Muista pestä peräkärry säännöllisesti, jotta se ei ruostu.

Muista pestä peräkärry säännöllisesti, jotta se ei ruostu.

Petri Blomqvist

Huolla peräkärry kesää vasten! Näin onnistut

Nyt laitetaan peräkärry kesäkuntoon! Moni huoltaa peräkärrynsä itse, joten annamme ohjeita vuosittaisen kunnos­sa­pi­to­huollon tekemiseen. 

Auto Bild.Hyöty

Pe­rä­kär­ry on var­sin yk­sin­ker­tai­nen lai­te, jo­ten sen vuo­si­huol­toa ei yleen­sä teet­tää liik­kees­sä – ja var­sin usein se jää te­ke­mät­tä. Aja­tel­laan, et­tä teh­dään kun ke­ri­tään – mut­ta syk­syl­lä huo­ma­taan, et­tä ei sit­ten ke­rit­ty... Taus­tal­la voi ol­la myös epä­tie­toi­suus sii­tä, mitä kär­ryl­le pi­täi­si teh­dä. On­nek­si nor­maa­lit pe­rä­kär­ryn huol­to­toi­men­pi­teet ei­vät ole vai­kei­ta, ei­kä huol­lon te­ke­mi­nen edel­ly­tä eri­tyis­tä paik­kaa tai eri­kois­työ­ka­lu­ja.

Huol­lon te­ke­mi­seen kan­nat­taa va­ra­ta ai­kaa 1–2 tun­tia. Jar­rul­li­nen kär­ry ai­heut­taa hie­man enem­män työ­tä kuin jar­ru­ton. Mat­kai­lu­vau­nuis­sa on huo­mat­ta­vas­ti enem­män tar­kas­tet­ta­via ja huol­let­ta­via koh­tei­ta, mut­ta vau­nut on jä­tet­ty tä­män ju­tun ul­ko­puo­lel­le.

Valot ovat monessa kärryssä murheenkryyni, joten ongelmien ennaltaehkäisy oheisilla vinkeillä kannattaa. Vika on harvoin polttimossa, useimmiten se johtuu hapettumista, sähköjohdoista tai pistokkeista.

Valot ovat monessa kärryssä murheenkryyni, joten ongelmien ennaltaehkäisy oheisilla vinkeillä kannattaa. Vika on harvoin polttimossa, useimmiten se johtuu hapettumista, sähköjohdoista tai pistokkeista.

Petri Blomqvist

Jos huol­ta­es­sa tör­mää on­gel­miin tai isom­piin vi­koi­hin, niin kan­nat­taa kään­tyä am­mat­ti­lai­sen puo­leen. Pe­rä­vau­nu­huol­to­ja mai­nos­ta­via kor­jaa­moi­ta on to­sin yl­lät­tä­vän vä­hän. Jos sel­lais­ta ei löy­dy ko­ti­kul­mil­ta, niin useim­mat au­to­kor­jaa­mot huol­ta­vat ja kor­jaa­vat to­den­nä­köi­ses­ti myös pe­rä­kär­ry­jä.

Kyse on lä­hin­nä pal­ve­lu­alt­tiu­des­ta, sil­lä kär­ry­jen huol­to ja kor­jaus ei ole eri­tyis­tä kou­lu­tus­ta vaa­ti­vaa ra­ket­ti­tie­det­tä.

Uu­den kär­ryn en­sim­mäi­set huol­lot kan­nat­taa teet­tää val­mis­ta­jan val­tuut­ta­mas­sa huol­to­liik­kees­sä, jot­ta ta­kuu säi­lyy. Seu­raa­vat oh­jeet on­kin tar­koi­tet­tu van­hem­pien kär­ry­jen kans­sa toi­mi­vil­le tee se it­se -te­ki­jöil­le. Oh­jei­ta var­ten on yh­dis­tel­ty pe­rä­vau­nu­val­mis­ta­jien oh­jei­ta ja haas­ta­tel­tu au­to­a­lan am­ma­til­lis­ta kou­lut­ta­jaa, ka­ra­vaa­na­ria ja tie­pal­ve­lu­kon­ka­ria Ta­pa­ni Vir­tas­ta.

Ren­kaat ru­vel­la vai  hy­väs­sä ha­pes­sa?

