Sil­män my­kiö on ku­pe­ra, lä­pi­nä­ky­vä lins­si. Ter­ve nuo­ren ih­mi­sen my­kiö pys­tyy muut­ta­maan muo­to­aan ja tait­to­voi­maan­sa, mut­ta iän myö­tä my­kiö jäy­kis­tyy.

My­kiö myös kas­vaa koko ih­mi­sen eli­na­jan, ja kas­va­es­saan my­kiö tii­vis­tyy ja pyö­ris­tyy. Kes­ki-iäs­sä, 40 ikä­vuo­den jäl­keen, my­ki­ön mu­kau­tu­mis­ky­ky ja elas­ti­suus al­ka­vat useim­mil­la ol­la niin heik­ko­ja, et­tä lä­hi­nä­kö kai­paa kor­jaus­ta. Noin 60–65-vuo­ti­aa­na my­ki­ön mu­kau­tu­mis­ky­ky on käy­tän­nös­sä ka­don­nut ko­ko­naan. Ikä­nä­kö ja har­maa­kai­hi liit­ty­vät luon­nol­li­seen van­he­ne­mi­seen. Mo­lem­pien taus­tal­la on my­ki­ön kas­vu ja jäy­kis­ty­mi­nen.

Useim­mat meis­tä tar­vit­se­vat van­he­tes­saan lu­ku­la­sit tai li­sää plus­saa ole­mas­sa ole­viin la­sei­hin eli käy­tän­nös­sä mo­ni­te­ho­la­sit. Mii­nus­la­se­ja käyt­tä­vä, so­pi­vas­ti li­ki­tait­toi­nen voi to­sin huo­ma­ta, et­tä pys­tyy vie­lä lu­ke­maan il­man la­se­ja.

Mo­ni­te­ho­la­seis­sa on joko plus­saa ja mii­nus­ta tai plus­saa ja lä­hi­li­säp­lus­saa, tai ha­ja­tai­ton kor­jauk­seen niin sa­not­tua sy­lin­te­riä. Mo­no­vi­si­on on tek­niik­ka, jos­sa toi­nen lins­si hi­o­taan kau­ko­nä­köä var­ten ja toi­nen lä­hie­täi­syy­del­le.

Ikä­nä­köä kor­ja­taan ta­val­li­sim­min kak­si­te­hoi­sil­la tai mo­ni­te­hoi­sil­la sil­mä­la­seil­la. Jos­kus kor­jaus teh­dään pii­lo­la­seil­la tai leik­kauk­ses­sa mo­no­vi­si­o­na: toi­nen lins­si tar­ken­taa lä­hel­le,

toi­nen kau­as.

LA­SE­ROIN­TI EI KOR­JAA IKÄ­NÄ­KÖÄ

Tait­to­vir­he­leik­kauk­ses­sa sar­veis­kal­voa muo­toil­laan la­ser­tek­nii­kal­la. La­se­roin­ti ei kor­jaa ikä­nä­köä. Sik­si se on vaih­to­eh­to nuo­ril­le ai­kui­sil­le, joil­la on tar­ve pääs­tä eroon sil­mä­la­seis­ta tai vart­tu­neem­mil­le, joil­le on tär­ke­ää näh­dä hy­vin kau­as il­man la­se­ja.

”Tait­to­vir­he­leik­kauk­set ovat ok, kun ne teh­dään har­ki­ten ja tur­val­li­suu­des­ta huo­leh­tien.

Pie­nel­lä kor­jauk­sel­la saa­vu­te­taan mel­kein poik­keuk­set­ta eri­no­mai­nen tu­los. Jois­sa­kin

am­ma­teis­sa, ku­ten so­ti­laan, pa­lo­mie­hen ja po­lii­sin, tait­to­vir­he­leik­kauk­sen tuo­ma riip­pu­mat­to­muus sil­mä­la­seis­ta hel­pot­taa työn­te­koa”, sa­noo Timo Ter­vo, Hel­sin­gin yli­o­pis­ton so­vel­ta­van sil­mä­lää­ke­tie­teen pro­fes­so­ri ja HUS Sil­mäk­li­ni­kan osas­to­ny­li­lää­kä­ri.

