1 On­ko avo­puo­li­soil­la ela­tus­vel­vol­li­suus?

Avo­puo­li­sot ei­vät ole toi­siin­sa näh­den ela­tus­vel­vol­li­sia. Avo­liit­toon kui­ten­kin kuu­luu, et­tä mo­lem­mat ot­ta­vat osaa yh­tei­seen ta­lou­teen. Jos vain toi­nen osal­lis­tuu elä­mi­sen ku­lui­hin, tätä voi­daan mah­dol­li­ses­ti hy­vit­tää toi­sel­le avo­lii­ton päät­ty­es­sä.

2 Jos avo­puo­li­sot asu­vat vuok­ral­la

Lain mu­kaan avo­puo­li­sot vas­taa­vat yh­teis­vas­tuul­li­ses­ti yh­tei­sen asun­non vuok­ran­mak­su­vel­voit­tees­ta, vaik­ka ai­no­as­taan toi­nen heis­tä oli­si vuok­ra­so­pi­muk­sen osa­puo­li. Tämä tar­koit­taa myös sitä, et­tei toi­nen heis­tä voi yk­sin ir­ti­sa­noa vuok­ra­so­pi­mus­ta, vaik­ka se oli­si yk­sin hä­nen ni­mis­sään.

Jos toi­nen muut­taa pois yh­tei­ses­tä asun­nos­ta, hä­nen on il­moi­tet­ta­va muu­tos­ta vuok­ra­nan­ta­jal­le. Jos muut­toil­moi­tus­ta ei ole teh­ty, vuok­ra­nan­ta­jan nä­kö­kul­mas­ta vuok­ra­lai­set ovat edel­leen yh­teis­vas­tuus­sa asun­nos­ta ja vuok­ran­mak­sus­ta.

3 Jos avo­puo­li­sot asu­vat omis­tu­sa­sun­nos­sa

Jos puo­li­so muut­taa asu­maan toi­sen puo­li­son yk­sin omis­ta­maan asun­toon, lain mu­kaan ei kat­so­ta, et­tä avo­puo­li­so oli­si vuok­ra­suh­tees­sa toi­seen osa­puo­leen. Avo­puo­li­sot ta­val­li­ses­ti so­pi­vat kes­ke­nään sii­tä, mi­ten ar­jes­ta ja asu­mi­ses­ta ai­heu­tu­vat ku­lut ja­e­taan. Jos avo­puo­li­so ra­hoit­taa toi­sen puo­li­son yk­sin omis­ta­maa omai­suut­ta, täs­tä kan­nat­taa pi­tää kir­jaa ja teh­dä suu­rem­mis­ta ra­hoi­tu­se­ris­tä asi­a­kir­jat.

Jos ra­hoi­tus­pa­nos on olen­nai­nen, asi­an voi hoi­taa esi­mer­kik­si si­ten, et­tä asi­as­ta teh­dään vel­ka­kir­ja tai avo­puo­li­so myy toi­sel­le ra­hoi­tus­pa­nos­ta vas­taa­van osuu­den omai­suu­des­ta. Täl­löin voi­daan vält­tyä sil­tä, et­tä rii­ta­ti­lan­tees­sa on vai­kea erot­taa toi­sen omis­ta­mas­ta omai­suu­des­ta sitä pa­nos­ta, jon­ka toi­nen on sii­hen si­joit­ta­nut.

Jos avo­liit­to päät­tyy eroon, toi­sen puo­li­son omai­suu­teen pa­nos­ta­mi­nen voi­daan huo­mi­oi­da vii­me kä­des­sä joko pe­rus­teet­to­man edun pa­lau­tus­ta kos­ke­va­na asi­a­na tuo­mi­ois­tui­mes­sa tai jos uu­si avo­liit­to­la­ki so­vel­tuu, hy­vi­tys­tä kos­ke­va­na vaa­ti­muk­se­na pe­sän­ja­ka­jan toi­mit­ta­mas­sa omai­suu­den erot­te­lus­sa.

Jos avo­puo­li­sot asu­vat toi­sen puo­li­son yk­sin omis­ta­mas­sa asun­nos­sa, asun­non omis­ta­va puo­li­so saa myy­dä asun­non il­man toi­sen puo­li­son suos­tu­mus­ta. Avi­o­lii­tos­sa tar­vi­taan suos­tu­mus yh­tei­sen ko­din myy­mi­seen myös toi­sel­ta puo­li­sol­ta.