Pe­rä­kär­ry­jen ren­kaat ovat ras­kaal­la kuor­mi­tuk­sel­la. Las­tin pai­no­pis­teen on ol­ta­va suun­nil­leen ak­se­li(e) n koh­dal­la tai kor­kein­taan aa­vis­tuk­sen sen/nii­den etu­puo­lel­la. Ve­to­ai­sal­le ja -kou­kul­le pi­tää tul­la hie­man pai­noa, mut­ta ei enem­pää kuin 25 kg tai nel­jä pro­sent­tia koko vau­nun sen­het­ki­ses­tä pai­nos­ta eli kyt­ken­tä­mas­sas­ta.

Näin sii­tä huo­li­mat­ta, et­tä 1 300-ki­loi­sek­si las­ta­tus­sa kär­rys­sä ai­sa­pai­non pi­täi­si ol­la kor­kein­taan 52 kg. Sil­loin kak­si­pyö­räi­ses­sä kär­rys­sä tu­lee 624 kg mo­lem­mil­le ren­kail­le. Vas­taa­va pai­no tu­lee au­tos­sa yh­del­le ren­kaal­le, jos au­to pai­naa noin 2,5 ton­nia. Ja au­tois­sa on kui­ten­kin ai­van toi­sen ka­lii­pe­rin ren­kaat kuin pe­rä­vau­nuis­sa.

Pai­non vuok­si kär­rys­sä al­kaa yleen­sä en­sim­mäi­sek­si ha­jo­ta run­ko ren­kaan si­säl­lä. Tä­män voi huo­ma­ta ren­kaan kyl­kiin tul­leis­ta pul­lis­tu­mis­ta. Run­gol­taan ha­jo­a­va ren­gas saat­taa ha­jo­ta vaa­ral­li­ses­ti kes­ken ajon. Run­gol­taan ha­jon­nut­ta ren­gas­ta ei pys­ty paik­kaa­maan ren­kaan­paik­kau­sai­neel­la. Pe­rä­kär­ryä var­ten kan­nat­taa­kin pi­tää mu­ka­na va­ra­ren­gas­ta ja hal­li­tunk­kia – tai ai­na­kin va­roi­tus­kol­mi­o­ta, jos kär­ry jää tien­var­teen.

Laakerin mahdollisen välyksen tuntee ”viittä vaille yksi” -otteella lonksuttamalla yllättävän helposti. Toisissa kärryissä välystä pitää olla 1–3 milliä, toisissa ei yhtään.

Laakerin mahdollisen välyksen tuntee ”viittä vaille yksi” -otteella lonksuttamalla yllättävän helposti. Toisissa kärryissä välystä pitää olla 1–3 milliä, toisissa ei yhtään.

Petri Blomqvist

Ha­jo­a­mis­ten vält­tä­mi­sek­si Ta­pa­ni Vir­ta­nen suo­sit­te­lee uu­si­maan ras­kai­den jar­rul­lis­ten kär­ry­jen ren­kaat vii­den ja ke­vyi­den kär­ry­jen ren­kaat kym­me­nen vuo­den vä­lein. Uu­sia ren­kai­ta os­tet­ta­es­sa kan­nat­taa har­ki­ta kes­tä­väm­män run­gon omaa­via ren­kai­ta – niis­sä on ko­ko­mer­kin­nän pe­räs­sä kir­jain C. Kes­tä­vyys nos­taa ren­kaan hin­taa 20–30 eu­roa. Myös kär­ryn ren­kaat kan­nat­taa ta­sa­pai­not­taa.

Vuo­si­tar­kas­tuk­ses­sa kat­so­taan ren­kai­den yleis­kun­non li­säk­si nii­den ku­lu­tus­pin­ta, il­man­pai­neet ja pyö­rän­pult­tien ki­reys. Pul­teil­le on hyvä ki­reys ris­tik­ko­a­vai­mel­la kä­si­voi­min teh­tä­vä ki­ris­tys. Mo­ment­ti­a­vain­ta käy­tet­tä­es­sä 120 Nm on riit­tä­vä mo­ment­ti. Ku­lu­tus­pin­taa on ol­ta­va lain mu­kaan vä­hin­tään 1,6 mil­liä eli sa­man ver­ran kuin hen­ki­lö­au­ton ke­sä­ren­kais­sa, mut­ta muu­ta­ma li­sä­mil­li pa­ran­taa tur­val­li­suut­ta.