La­ser­leik­kaus ei so­vel­lu sil­miin, jot­ka ovat vah­vas­ti kau­ko­tait­toi­set eli la­seis­sa on pal­jon plus­saa. Ter­von mu­kaan ki­rur­gi­sen tait­to­vir­he­kor­jauk­sen voi teh­dä vie­lä vii­si­kymp­pi­sel­le­kin, jos sar­veis­kal­vo on tar­peek­si pak­su, tait­to­vir­he on la­se­ril­la kor­jat­ta­vis­sa ja sil­mä­la­seis­ta eroon ha­lu­a­va har­ras­taa vaik­ka pur­jeh­dus­ta, mis­sä san­ka­la­sien käyt­tö on han­ka­laa. Jos sar­veis­kal­vo on ko­vin ohut, leik­kaus­ta ei voi teh­dä. Leik­kaus ohen­taa sar­veis­kal­voa, ei­kä hy­vin ohut kal­vo enää pidä muo­to­an­sa ja ke­hit­tyy niin sa­not­tu kar­ti­o­pul­lis­tu­ma.

LINS­SI­LEIK­KAUK­SEEN LIIT­TYY RIS­KE­JÄ

Niin sa­not­tui­hin lins­si­leik­kauk­siin Timo Ter­vo suh­tau­tuu va­rauk­sel­la. Hän ei läh­ti­si te­ke­mään leik­kaus­ta ter­vee­seen sil­mään, jos­sa ei ole kai­hia.

”Sil­mä­ki­rur­gi­as­ta on tul­lut ra­ha­sam­po. Lins­si­leik­kaus on hä­mäys­ni­mi: Leik­kaus teh­dään kirk­kaa­seen my­ki­öön ku­ten kai­hi­leik­kaus, ja sil­mään jää vain en­ti­sen my­ki­ön ta­ka­ko­te­lo, niin sa­not­tu kap­se­li­pus­si. Lop­pu my­ki­ös­tä tyh­jen­ne­tään, ja ti­lal­le asen­ne­taan mo­ni­te­hoi­nen te­ko­my­kiö”, Ter­vo ker­too.

Lins­si­leik­kauk­sen tu­los on ai­na erään­lai­nen komp­ro­mis­si, ei­kä saa­vu­tet­tu nä­ön­tark­kuus vält­tä­mät­tä tyy­dy­tä var­sin­kaan tar­kan työn te­ki­jää. Sil­män­si­säi­seen leik­kauk­seen liit­tyy myös ris­ke­jä, ku­ten tu­leh­duk­sen ja jäl­ki­kai­hin mah­dol­li­suus.

NAI­SEN SIL­MÄT KUI­VU­VAT ENEM­MÄN

Iän myö­tä sil­mät kui­vu­vat. Nai­sil­la vai­va on ylei­sem­pi kuin mie­hil­lä, joi­den kyy­ne­lis­sä on enem­män ras­vaa. Myös est­ro­gee­ni­kor­vaus­hoi­to voi Ter­von mu­kaan li­sä­tä tu­leh­dus­ta sil­män pin­nas­sa ja kyy­nel­rau­ha­ses­sa ja pa­hen­taa kui­va­sil­mäi­syy­soi­rei­ta.

Kui­vat sil­mät tu­leh­tu­vat hel­pom­min kuin sil­mät, joi­ta kyy­nel­nes­te so­pi­vas­ti kos­teut­taa. Myös la­ser­leik­kaus kui­vat­taa sil­miä, sil­lä sii­nä kat­kais­taan tun­to­her­mo­ja, jot­ka sää­te­le­vät kyy­nel­ten eri­tys­tä.

El­lei kui­va­sil­mäi­syys es­tä, pii­lo­lins­sit so­pi­vat kai­ken ikäi­sil­le, mut­ta pii­lo­lins­sien käyt­tö­ai­kaa jou­du­taan iän myö­tä usein ly­hen­tä­mään ja ra­jaa­maan nii­den käyt­tö har­ras­tuk­siin. Eri­tyi­ses­ti ko­vat, hap­pea lä­päi­se­vät lins­sit hier­tä­vät kui­vaa sil­mää. Peh­me­ät pii­lo­lins­sit so­pi­vat kui­viin sil­miin pa­rem­min. Pii­lo­lins­se­jä saa ny­kyi­sin myös mo­ni­te­hoi­si­na.

