäävänsä.
Sijoitusperiaatteen sanotaan toimivan jopa Yhdysvaltojen pörssimarkkinoilla, tosin vain hetken. Väitetään, että 15 sekunnissa kurssi on korjaantunut sisäpiirin kauppatiedon huomioonottavaksi.
Yritysjohdolla olevan julkistamattoman tiedon hyväksikäyttö on kielletty osakekaupoissa. Kielto koskee niin yritysjohtajia kuin muitakin, jotka saavat niin sanottua sisäpiirin tietoa. On samantekevää, onko tieto saatu tarkoituksella tai vahingossa: neuvottelukumppanina, tilintarkastajana, puolisona, taksinkuljettajana, siivoojana tms.
Sisäpiiritiedon käyttäminen osakekaupoissa on kielletty kaikissa maissa, joissa on merkittävää pörssitoimintaa. Kielto on pörssitoiminnan edellytys.
Jos epäilen kaupan toisella osapuolella olevan yhtiöstä tietoa, jonka julkiseksi tulo nostaa tai laskee kurssia, en tee kauppoja. Hänhän hankkisi hyötynsä minun kustannuksellani. Häneltä ostaisin liian kalliilla, hänelle myisin liian halvalla.
Pörssiyhtiöillä ja pörssillä on sisäpiiriohjeensa, jonka noudattamista ne itse valvovat. Lakiin perustuvaa valvontaa harjoittaa Finanssivalvonta ja viime kädessä poliisi. Viime vuonna Finanssivalvonta tutki 47 sisäpiiritiedon väärinkäyttöepäilyä. Niistä ani harva päätyi poliisille. Välittäjät ilmoittivat Finanssivalvonnalle 34:sta epäilyttävästä kaupasta.
Pörssiyhtiöiden omistukset ovat säilyneet pääosin julkisina vastakkaisesta lobbauksesta huolimatta. Siksi julkinen sana täydentää viranomaisten rajoitettuja resursseja. Kun epäilyttävä kauppa tulee esille mediassa, siitä kiinnostuu Finanssivalvontakin.
Tosin ulkomaiset omistajat voivat kätkeytyä hallintarekisterin taakse. Jotkut väittävät joukon suomalaisiakin olevan hallintarekisterin kätkössä. Vaikea tietää, sillä hallintarekisteri ei aukene yleisölle.
Suomessa sisäpiirikaupan seuraamukset ovat harvinaisia Ruotsiin verrattuna. Finanssivalvonnan tutkimien asioiden määrä on kuitenkin kasvanut merkittävästi. EU:n myötä sisäpiirikaupat ensin kiellettiin ja niitä ryhdyttiin valvomaan. Sitten säännökset siirrettiin rikoslakiin. Rangaistukset mitoitettiin kovimmillaan törkeän petoksen mukaisiksi.
Sisäpiirisäännösten rikkomisesta rangaistuja ovat esimerkiksi vankeuteen tuomitut TJ Groupin ex-johtajat, sakotettu Sammon ex-johtaja ja Rahoitustarkastuksen (nykyisin Finanssivalvonta) julkisesti huomauttama Aspon hallituksen jäsen.
TJ Group oli käännekohta. Käräjäoikeus ei nähnyt asiaa pahana. Korkein oikeus aloitti uuden ajan ankaroitetun lain soveltamisessa ja määräsi ehdotonta vankeutta.
Elinkeinoelämä on kulkenut lainsäädännön edellä vastuullisessa suhtautumisessa pörssimarkkinoiden uskottavuuden loukkaamiseen sisäpiirikaupoilla. Useissa tapauksissa julkinen epäily on riittänyt potkuihin, ykköspaikaltakin.
Olen miettinyt, miksi hyvissä asemissa olevat ottavat suuren maine- ja urariskin pienehköjen sisäpiirikauppojen takia. Miljoonakaupat ehkä perustuvat uskoon, ettei näistä pahoja seuraa, kun ei ennenkään.