Il­man­pai­neis­sa nou­da­te­taan val­mis­ta­jan suo­si­tus­ta, jos sel­lai­nen löy­tyy. Nor­maa­leil­le ren­kail­le esi­mer­kik­si Muu­li/Jun­car suo­sit­te­lee 2,2 ba­ria, AKU 2,5 ba­ria ja Ma­ja­va/Rau­nis­tu­la 2,7–2,8 ba­ria. C-ren­kail­le suo­si­tuk­set ovat luok­kaa 3,5–4,0 ba­ria. Jot­kut suo­sit­te­le­vat täy­den kuor­man pai­nei­ta erik­seen, jol­loin ne ovat yli kol­me ba­ria ja C-ren­kail­le jopa yli nel­jä ba­ria.

”Ren­kaas­sa on pie­ni il­ma­ti­la­vuus, jo­ten sitä pi­tää kor­va­ta pai­neel­la”, Vir­ta­nen kom­men­toi. Hän suo­sit­te­lee ta­val­li­sil­le ren­kail­le ta­san kol­men ba­rin pai­net­ta, jos muu­ta oh­jet­ta ei ole.

Ei laa­ke­reil­le le­pää­mään – ei­kä ruos­tee­seen

Ren­kai­den li­säk­si myös pyö­rän­laa­ke­rit ovat ko­val­la ra­si­tuk­sel­la. Nii­den kor­jaa­mi­nen vaa­tii hie­man enem­män tee se it­se hen­ki­syyt­tä, mut­ta vä­lys­ten tes­taus on­nis­tuu yl­lät­tä­vän hel­pos­ti ke­nel­tä ta­han­sa.

Laa­ke­rei­ta on pää­a­si­as­sa kah­ta tyyp­piä. Kar­ti­o­rul­la­laa­ke­ria pi­tää ras­va­ta, ja sii­nä pi­tää ol­la pie­ni 1–3 mil­lin vä­lys, jot­ta laa­ke­ri ei leik­kaa kiin­ni. Se tes­ta­taan ot­ta­mal­la ren­kaas­ta kiin­ni ”5 vail­le 1” -ot­teel­la ja hei­lut­ta­mal­la ke­vy­es­ti edes­ta­kai­sin. Vä­lyk­sen tun­tee tätä otet­ta käyt­tä­es­sään hel­pos­ti, ja sen mää­rän pys­tyy maal­lik­ko­kin suun­nil­leen ar­vi­oi­maan.

Toi­se­na laa­ke­ri­mal­li­na käy­te­tään viis­to­kuu­la­laa­ke­ria. Se on käy­tän­nös­sä vä­lyk­se­tön ja teh­taal­la val­miik­si ras­vat­tu eli kes­to­voi­del­tu mal­li, jol­le ei nor­maa­lis­ti tar­vit­se teh­dä mi­tään. Voi­te­lu ja ruos­tee­neh­käi­sy ovat muu­ten­kin pe­rä­vau­nus­sa to­del­la tär­ke­äs­sä roo­lis­sa. Ruos­tee­nes­tosp­ra­yl­la kan­nat­taa käy­dä läpi kaik­ki pul­tit ja liik­ku­vat osat. No­pea ja tär­keä toi­men­pi­de on hyvä teh­dä sekä ke­vääl­lä et­tä syk­syl­lä.

Pyöränpulttien kireys ja rengaspaineet tarkastetaan. Ellei sopivia ilmanpaineita löydy ohjeista, tavallisissa pikkukärryn renkaissa kannattaa käyttää kolmea baria, C-merkityissä renkaissa neljää baria.

Pyöränpulttien kireys ja rengaspaineet tarkastetaan. Ellei sopivia ilmanpaineita löydy ohjeista, tavallisissa pikkukärryn renkaissa kannattaa käyttää kolmea baria, C-merkityissä renkaissa neljää baria.

Petri Blomqvist

”Kär­ry ei tar­vit­se ben­saa, mut­ta se tar­vit­see spra­y­ta”, Vir­ta­nen heit­tää.

