Unet­to­muus on noi­dan­ke­hä, joka jää no­pe­as­ti pääl­le. Aja­tuk­set kier­tä­vät ky­sy­mys­tä, mil­loin nu­kah­dan ja mi­ten pär­jään huo­mi­sen. Jos odot­taa un­ta sil­mät tee­lau­ta­sen ko­koi­si­na, on mah­do­ton­ta nu­kah­taa.

1. OVAT­KO TOI­SET LUON­NOS­TAAN AA­MU-UNI­SIA, TOI­SET IL­TAU­NI­SIA?

Mei­tä on il­ta- ja aa­mu­tyyp­pe­jä, mut­ta uni­ryt­miin vai­kut­taa enem­män so­si­aa­li­nen op­pi­mi­nen kuin her­mos­ton ra­ken­ne. Vii­väs­ty­nei­tä tai ai­kais­tu­nei­ta uni­ryt­me­jä on vain yh­del­lä pro­sen­til­la vä­es­tös­tä. Vuo­ro­kau­si­ryt­min tär­kein tah­dis­ta­ja on valo, joka sää­te­lee me­la­to­nii­nin eri­tys­tä. Jos pis­tää kirk­kaat va­lot pääl­le, kun me­la­to­nii­ni al­kai­si vai­kut­taa, hor­mo­nin eri­tys siir­tyy ja sitä nu­kah­taa vas­ta il­ta­yös­tä. Il­taih­mi­nen jak­saa hel­pom­min val­voa pit­kään. Aa­mu­virk­ku taas pys­tyy pa­rem­min tah­dis­ta­maan ai­vo­jen­sa ”kes­kus­kel­loa”.

2. PI­TÄÄ­KÖ NU­KAH­TAAK­SEEN PYS­TYÄ REN­TOU­TU­MAAN?

Kyl­lä, nu­kah­ta­mi­nen on ir­ti pääs­tä­mis­tä ja kont­rol­lis­ta luo­pu­mis­ta. Fyy­si­nen ja emo­ti­o­naa­li­nen ren­tou­tu­mi­nen on vai­ke­aa, jos keho käy yli­kier­rok­sil­la tai pe­lot ryn­täi­le­vät mie­les­sä.

3. SAI­RAS­TUT­TAA­KO UNET­TO­MUUS?

Unet­to­muus ai­heut­taa li­ho­mis­ta, jol­loin ai­kuis­tyy­pin di­a­be­tes­ris­ki kas­vaa. Unet­to­muus li­sää stres­si­hor­mo­ni kor­ti­so­lin eri­tys­tä, mikä huo­non­taa yö­u­nen laa­tua ja li­sää mah­dol­li­ses­ti ah­dis­tu­nei­suut­ta. Im­muu­ni­jär­jes­tel­mä heik­ke­nee unet­to­muu­des­sa. Pit­kä­ai­kai­ses­ta unet­to­muu­des­ta kär­si­vil­lä on to­det­tu val­ti­moi­den si­sä­sei­nä­män pak­suun­tu­mis­ta ja suon­ten en­do­tee­li­ker­rok­sen toi­min­nan hei­ken­ty­mis­tä, mikä tar­koit­taa erään­lais­ta kroo­nis­ta tu­leh­dus­ti­laa. Pit­kä­ai­kai­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa on voi­tu osoit­taa, et­tä unet­to­muus on yk­si tär­keim­mis­tä ma­sen­nuk­sen ris­ki­te­ki­jöis­tä.

4. VOI­KO UNI­VEL­KAA KE­RÄ­TÄ?

Kyl­lä voi, jos ei ole uni­häi­ri­öi­tä ei­kä unet­to­muut­ta. Pai­net­ta nuk­ku­mi­seen kan­nat­taa ai­na kas­vat­taa esi­mer­kik­si ai­ka­e­ros­sa. En­nak­koon ei voi ei­kä kan­na­ta nuk­kua, mut­ta ve­lat voi mak­saa, ja tä­män nuo­ri­so osaa hy­vin.

5. VÄ­HE­NEE­KÖ UNEN TAR­VE IÄN MYÖ­TÄ?

Pe­ri­aat­tees­sa ei, mut­ta unen ra­ken­ne muut­tuu. Van­he­tes­sa ke­vyt­tä ja tor­keun­ta on enem­män, sy­vää ja rem-un­ta vä­hem­män.

6. LIIT­TY­VÄT­KÖ LI­HA­VUUS JA KUOR­SAUS YH­TEEN?

Jos­kus kuor­sauk­seen liit­tyy yli­pai­no, mut­ta ei ai­na. Kuor­saus joh­tuu ylä­hen­gi­tys­tie­ku­dos­ten löys­ty­mi­ses­tä. Syy­nä voi ol­la ana­to­mi­si­a­kin seik­ko­ja, ku­ten ah­taat ylä­hen­gi­tys­tiet. Iän myö­tä kaik­ki löys­tyy, ja sik­si van­hat kuor­saa­vat use­am­min kuin nuo­ret.

7. AUT­TAA­KO ”YÖ­MYS­SY” NU­KAH­TA­MAAN?

Kyl­lä­hän al­ko­ho­li ren­tout­taa ja yk­si yö­mys­sy var­maan­kin aut­taa – sama jut­tu kuin nu­kah­ta­mis­val­mis­teis­sa. Use­am­pi al­ko­ho­li­an­nos rik­koo yö­un­ta: kun mie­li­hy­vä­kes­kus ei enää saa mitä ha­lu­aa, ih­mi­nen he­rää.