4 On­ko avo­puo­li­sol­la oi­keus saa­da tie­to­ja?

Avo­puo­li­son ase­maa kump­pa­nin­sa lä­hei­se­nä ei ole tun­nus­tet­tu la­eis­sa, jois­sa on kä­si­tel­ty esi­mer­kik­si tie­to­jen­saan­ti­oi­keut­ta puo­li­son sai­ras­tu­mis­ta­pauk­sis­sa tai oi­keut­ta päät­tää avo­puo­li­son hoi­dos­ta.

Lais­sa po­ti­laan ase­mas­ta ja oi­keuk­sis­ta pu­hu­taan muus­ta po­ti­laal­le lä­hei­ses­tä. Täl­lai­nen hen­ki­lö voi hy­vin ol­la hen­ki­lön avo­puo­li­so.

Lää­kä­rei­den sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus on kui­ten­kin hy­vin tiuk­ka. Tä­män vuok­si on sel­kein­tä mer­ki­tä avo­puo­li­so lä­hi­o­mai­sek­si ter­vey­den- ja sai­rau­den­hoi­toa kos­ke­viin re­kis­te­rei­hin, jos ha­lu­aa var­mis­taa avo­puo­li­son tie­to­jen­saan­ti­oi­keu­den sekä oi­keu­den osal­lis­tua hoi­to­pää­tök­siin.

5 Avo­puo­li­soi­den yh­tei­set lap­set

Lap­sen kan­nal­ta ei ole mer­ki­tys­tä sil­lä, ovat­ko hä­nen van­hem­pan­sa avio- vai avo­lii­tos­sa. Jos kuol­leel­la avo­puo­li­sol­la on lap­sia useis­ta eri suh­teis­ta, avo- tai avi­o­lii­tois­ta, kaik­ki hä­nen lap­sen­sa pe­ri­vät hä­net yh­tä­läi­sin oi­keuk­sin. Avo­lii­tos­sa syn­ty­neen lap­sen isyy­den tun­nus­ta­mi­nen täy­tyy vie­lä teh­dä erik­seen las­ten­val­vo­jan luo­na.

6 On­ko omai­suus yh­teis­tä?

Kum­pi­kin avo­puo­li­so omis­taa ni­mis­sään ole­van omai­suu­den ja vas­taa omis­ta ve­lois­taan. Avo­suh­teen pur­kau­dut­tua ei teh­dä omai­suu­den osi­tus­ta, jos­sa va­rat ja ve­lat ta­sat­tai­siin.

Avo­puo­li­sot hank­ki­vat suh­teen ai­ka­na esi­mer­kik­si yh­teis­tä koti-ir­tai­mis­toa. Tämä ir­tai­mis­to on pää­sään­töi­ses­ti sen puo­li­son omai­suut­ta, ke­nen ra­hoil­la se on han­kit­tu. Jos omai­suut­ta on ra­hoi­tet­tu yh­des­sä, olet­ta­ma­na on, et­tä se omis­te­taan puo­lik­si. Yh­tei­ses­ti han­kit­tu ar­vo­kas omai­suus kan­nat­taa kir­ja­ta ra­hoi­tu­so­suuk­sien mu­kai­ses­ti, jot­ta väl­ty­tään myö­hem­mil­tä rii­doil­ta.

Avo­lii­ton ai­ka­na on syy­tä kiin­nit­tää huo­mi­o­ta sii­hen, et­tei toi­nen puo­li­so mak­sa kaik­kia asu­mi­sen ku­lu­ja ja toi­nen han­ki vas­taa­val­la mää­räl­lä omai­suut­ta. Rii­ta­ti­lan­tees­sa täs­tä voi ai­heu­tua on­gel­mia, kos­ka toi­sel­la on it­se han­kit­tua omai­suut­ta, kun taas toi­sen va­rat ovat men­neet ku­lui­hin.

7 Edun­val­von­ta ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus

Avo­puo­li­so voi­daan mää­rä­tä kump­pa­nin­sa edun­val­vo­jak­si. Avo­puo­li­son voi mää­rä­tä edun­val­von­ta­val­tuu­te­tuk­si myös edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen.