Kä­si­tel­tä­viä koh­tia ovat esi­mer­kik­si la­va­lu­kot, kip­pi­me­ka­nis­mi ja vins­si. Sa­mas­sa yh­tey­des­sä kan­nat­taa myös kuor­man­si­don­ta­lii­no­jen ki­ris­tys­me­ka­nis­mit kä­si­tel­lä spra­yl­la. Li­säk­si on tär­ke­ää ras­va­ta – mie­luus­ti va­se­lii­nisp­ra­yl­la – ve­to­ai­san kuu­la­kyt­ki­men liik­ku­va lu­ki­tus­me­ka­nis­mi

Ve­to­ai­san kun­toon on muu­ten­kin syy­tä kiin­nit­tää huo­mi­o­ta, sil­lä kär­ryn py­sy­mi­nen au­ton mat­kas­sa riip­puu sii­tä. Jos ai­sa on pa­has­ti ruos­tees­sa, uu­den ai­san hank­ki­mi­nen jar­rut­to­maan kär­ryyn ei ole edes ko­vin kal­lis han­kin­ta. Isom­pi on­gel­ma on pe­rä­kär­ryn ak­se­lin puh­ki­ruos­tu­mi­nen tai poh­jan mä­dän­ty­mi­nen. 80-lu­vun kär­ryis­sä poh­ja voi ol­la huo­nos­sa kun­nos­sa. Asia kan­nat­taa tut­kia, et­tei kär­ry petä al­ta.

Jar­rul­li­sen vau­nut  li­sä­ku­vi­ot

Ras­kaam­mas­sa jar­rul­li­ses­sa pe­rä­kär­rys­sä on en­si­ar­voi­sen tär­ke­ää pi­tää jar­rut kun­nos­sa. En­sim­mäi­nen huol­to­koh­ta on ai­san yh­tey­des­sä ole­va kä­si­jar­ru, jon­ka me­ka­nis­miin lai­te­taan va­se­lii­nisp­ra­y­ta. Jar­rut ku­lu­vat ajan mit­taan, jo­ten nii­tä on sää­det­tä­vä. Sää­tö teh­dään pyö­rien koh­dal­ta. Oh­jeet kun­kin mal­lin jar­ru­jen sää­töön voi­vat löy­tyä pe­rä­kär­ryn tai ak­se­lin val­mis­ta­jal­ta ne­tis­tä ja tie­tys­ti oh­je­kir­jas­ta, jos se on tal­les­sa.

Jar­ruis­ta huo­li­mat­ta jar­ru­kär­ryn kans­sa on käy­tet­tä­vä pyö­rien eteen lai­tet­ta­via kii­lo­ja. Kii­lo­ja tar­vi­taan ylä­mä­es­sä, kos­ka kär­ryn jar­rut pi­tä­vät yleen­sä vain eteen­päin. Kii­lo­ja tar­vi­taan myös pit­kä­ai­kai­sen säi­ly­tyk­sen yh­tey­des­sä, sil­lä kä­si­jar­run si­jas­ta vau­nu kan­nat­taa pi­tää pai­kal­laan kii­loil­la, jol­loin jar­rut ei­vät ruos­tu kiin­ni.

Iso li­sä­työ on jar­rul­li­sen pe­rä­vau­nun kat­sas­tus, joka pi­tää suo­rit­taa joka toi­nen vuo­si. On­nek­si tä­hän on ai­kaa koko ka­len­te­ri­vuo­si, jo­ten kär­ryn voi ve­tää kat­sas­tus­kont­to­ril­le sil­loin, kun se so­pii par­hai­ten kär­ryl­le ja sen omis­ta­jal­le.

Peseminen on kärryn perusrakenteen tärkeää ylläpitohuoltoa. Lian ja tiesuolan peittämä kärry ruostuu ajan mittaan helposti.

Peseminen on kärryn perusrakenteen tärkeää ylläpitohuoltoa. Lian ja tiesuolan peittämä kärry ruostuu ajan mittaan helposti.

Petri Blomqvist

Kat­sas­tuk­ses­sa kär­rys­tä tar­kas­te­taan pe­ri­aat­tees­sa sa­mat asi­at kuin hen­ki­lö­au­tos­ta. Kär­rys­tä kat­so­taan eri­tyi­ses­ti jar­ru­jen ja va­lo­jen toi­min­ta, jou­si­tuk­sen ni­vel­ten kun­to sekä ruos­te­vau­ri­ot. Li­säk­si tar­kas­te­taan ve­to­ai­san kyt­ken­tä­o­san kun­to ja toi­min­ta. Kär­ryä var­ten pi­tää ol­la oma va­roi­tus­kol­mio.

