Vaik­ka myös les­ke­ne­läk­kei­den kus­tan­nuk­set ovat nous­seet, nii­den osuus kai­kis­ta eläk­keis­tä on las­ke­nut jo kym­me­nen vuot­ta, il­me­nee Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen (ETK) kat­ta­vas­ta sel­vi­tyk­ses­tä.

ETK on en­nus­ta­nut, et­tä per­he-elä­ke­me­not ylit­tä­vät työ­ky­vyt­tö­myy­des­tä ai­heu­tu­nei­den eläk­kei­den me­not vuon­na 2030, mut­ta näin ei näy­tä­kään käy­vän.

Tätä ny­kyä per­he-eläk­kei­siin ku­luu run­saat 1,6 mil­jar­dia eu­roa vuo­des­sa, jos­ta or­po­las­ten osuus on 110 mil­joo­naa eu­roa. Työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­siin hu­pe­nee 2,4 mil­jar­dia.

Per­he-eläk­keen saa­ja on ylei­sim­min kes­ki­mää­räis­tä köy­hem­pi 80-84-vuo­ti­as nai­nen, joka saa les­ke­ne­lä­ket­tä 434 eu­roa kuus­sa. Les­ki­mies saa kes­ki­mää­rin 202 eu­roa kuus­sa. Mo­net les­ket jää­vät ko­ko­naan il­man.

SUO­SII KO­TIIN JÄÄ­MIS­TÄ?

Kes­kus­te­lu ”hir­mui­sis­ta” les­ke­ne­läk­keis­tä läh­ti Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­sen tut­ki­mus­joh­ta­jan Rei­ja Lil­jan vii­me­vuo­ti­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mu­kaan sa­dan eni­ten les­ke­ne­lä­ket­tä kuit­taa­van suo­ma­lai­sen eläk­keen kes­ki­ar­vo oli 6750 eu­roa kuu­kau­des­sa.

Lil­jan mie­les­tä jär­jes­tel­mä on kal­lis, epä­oi­keu­den­mu­kai­nen ja suo­sii eläk­keel­lä köl­löt­te­lyä töi­hin me­non si­jas­ta. Les­ke­ne­läk­keet mak­se­taan yh­tei­ses­tä po­tis­ta, eli nii­den saa­jat ei­vät ole it­se tie­nan­neet etu­aan. Sik­si työs­sä käy­vät suo­ma­lai­set mak­sa­vat 2,1 pro­sent­tia ”lii­an suu­ria” elä­ke­mak­su­ja, Lil­ja las­ki.

Eni­ten net­ti­kes­kus­te­li­joi­ta kiih­dyt­ti tie­to sii­tä, et­tä jär­jes­tel­mä suo­sii pe­rin­tei­siä su­ku­puo­li­roo­le­ja: par­haan les­ke­ne­läk­keen saa ko­to­na viih­ty­vä nuo­ri nai­nen, joka nai hau­dan par­taal­la hoip­pu­van äve­ri­ään mie­hen.

Lil­ja las­ki, et­tä mie­hen työ­u­ras­ta syn­tyy 47 vuo­den ra­si­te elä­ke­jär­jes­tel­mäl­le, jos nai­nen on 24 vuot­ta mies­tään nuo­rem­pi. Jos mie­hen oma­e­lä­ke on ol­lut noin 3000 eu­roa, hä­nen 24 vuot­ta nuo­rem­pi les­ken­sä saa suu­rem­man elä­ke­ker­ty­män kuin ta­val­li­nen työs­sä käy­vä nai­nen ky­ke­nee ker­ryt­tä­mään koko 40-vuo­ti­sel­la työ­u­ral­laan.

”(…) les­ke­ne­lä­ke­jär­jes­tel­mä an­taa mer­kit­tä­vän ta­lou­del­li­sen tuen kaik­kien jär­jes­tel­män sään­nöt tun­te­vien van­he­ne­vien mies­ten (ja myös puu­ma­nais­ten) it­se­ään sel­ke­äs­ti nuo­rem­pien avi­o­puo­li­soi­den han­kin­ta­y­ri­tyk­sil­le”, Lil­ja kir­joit­ti.

NUO­RET LES­KET KO­VIL­LA

”Eko­no­mis­til­le eh­kä tyy­pil­li­nen lä­hes­ty­mis­ta­pa. Tus­kin­pa ta­val­li­nen nai­nen tut­kii la­ki­kir­jan kans­sa ko­to­na, pal­jon­ko sii­tä saa, kun avi­o­mie­hes­tä ai­ka jät­tää”, ETK:n eri­kois­tut­ki­ja Mer­vi Ta­ka­la hy­mäh­tää.

Ta­ka­lan ja hä­nen tut­ki­ja­kump­pa­nin­sa sai liik­keel­le Lil­jan ai­heut­ta­ma kes­kus­te­lu, kos­ka per­he-eläk­kei­tä on tut­kit­tu to­del­la vä­hän. Myös työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat elä­ke­rii­te­lyis­sään useim­mi­ten jät­tä­neet per­he-eläk­keet rau­haan.

”Elä­kei­kä on sel­keä jut­tu, mut­ta per­he-eläk­keet ovat ai­dos­ti ar­ka ai­he. Jos les­ke­ne­läk­kei­siin ha­lu­taan puut­tua, sil­loin käy­dään ai­dos­ti mum­mo­jen kimp­puun”, Ta­ka­la sa­noo.

ETK:n tut­ki­muk­sen mu­kaan kaik­kiin elä­ke­läi­siin ver­rat­tu­na elä­ke­läis­les­kien toi­meen­tu­lo on 15 pro­sent­tia ma­ta­lam­pi, kos­ka he asu­vat useim­mi­ten yk­sin. Elä­ke­läis­les­kis­tä 60 pro­sent­tia si­joit­tuu tu­lo­ta­son luo­ki­tuk­ses­sa kol­meen alim­paan ryh­mään, ja köy­hyys­ris­ki on mui­ta isom­pi.

”Mo­net nuo­ret les­ket ovat to­del­la ko­vil­la pien­ten las­ten kans­sa ei­vät­kä saa les­ke­ne­lä­ket­tä lain­kaan, kos­ka oma elä­ke ei ole eh­ti­nyt kart­tua ja työ­u­ra on pät­kit­ty­nyt”, Ta­ka­la sa­noo.

Yli 6000 eu­ron eläk­kees­tä naut­ti­via on noin sata eli 0,04 pro­sent­tia tel-elä­ke­läi­sis­tä.

JAR­MO AAL­TO­NEN TEKS­TI / 123RF KUVA

Oma ai­ka 8/2013