Avo­puo­li­so on es­teel­li­nen oi­keus­toi­mis­sa, jois­sa hän on it­se toi­se­na osa­puo­le­na. Täl­lai­sia ta­pauk­sia var­ten täy­tyy ha­kea edun­val­vo­jan si­jai­nen tai mää­rä­tä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jas­sa va­ra­val­tuu­tet­tu.

Il­man tes­ta­ment­tia avo­puo­li­so ei peri

Avo­puo­li­so ei ole puo­li­son­sa la­ki­mää­räi­nen pe­ril­li­nen. Hän pe­rii puo­li­son­sa omai­suut­ta ai­no­as­taan, jos hä­nen hy­väk­seen on teh­ty tes­ta­ment­ti. Avo­puo­li­so mer­ki­tään pe­ru­kir­jaan, jos avo­puo­li­so pe­rii omai­suut­ta tes­ta­men­til­la, hä­nel­lä on vai­na­jan omai­suu­teen koh­dis­tu­via avus­tus- tai hy­vi­tys­vaa­tei­ta tai jos avo­puo­li­so saa va­kuu­tus­kor­vauk­sia.

Avo­puo­li­sol­la ei ole lain mu­kaan oi­keut­ta jää­dä asu­maan avo­puo­li­soi­den vii­mei­seen yh­tei­seen ko­tiin, vaik­ka hän omis­tai­si sii­tä puo­let. Il­man tes­ta­ment­tia avo­puo­li­son pe­ri­vät hä­nen la­ki­mää­räi­set pe­ril­li­sen­sä, jot­ka voi­vat ol­la hä­nen lap­si­aan, van­hem­pi­aan, si­sa­ruk­si­aan tai hei­dän lap­si­aan. Hal­lin­ta­oi­keu­den yh­tei­ses­ti omis­tet­tuun asun­toon voi an­taa tes­ta­men­til­la. Hal­lin­ta­oi­keus ei saa kui­ten­kaan voi ra­joit­taa las­ten la­ki­o­sa­oi­keut­ta.

Avo­puo­li­so voi saa­da har­kin­nan­va­rais­ta avus­tus­ta kuo­lin­pe­säs­tä, mi­kä­li hä­nen toi­meen­tu­lon­sa on ol­lut puo­li­sos­ta riip­pu­vai­nen. Avus­tus voi ol­la esi­mer­kik­si mää­rä­ai­kai­nen oi­keus jää­dä asu­maan puo­li­son omis­ta­maan asun­toon.

Jos avo­puo­li­so pe­rii tes­ta­men­til­la omai­suut­ta, hän mak­saa pe­rin­tö­ve­roa II-pe­rin­tö­ve­ro­luo­kan mu­kaan. Pe­rin­tö­ve­ro on I-luo­kan mu­kai­nen, mi­kä­li avo­puo­li­soil­la on yh­tei­nen lap­si tai avo­puo­li­sot ovat ol­leet ai­em­min kes­ke­nään nai­mi­sis­sa. Jos avo­puo­li­so saa kuo­lin­pe­säs­tä pe­rin­tö­kaa­ren mu­kais­ta avus­tus­ta, mää­räy­tyy vero täl­tä osin myös I-luo­kan mu­kai­ses­ti.

Ta­paus 1 OLI­KO LES­KEL­LÄ OI­KEUS JÄÄ­DÄ YH­TEI­SEEN KO­TIIN?

■ On­gel­ma: Lee­na ja Kari oli­vat ol­leet avo­lii­tos­sa 25 vuot­ta. Kum­mal­la­kin oli omat ai­kui­set lap­set ai­kai­sem­mis­ta suh­teis­taan. Lee­na ja Kari oli­vat teh­neet kes­ki­näi­sen tes­ta­men­tin, jon­ka mu­kaan Lee­nal­la oli oi­keus jää­dä asu­maan eli­ni­äk­si avo­puo­li­soi­den yh­des­sä omis­ta­maan asun­toon. Kaik­ki lap­set oli­vat tie­toi­sia täs­tä tes­ta­men­tis­ta, ja Kari olet­ti las­ten kun­ni­oit­ta­van hä­nen tah­to­aan.

Kari kuo­li. Hä­nen va­roi­hin­sa kuu­lui lä­hin­nä puo­li­o­suus asun­nos­ta ja jon­kin ver­ran sääs­tö­jä, jot­ka ku­lui­vat hau­ta­jais­ku­lu­jen ja mui­den pien­ten las­ku­jen mak­sa­mi­seen. Lap­set vaa­ti­vat la­ki­o­si­aan isän­sä jäl­keen. Oli­ko Lee­nan asu­mi­nen van­has­sa ko­dis­sa tur­vat­tu?