Pe­rä­vau­nun re­kis­te­röin­ti­to­dis­tus on huk­ku­mi­sal­tis do­ku­ment­ti, sil­lä sil­le ei yleen­sä ole hy­vää säi­ly­tys­paik­kaa kär­rys­sä. Vii­me vuo­den lop­pu­puo­lel­ta al­ka­en sitä ei on­nek­si tar­vit­se pi­tää enää mu­ka­na ajos­sa ei­kä kat­sas­tuk­ses­sa, sil­lä kaik­ki tie­dot ovat säh­köi­sis­sä jär­jes­tel­mis­sä.

Au­ton puo­lis­ko ja va­lot hen­gis­sä?

Ve­to­kou­kut ovat yleen­sä var­sin on­gel­mat­to­mia, säh­kö­pis­to­ra­si­at taas ei­vät. Pis­to­ra­sia on hy­vin an­ka­ras­sa pai­kas­sa, sii­hen koh­dis­tuu hiek­ka- ja tie­suo­la­suih­ku­ja.

Kouk­kui­hin liit­ty­vät on­gel­mat kos­ke­vat yleen­sä ir­ro­tet­ta­via kouk­ku­ja. Kouk­ku kan­nat­taa pi­tää ir­ti sil­loin, kun sitä ei käy­te­tä. Kun kouk­ku on ir­ti, sen kiin­ni­tys­koh­das­sa on ol­ta­va va­se­lii­nia ja muo­vi­suo­ja, joka es­tää kiin­ni­tys­pis­teen li­kaan­tu­mi­sen.

Mo­nis­sa uu­dem­mis­sa au­tois­sa on pe­rin­tei­sen 7-na­pai­sen pis­to­ra­si­an si­jas­ta 13-na­pai­nen, jo­ten kär­ryn säh­kö­jen kyt­ke­mi­sek­si tar­vi­taan eril­li­nen adap­te­ri. Ka­ra­vaa­na­ri Ta­pa­ni Vir­ta­sen ko­ke­muk­sen mu­kaan adap­te­rin käyt­tö tuo vä­lil­lä toi­min­ta­on­gel­mia. Näin ta­pah­tui myös omas­sa tes­tis­säm­me uu­del­la Ford Ku­gal­la ja 26 vuot­ta van­hal­la kär­ryl­lä. Het­kit­täin kär­ryn va­lot pa­loi­vat kun­nol­la, useim­mi­ten ei­vät. Kun kou­kus­sa oli uu­si kär­ry, adap­te­ri­kaan ei hai­tan­nut me­noa.

Kär­ryn pis­tok­keen vaih­ta­mi­nen 13-na­pai­sek­si hoi­tuu al­le sa­ta­sel­la, ja säh­köis­tä ym­mär­tä­vä te­kee vaih­don it­se. Kun pis­to­ke­a­si­at ovat kun­nos­sa, pääs­tään nä­ke­mään va­lo­jen kun­to. Kaik­kien kär­ryn va­lo­jen – etu- ja ta­ka­va­lot, vil­kut ja jar­ru­va­lot – pi­tää toi­mia. Uu­dem­mis­sa kär­ryis­sä voi ol­la myös pe­ruu­tus­va­lo ja ta­ka­su­mu­va­lo.

Toi­mi­mat­to­man va­lon polt­ti­mon eh­jyys to­de­taan pe­rin­tei­seen heh­ku­lamp­pu­tyy­liin eli kat­so­mal­la, on­ko heh­ku­lan­ka eh­jä. Pe­rä­kär­ryn va­lo­vi­at ei­vät lä­hes­kään ai­na joh­du polt­ti­mois­ta vaan joh­dois­ta, ha­pet­tu­mi­sis­ta tai ai­em­min mai­ni­tuis­ta pis­tok­keis­ta.

Huo­mio va­loi­hin

Ha­pet­tu­mien eh­käi­se­mi­sek­si ja kor­jaa­mi­sek­si polt­ti­moi­den kan­nat sekä pis­to­ke on hyvä kä­si­tel­lä säh­kö­lait­tei­ta suo­jaa­val­la spra­yl­la.