Ehkä syynä on välinpitämättömyys. Syy voi olla myös vääristyneessä egokäsityksessä. Kuten organisaatiossani, olen myös yhteiskunnassa muiden yläpuolella.
Jotkut sanovat säännösten olevan niin tulkinnanvaraisia, että vahinkoja tulee. Kokemukseni mukaan säännöksiä kunnioittavalle ei satu vahinkoa. Kun nytolin pörssiyhtiön hallituksessa, ennen osakekauppaa asiaa piti kysyä yhtiön lakimieheltä. Epävarmuus riitti estämään kaupan.
Saadun tiedon väärinkäyttämisen tutkiminen ja toteen näyttäminen ovat osoittautuneet hankaliksi. Tehokkain sisäpiirikaupan ehkäiseminen tapahtuu vähentämällä sisäpiiritiedon syntymistä: määräämällä pörssikursseihin vaikuttava tieto mahdollisen laajasti julkiseksi ja valvomalla tehokkaasti julkistamista.
Näinkin Suomessa EU-kehityksen myötä menetellään. Paljon on vielä tehtävissä, mutta 25 viime vuoden kehitys on ollut huimaava. Laulun sanoin: paremmaksi kaikki muuttuu, vaan hyväksi ei milloinkaan.
Mielestäni olemme jo edenneet sen verran, että sisäpiiriläisten matkimisesta saatava hyöty on suurempi kuin sisäpiirikaupoista sijoittajille aiheutuva vahinko.
Juuri nyt
● EPÄILIJÄLLE: Tutki, muuttuiko jonkin yhtiön kurssi voimakkaasti, kun tilinpäätös tuli julki. Jos se muuttui, on aihetta epäillä, ettei kaikkia kurssiin olennaisesti vaikuttavia seikkoja ole julkistettu oikea-aikaisesti. Tällöin sisäpiiritietoakin on saattanut olla pitkään ja monenkäytettävissä.
● IDOLIUSKOISILLE: Valitse esikuvasi, kuten kiinnostavien yhtiöiden toimitusjohtajat ja hallituksen jäsenet taikka Björn Wahlroos, Kari Stadigh, Risto Murto jne. Tutki sisäpiirirekistereistä ja omistusjulkistuksista, mitä idolisi ostaa ja myy. Tee perässä.
● MUILLE: Sisäpiirin toimilla ei ehkä ole kovin suurta merkitystä yksittäisinä kauppoina, mutta suhtautumisella sisäpiirikauppoihin niiden sääntelyn ja valvonnan tasolla on suuri merkitys, kun arvioidaan eri maiden pörssisivistystä ja maan turvallisuutta omien sijoituskohteiden kotimaana.
Esimerkiksi Venäjän sisäpiirikurin sanotaan olevan niin väljä, etteivät maan osakemarkkinat vielä sovellu turvahakuiselle sijoittajalle eikä sinne voi vielä syntyä merkittävää finanssikeskusta.
Jarmo Leppiniemi
KIRJOITTAJA ON KAUPPATIETEIDEN TOHTORI JA PROFESSORI AALTO-YLIOPISTOSSA. HÄN TOIMI PITKÄÄN OSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITON PUHEENJOHTAJANA JA ON NYKYÄÄN SEN KUNNIAPUHEENJOHTAJA.
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
OMA AIKA TÄNÄÄN
LUETUIMMAT
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Asiakaspalvelu palvelee sinua arkisin klo 8-16 numerossa 03 4246 5341 ja sähköpostitse osoitteessa omaaika@jaicom.com
Tavoitat toimituksen osoitteista:
Päätoimittaja Anu Virnes-Karjalainen anu.virnes-karjalainen@elmomedia.fi tai p. 040 7464451
Toimitussihteeri Leena Filpus leena.filpus@elmomedia.fi tai p. 040 531 6552
LehtiMoguli Oy
PL 41, 00211 Helsinki
Tämä sivusto käyttää evästeitä käytettävyyden parantamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt myös evästeiden käyttämisen.