■ Rat­kai­su: Lap­sil­la on oi­keus saa­da la­ki­o­san­sa jää­mis­tös­tä il­man hal­lin­ta­oi­keus­ra­joi­tuk­sia. Lee­nan tes­ta­men­til­la saa­ma hal­lin­ta­oi­keus ra­joit­taa las­ten oi­keuk­sia saa­da la­ki­o­sat va­paas­ti hal­lin­taan­sa.

Tä­män vuok­si la­ki­o­sia ei ol­lut mah­dol­lis­ta mak­saa il­man kuo­lin­pe­sän asun­to-osuu­den myyn­tiä. Kun Lee­nal­la ei ol­lut mah­dol­li­suut­ta la­ki­o­sien mak­sa­mis­ta var­ten. Lee­na ei si­ten voi­nut jää­dä asu­maan asun­toon avo­puo­li­son­sa kuo­le­man jäl­keen.

Oli­si­ko asi­an voi­nut jär­jes­tää toi­sin?

Jos Lee­na ja Kari oli­si­vat ol­leet avi­o­lii­tos­sa, les­kel­lä oli­si ol­lut oi­keus ve­do­ta pe­rin­tö­kaa­ren sään­nök­seen, jon­ka mu­kaan les­ki saa pi­tää ja­ka­mat­to­ma­na hal­lin­nas­saan puo­li­soi­den vii­mei­sen yh­tei­sen asun­non ja siel­lä ole­van ta­va­no­mai­sen koti-ir­tai­mis­ton. Les­ken asu­mis­suo­ja on vah­vem­pi kuin las­ten oi­keus saa­da la­ki­o­sa ra­joit­ta­ma­na hal­lin­taan­sa.

Avo­lii­tos­sa Kari oli­si voi­nut teh­dä tes­ta­ment­tiin li­säyk­sen sil­tä va­ral­ta, et­tä joku lap­sis­ta vaa­tii la­ki­o­saa Lee­nan elä­es­sä: esi­mer­kik­si jos joku lap­sis­ta te­kee niin, hän saa pe­rin­tö­o­sa­naan vain la­ki­o­san mää­rän muun osuu­den men­nes­sä jol­le­kin ai­van muul­le. Sään­nös oli­si saat­ta­nut vä­hen­tää las­ten ha­luk­kuut­ta la­ki­o­san saa­mi­seen Lee­nan elä­es­sä. Myös Lee­na oli­si voi­nut kir­joit­taa vas­taa­van mää­räyk­sen omaan tes­ta­ment­tiin­sa tur­va­tak­seen Ka­rin ase­maa.

8 Avo­puo­li­soil­le yh­tei­nen su­ku­ni­mi?

Avo­puo­li­sot, joil­la ei ole yh­teis­tä las­ta, ei­vät voi ot­taa toi­nen tois­ten­sa su­ku­ni­meä. Jos avo­puo­li­sot kui­ten­kin ha­lu­a­vat sa­man ni­men, heil­lä on mah­dol­li­suus kek­siä jo­kin ai­van uu­si nimi ja ha­kea ni­mi­lau­ta­kun­nal­ta it­sel­leen tätä ni­meä. Pro­ses­si on pit­kä. Jos avo­puo­li­soil­la on yh­tei­nen lap­si, heil­lä on mah­dol­li­suus saa­da ha­ke­muk­ses­ta per­heel­le sama su­ku­ni­mi.

9 On­ko avo­puo­li­soil­la oi­keus per­hee­läk­kee­seen?

Avo­puo­li­sol­la ei ole oi­keut­ta per­hee­läk­kee­seen puo­li­son­sa kuol­tua. Jos avo­puo­li­sot ha­lu­a­vat tur­va­ta tois­ten­sa ase­maa toi­sen kuol­tua, tämä pi­tää teh­dä tes­ta­men­til­la tai mak­sa­mal­la etu­kä­teen va­paa­eh­toi­sia li­sä­e­läk­kei­tä. Hen­ki­va­kuu­tuk­seen voi mer­ki­tä edun­saa­jak­si myös avo­puo­li­son mer­kit­se­mäl­lä hä­net ni­mel­tä edun­saa­jak­si.