Jos valo-on­gel­mat joh­tu­vat polt­ti­moi­den ha­pet­tu­mi­sis­ta, au­to­a­lan kou­lut­ta­ja Ta­pa­ni Vir­ta­nen vink­kaa vaih­ta­maan kär­ryn va­lot led-va­loik­si. Le­dit ei­vät ha­pe­tu ja kes­tä­vät muu­ten­kin vaih­te­le­vaa käyt­töä pa­rem­min. Hin­ta koko kär­ryn led-va­loil­le on joi­tain kymp­pe­jä kal­liim­pi kuin sar­ja pe­rin­tei­siä va­lo­ja.

Va­loi­hin liit­ty­vät tär­keä asia on se, et­tä jos au­ton ta­ka­va­lot ei­vät pala huo­mi­o­va­lo­a­sen­nos­sa, niin myös kär­ryn ta­ka­va­lot ovat pi­mei­nä. Tämä on sal­lit­tua, mut­ta kär­ryä tai mat­kai­lu­vau­nua ve­det­tä­es­sä va­lot kan­nat­taa kyt­keä pääl­le. Näin pe­räs­sä tu­le­vat huo­maa­vat kär­ryn pa­rem­min ja yh­dis­tel­mä vai­kut­taa asi­al­li­sem­mal­ta.

Rai­mo Teng­vall

Auto Bild Suomi suosittelee myös näitä!

Autokaupan odotetaan piristyvän

Autokaupan odotetaan piristyvän

Saka

Autokaupan vuosi 2024 oli kehno – vuodesta 2025 odotetaan parempaa

Auto Bild.Uutiset
Autokaupan odotetaan piristyvän

Autokaupan odotetaan piristyvän

Saka

Autokaupan vuosi 2024 oli kehno – vuodesta 2025 odotetaan parempaa

Auto Bild.Uutiset
Vanhan AC Acen ystäville AC Ace Bristol Classic’issa on erottuva "hymyilevä etusäleikkö". Toinen, AC Ace Classic, pohjautuu alkuperäisen Acen viimeiseen muunnelmaan, jollaisena mallia valmistettiin vuonna 1963. Kyseinen, virtaviivaisempi keula siirtyi AC Cobran ensimmäiseen sukupolveen.

Vanhan AC Acen ystäville AC Ace Bristol Classic’issa on erottuva "hymyilevä etusäleikkö". Toinen, AC Ace Classic, pohjautuu alkuperäisen Acen viimeiseen muunnelmaan, jollaisena mallia valmistettiin vuonna 1963. Kyseinen, virtaviivaisempi keula siirtyi AC Cobran ensimmäiseen sukupolveen.

Ian Skelton

AC Ace: Sähäkkää brittisporttia päivitetään hienolla tavalla, perinteistä luopumatta

Auto Bild.Klassikot
Vanhan AC Acen ystäville AC Ace Bristol Classic’issa on erottuva "hymyilevä etusäleikkö". Toinen, AC Ace Classic, pohjautuu alkuperäisen Acen viimeiseen muunnelmaan, jollaisena mallia valmistettiin vuonna 1963. Kyseinen, virtaviivaisempi keula siirtyi AC Cobran ensimmäiseen sukupolveen.

Vanhan AC Acen ystäville AC Ace Bristol Classic’issa on erottuva "hymyilevä etusäleikkö". Toinen, AC Ace Classic, pohjautuu alkuperäisen Acen viimeiseen muunnelmaan, jollaisena mallia valmistettiin vuonna 1963. Kyseinen, virtaviivaisempi keula siirtyi AC Cobran ensimmäiseen sukupolveen.

Ian Skelton

AC Ace: Sähäkkää brittisporttia päivitetään hienolla tavalla, perinteistä luopumatta

Auto Bild.Klassikot
Lediajovalojen teho on tyydyttävä. Kaksi eri mittaista pyyhinsulkaa puhdistavat tuulilasin kunnolla.

Lediajovalojen teho on tyydyttävä. Kaksi eri mittaista pyyhinsulkaa puhdistavat tuulilasin kunnolla.

Juha Peltonen

Koeajossa Mitsubishi ASX 1.3 MHEV Intense AT: Salaneuvos

Auto Bild.Koeajot
Lediajovalojen teho on tyydyttävä. Kaksi eri mittaista pyyhinsulkaa puhdistavat tuulilasin kunnolla.

Lediajovalojen teho on tyydyttävä. Kaksi eri mittaista pyyhinsulkaa puhdistavat tuulilasin kunnolla.

Juha Peltonen

Koeajossa Mitsubishi ASX 1.3 MHEV Intense AT: Salaneuvos

Auto Bild.Koeajot