8. AUT­TA­VAT­KO HII­LI­HYD­RAA­TIT NU­KAH­TA­MAAN?

Hii­li­hyd­raa­tit vä­syt­tä­vät ja si­kä­li aut­ta­vat. No­pe­at hii­li­hyd­raa­tit ei­vät ole pi­tem­män pääl­le hy­väk­si ko­ko­nais­ter­vey­del­le. Voi ko­keil­la pas­ta­pi­tois­ta il­ta­ruo­kaa, ku­ten ka­na­pas­taa tai kas­vik­sia ja pas­taa. Suo­sit­te­len kui­ten­kin mie­luum­min ke­vyt­tä il­ta­pa­laa, esi­mer­kik­si vii­liä tai ha­pan­korp­pua ja mai­toa. Näl­käi­se­nä ei kan­na­ta men­nä nuk­ku­maan. Ter­veel­li­nen, ak­tii­vi­nen päi­vä ja ren­tou­tu­mi­nen il­lal­la vai­kut­ta­vat enem­män kuin vii­me het­ken pas­ta-ate­ria.

9. ON­KO LII­KUN­TA HY­VÄK­SI VAI PA­HAK­SI EN­NEN YÖ­U­NIA?

Rau­hal­li­nen lii­kun­ta, ku­ten il­ta­kä­ve­ly, edis­tää nu­kah­ta­mis­ta. Sy­ket­tä nos­ta­vaa lii­kun­taa ei pi­täi­si har­ras­taa kel­lo 19 jäl­keen, el­lei ole am­mat­tiur­hei­li­ja. Ri­vak­ka lii­kun­ta vir­kis­tää ja nos­taa ke­hon läm­pö­ti­laa, mut­ta läm­pö­ti­lan las­ku muu­ta­man tun­nin ku­lut­tua on yk­si nu­kah­ta­mis­ta hel­pot­ta­va te­ki­jä.

Ylei­sin uni­häi­riö on unet­to­muus. Sii­tä kär­sii ar­vi­ol­ta mil­joo­na suo­ma­lais­ta täl­lä­kin het­kel­lä.

10. TYÖS­TÄÄ­KÖ ALI­TA­JUN­TA ASI­OI­TA ÖI­SIN?

Meil­lä on ko­ke­mus, et­tä unen ai­ka­na asi­at jär­jes­täy­ty­vät. Unen fy­si­o­lo­gi­aa tut­ki­va Tar­ja Sten­berg ha­vait­si, et­tä rot­tien ai­vot ak­ti­voi­tui­vat sa­mas­sa jär­jes­tyk­ses­sä unen ai­ka­na kuin ne oli­vat ak­ti­voi­tu­neet edel­tä­neen val­veen ai­ka­na. Oli­si­ko se osoi­tus sii­tä, et­tä jo­ten­kin me käym­me yöl­lä läpi päi­vän ta­pah­tu­mia? Toi­mii­ko sii­nä ali­ta­jun­ta vai on­ko se vain rem-unen vai­he? Psy­ko­lo­gi Soi­li Ka­jas­te pai­not­taa, et­tä huo­nou­nis­ta aut­taa huo­li­het­ki en­nen nuk­ku­mis­ta. Pis­tä päi­vä pulk­kaan ja kir­jaa huo­let pa­pe­ril­le ja pois ai­vo­kuo­rel­ta. Huo­len vie­reen kir­joi­te­taan rat­kai­su, ja la­pun voi re­piä: case is clo­sed.

11. NÄ­KE­VÄT­KÖ KAIK­KI UNIA?

Kyl­lä, kai­kil­la on enem­män tai vä­hem­män rem-uni­vai­hei­ta. Vas­ta­syn­ty­neel­lä rem-un­ta on 50 pro­sent­tia unes­ta, ai­kui­sel­la nor­maa­lis­ti 25 pro­sent­tia. Lap­si tar­vit­see run­saas­ti rem-un­ta op­pi­ak­seen fyy­si­set ja mo­to­ri­set tai­dot. Iän mu­ka­na rem-uni vä­he­nee ja van­ha­na unen ra­ken­ne al­kaa muis­tut­taa vau­van un­ta – se on pät­kit­täis­tä.

Asi­an­tun­ti­ja­na uni­on­gel­miin eri­kois­tu­nut sai­raan­hoi­ta­ja An­ne Huu­to­nie­mi.

Läh­teet: Mark­ku Par­ti­nen ja Maa­rit Huo­vi­nen, Ter­ve uni (WSOY 2007), Mark­ku Par­ti­nen ja Maa­rit Huo­vi­nen, Uni­kou­lu ai­kui­sil­le (WSOY 2011), Su­san Pihl ja An­na-Mari Aro­nen, Unen­tai­dot (Duo­de­cim 2012), Tar­ja Sten­berg, Hy­vää yö­tä: Koh­ti pa­rem­paa un­ta (Edi­ta 2007), Soi­li Ka­jas­te ja Juha Mark­ku­la, Hy­vää yö­tä: Apua uni­vai­keuk­siin (Kir­ja­pa­ja 2011), Unet­to­muus (Käy­pä hoi­to -suo­si­tus 2008).