Vyö­tä­rö­li­ha­vuus on ai­ka­pom­mi. Kun ha­lu­at tie­tää, ovat­ko ki­lot ris­ki, käy­tä mit­ta­nau­haa. Kun nai­sen vyö­tä­rön mit­ta on yli 90 cm ja mie­hen yli 100 cm, hai­tal­lis­ta si­sä­e­lin­ras­vaa on lii­kaa.

1. Vyö­tä­rö­mit­ta ker­too enem­män kuin pai­noin­dek­si.

”Mit­ta­nau­ha näyt­tää, kuin­ka pal­jon yli­mää­räi­ses­tä ras­vas­ta on ker­ty­nyt si­sä­e­lin­ten ym­pä­ril­le”, to­te­aa pro­fes­so­ri Ai­la Ris­sa­nen, joka tut­kii ja hoi­taa li­ha­vuut­ta HUS:n li­ha­vuus­tut­ki­mu­syk­si­kös­sä.

2. Tut­ki pai­non ke­hi­tys­tä pi­dem­mäl­lä ai­ka­vä­lil­lä.

Kan­nat­taa myös tut­kia pai­non ke­hi­tys­tä pi­dem­mäl­lä ai­ka­vä­lil­lä. Yli 50-vuo­ti­aan li­sä­ki­lot ovat har­vem­min li­has­ta, ja luu­mas­sa­kin hu­pe­nee. Pai­non siis pi­täi­si pi­kem­min­kin las­kea. Yleen­sä pai­non­nou­su ker­too eli­mis­töön ker­ty­väs­tä ras­vas­ta.

3. Est­ro­gee­ni suo­jaa nai­sia vaih­de­vuo­siin as­ti

Kes­ki­var­ta­lo­li­ha­vuus on ol­lut ai­em­min tyy­pil­li­sem­pää mie­hil­le, joil­la hor­mo­nit ker­ryt­tä­vät ras­vaa vat­saan. Liik­ku­mat­to­muus, al­ko­ho­li ja tu­pak­ka li­sää­vät vat­san pyö­reyt­tä.

Est­ro­gee­ni suo­jaa nai­sia jon­kin ai­kaa ras­van ker­ty­mi­sel­tä uu­mal­le. Vaih­de­vuo­sien jäl­keen var­ta­lon mal­li muut­tuu, ja ras­va siir­tyy vyö­tä­röl­le. Nais­ten kes­ki­var­ta­lo­li­ha­vuus on li­sään­ty­nyt.

4. Lii­kun­ta vä­hen­tää vyö­tä­rö­ras­vaa

Lii­kun­ta aut­taa vyö­tä­rö­ras­van hal­lin­nas­sa ja vä­hen­tä­mi­ses­sä. Tämä joh­tuu sii­tä, et­tä kun ener­gi­a­ta­sa­pai­no muut­tuu ne­ga­tii­vi­sek­si, eli­mis­tö me­net­tää en­sim­mäi­se­nä si­sä­e­lin­ras­vaa (vis­ke­raa­li­ras­vaa).

"Pie­ni­kin pai­non­pu­do­tus nä­kyy vyö­tä­rön mi­tas­sa. Vyö­tä­rö ka­pe­nee enem­män kuin mitä vaa­ka näyt­tää”, Ris­sa­nen to­te­aa.

5. Ras­vas­ta ei pää­se eroon no­pe­as­ti

Kun ih­mi­nen laih­tuu no­pe­as­ti, hä­nen ke­hos­taan pois­tuu enem­män vet­tä ja li­has­ku­dos­ta kuin ras­vaa. Kun ih­mi­nen me­net­tää li­has­ku­dos­ta yh­den gram­man, pai­no tip­puu nel­jä gram­maa. Sen si­jaan kun hän me­net­tää gram­man ras­vaa, pai­no pu­to­aa 1,1 gram­maa.

Eli kun ha­lu­am­me eroon ke­hon ras­vas­ta, sii­tä ei yk­sin­ker­tai­ses­ti pää­se eroon no­pe­as­ti.

”Kes­ki­mää­rin pai­no pu­to­aa vä­hem­män kuin puo­li ki­loa vii­kos­ta. Ih­mi­set pet­ty­vät tur­haan sii­hen, kun pit­kään jat­ku­nut laih­du­tus har­voin joh­taa suu­riin muu­tok­siin. He luu­le­vat, et­tä heis­sä on jo­ta­kin vi­kaa”, Ris­sa­nen to­te­aa.

6. Suo­ma­lai­sil­la on alt­tius di­a­be­tek­seen

Kes­ki­var­ta­lon li­ha­vuus on hä­lyt­tä­vis­sä mi­tois­sa eri­tyi­ses­ti yli 50-vuo­ti­ail­ta.

Ris­sa­nen to­te­aa, et­tä tämä on ai­ka­pom­mi. Kes­ki­var­ta­lo­li­ha­vuus tu­lee kal­liik­si elä­män­laa­dul­le ja yh­teis­kun­nal­le. Se ei li­sää kuol­lei­suut­ta, mut­ta kroo­ni­sia sai­rauk­sia kyl­lä.

Lie­vät­kin lii­ka­ki­lot mer­kit­se­vät 20 pro­sent­tia kor­ke­am­paa ris­kiä sai­ras­tua lii­ka­pai­noi­suu­teen liit­ty­viin kroo­ni­siin sai­rauk­siin, ku­ten kak­kos­tyy­pin di­a­be­tek­seen, jos hen­ki­löl­lä on di­a­be­tes­pe­ri­mä.

Suo­mes­sa jo puo­li mil­joo­naa ih­mis­tä sai­ras­taa di­a­be­tes­ta, ja kak­kos­tyy­pin di­a­be­tes li­sään­tyy ko­vaa vauh­tia. Kak­kos­tyy­pin di­a­be­tes ke­hit­tyy vä­häi­sen liik­ku­mi­sen, yli­pai­non ja gee­niem­me yh­teis­vai­ku­tuk­ses­ta. Suo­ma­lai­siin on ri­kas­tu­nut ener­gi­aa säi­lyt­tä­viä gee­ne­jä, jot­ka näyt­tä­vät ole­van yh­tey­des­sä di­a­be­te­salt­tiu­teen.

”Olem­me va­li­koi­tu­neet alt­tiik­si kak­kos­tyy­pin di­a­be­tek­sel­le. Tä­män vuok­si li­ha­vuu­den en­nal­ta­eh­käi­sy oli­si ää­rim­mäi­sen tär­ke­ää”, Ai­la Ris­sa­nen to­te­aa.