Kuka ta­han­sa jäy­kis­tyy, jos ei tee mi­tään. Ih­mi­set ovat eri­lai­sia: toi­sil­la on tiu­kat ku­dok­set ja toi­sil­la li­has­mas­sat voi­vat ra­joit­taa kim­moi­suut­ta.

Liik­ku­vuus on tär­ke­ää ni­vel­ten toi­min­nal­le. Muu­toin ni­ve­let ja jän­teet saat­ta­vat jou­tua pin­ne­ti­loi­hin vir­heel­li­sis­sä asen­nois­sa.

Ve­nyt­te­lyl­lä saa pi­de­tyk­si yl­lä li­has­kun­toa. Se myös vah­vis­taa si­de­ku­dos­ra­ken­tei­ta. Jos si­de­ku­dos­ta ei ve­ny­tä, se ve­täy­tyy ka­saan ja liik­ku­vuus heik­ke­nee.

Ve­nyt­te­ly­har­joit­te­lul­la on saa­tu li­sä­tyk­si jopa 70-vuo­ti­ai­den lii­ke­ra­to­ja.

Ras­kaan suo­ri­tuk­sen jäl­keen ei saa ve­ny­tel­lä. Sil­loin li­hak­ses­sa voi syn­tyä mik­ro­re­väh­ty­miä. Ve­ny­tä vas­ta muu­ta­man tun­nin ku­lut­tua.

Ih­mi­set myös in­nos­tu­vat ve­nyt­tä­mään ah­ke­ras­ti ki­rei­tä li­hak­sia ja saa­vat luun ja li­hak­sen kiin­ni­tys­koh­dan ki­pe­äk­si. Ei siis kan­na­ta ve­nyt­tää ki­re­ää li­has­ta lii­an usein ei­kä ää­ri­a­sen­toon lii­an ko­vas­ti.

Näin ve­nyt­te­let:

Sekä toi­min­nal­li­nen et­tä pit­kä­kes­toi­nen ve­nyt­te­ly ovat hy­viä 2–3 ker­taa vii­kos­sa. Ai­kuis­ba­let­ti, jaz­z­ba­let­ti, body & mind -tun­nit, joo­ga.

Asi­an­tun­ti­ja ter­veys­tie­tei­den toh­to­ri, UKK-ins­ti­tuu­tin eri­kois­tut­ki­ja Mar­jo Rin­ne. Taus­ta fy­si­o­te­ra­peut­ti­na.