Avo­liit­toon muut­ta­mi­nen ei lak­kau­ta ai­em­min myön­ne­tyn per­he-eläk­keen mak­sa­mis­ta. Jos les­ke­ne­lä­ket­tä saa­va hen­ki­lö me­nee uu­del­leen nai­mi­siin al­le 50-vuo­ti­aa­na, les­ke­ne­läk­keen mak­sa­mi­nen lak­kaa. Täl­löin les­kel­le mak­se­taan ker­ta­suo­ri­tuk­se­na kol­men vuo­den elä­ket­tä vas­taa­va osuus.

10 Mi­ten avo­liit­to vai­kut­taa so­si­aa­lie­tuuk­siin?

Avo­lii­tos­sa asu­mi­nen vai­kut­taa so­si­aa­lie­tui­hin. Avo­puo­li­son tu­lot ja omai­suus vai­kut­ta­vat muun mu­as­sa eläk­keen­saa­jan ylei­seen asu­mis­tu­keen, kan­sa­ne­läk­kee­seen, les­ke­ne­läk­keen jat­ko­e­läk­keen tu­lo­si­don­nai­seen täy­den­nys­mää­rään. Kela.fi si­vuil­la voi las­ku­ril­la las­kea, mitä yh­teen muut­ta­mi­nen vai­kut­taa tu­kien mää­rään.

Ta­paus 2 ON­GEL­MIA AVO­LII­TON PÄÄT­TY­ES­SÄ

On­gel­ma: Tuu­li asui omis­ta­mas­saan asun­nos­sa avo­lii­tos­sa Os­mon kans­sa. Suh­de päät­tyi, mut­ta Os­mo ei suos­tu­nut muut­ta­maan pois Tuu­lin omis­ta­mas­ta asun­nos­ta. Os­mo ei mak­sa­nut Tuu­lil­le mi­tään kor­vaus­ta asu­mi­ses­taan. Seu­rus­te­lu­suh­teen ai­ka­na tämä oli so­pi­nut Tuu­lil­le, mut­ta nyt asia har­mit­ti. Mitä Tuu­li saat­toi teh­dä, ja oli­ko hä­nel­lä oi­keut­ta vaa­tia Os­mol­ta vuok­raa asu­mi­ses­taan seu­rus­te­lu­suh­teen jäl­kei­sel­tä ajal­ta? Voi­ko po­lii­si aut­taa asi­as­sa?

Rat­kai­su: Kun yh­des­sä asu­mi­nen on va­kiin­tu­nut ja Os­mo myös osoi­te­re­kis­te­rin mu­kaan asuu Tuu­lin asun­nos­sa, ei Tuu­li saa Os­moa ulos asun­nos­ta ihan hel­pos­ti, el­lei Os­mo it­se suos­tu läh­te­mään. Os­mon ja Tuu­lin vä­lil­lä ei ole vuok­ra­suh­det­ta avo­lii­ton joh­dos­ta. Jos Os­mo ei suos­tu läh­te­mään, on Tuu­lin nos­tet­ta­va hää­tö­kan­ne kä­rä­jä­oi­keu­des­sa ja vaa­dit­ta­va tuo­mi­o­ta sii­tä, et­tä en­ti­nen avo­puo­li­so pi­tää asun­non osaa oi­keu­det­to­mas­ti hal­lin­nas­saan.

Kun hää­töä ha­e­taan avo­suh­teen päät­ty­mi­sen pe­rus­teel­la, tuo­mi­ois­tuin jou­tuu en­sin rat­kai­se­maan, on­ko avo­liit­to pur­kau­tu­nut. Tä­hän riit­tää näy­tök­si Tuu­lin oma il­moi­tus suh­teen päät­ty­mi­ses­tä. Kun hää­tö­tuo­mio on an­net­tu, Tuu­lin täy­tyy pyy­tää ulo­sot­to­mie­hel­tä pää­tök­sen täy­tän­töön­pa­noa. Po­lii­si ei voi aut­taa avo­puo­li­son hää­tä­mi­ses­sä.

ASI­AN­TUN­TI­JAM­ME OTK, VA­RA­TUO­MA­RI Ilo­na Pii­ro­nen JA ASI­A­NA­JA­JA ILO­NA PII­RO­NEN ON ERI­KOIS­TU­NUT PER­HE- JA PE­RIN­TÖ­OI­KEU­TEEN.