HAR­MAA­KAI­HI EI OLE VAA­RAL­LI­NEN

Har­maa­kai­hi ke­hit­tyy osit­tain sa­mas­ta syys­tä kuin ikä­nä­kö: my­kiö kas­vaa, tii­vis­tyy ja pul­lis­tuu. Har­maa­kai­hin ke­hit­ty­mis­tä edis­tä­vät jot­kut sai­rau­det, ku­ten di­a­be­tes ja eräät lää­ke­ai­neet, esi­mer­kik­si kor­ti­so­ni. Myös kos­mi­nen sä­tei­ly ja ult­ra­vi­o­let­ti­va­lo vai­kut­ta­vat vuo­sien mit­taan my­ki­öön.

Useim­mi­ten kai­hi muut­taa sil­mää li­ki­tait­toi­sek­si, ja kai­hin al­ku­vai­hees­sa lä­hi­nä­kö saat­taa pa­ran­tua.

”Har­maa­kai­hi ei ole vaa­ral­li­nen, ja se kan­nat­taa lei­ka­ta vas­ta, kun se al­kaa vai­va­ta niin, et­tä sii­tä on sel­vää hait­taa elä­mäs­sä ja leik­kausk­ri­tee­rit täyt­ty­vät. Har­maa­kai­hin vuok­si nä­kö­kent­tä voi ol­la him­meä, vä­rit voi­vat muut­tua ja vas­ta­va­lo häi­käi­see. Kai­his­sa sil­män tila ei yleen­sä pa­he­ne ei­kä leik­kauk­sen en­nus­te huo­no­ne, vaik­ka hoi­to vii­väs­tyi­si. Sii­nä mie­les­sä har­maa­kai­hi ei ole sai­raus”, Ter­vo to­te­aa.

Kai­hi­leik­kauk­ses­sa sil­mään lai­te­taan te­ko­my­kiö, jon­ka avul­la voi­daan kor­ja­ta myös tait­to­vir­hei­tä, ja leik­kauk­sen jäl­keen po­ti­laat nä­ke­vät usein hy­vin sekä kau­as et­tä lä­hel­le.

SIL­MÄ­LÄÄ­KÄ­RIIN JOKA VII­DES VUO­SI

Yli 50-vuo­ti­ai­den kan­nat­taa käy­dä sil­mä­lää­kä­ris­sä vii­den vuo­den vä­lein.

”Pelk­kä sil­män­pai­neen tark­kai­lu ei rii­tä, sil­lä vain pe­rus­teel­li­nen sil­män­poh­jan tut­ki­mus pal­jas­taa sil­män ta­ka­o­san tau­dit, verk­ko­kal­von ikä­rap­peu­man ja glau­koo­man”, Ter­vo pai­not­taa.

Kun ar­vi­oi­daan nä­kö­ky­kyä, sil­män ja sen suo­ri­tus­ky­vyn tut­ki­mi­nen ei yk­sin rii­tä.

”Ai­vot ovat nä­ke­mi­sen pro­ses­so­ri, ja mo­net ai­vo­sai­rau­det vai­kut­ta­vat nä­kö­ky­kyyn tai ais­ti­muk­sen tul­kin­ta­no­peu­teen. Esi­mer­kik­si ai­voin­fark­ti voi ai­heut­taa nä­kö­kent­tä­vau­ri­oi­ta, jot­ka hait­taa­vat au­tol­la aja­mis­ta”, Ter­vo muis­tut­taa.

IR­MA HEIS­KA­NEN-HAA­RA­LA TEKS­TI / 123RF KU­VAT

LÄH­TEET: SIL­MÄ­TAU­TI­OP­PI. TOIM. K. M. SAA­RI. KAN­DI­DAAT­TI­KUS­TAN­NUS OY, 2011.

DI­A­BEET­TI­NEN RE­TI­NO­PA­TIA. KÄY­PÄ HOI­TO -SUO­SI­TUS. DUO­DE­CIM, 2006.

GLAU­KOO­MA. KÄY­PÄ HOI­TO -SUO­SI­TUS, 2007.

KAI­HI. KÄY­PÄ HOI­TO -SUO­SI­TUS, 2010. TOH­TO­RI.FI/SIL­MAK­LI­NIK­KA

Oma Ai­ka 7/2013