Muis­ti­sai­raan äi­din ty­tär epäi­lee, et­tä veli on käyt­tä­nyt äi­din va­ro­ja vää­riin tar­koi­tuk­siin. Mi­ten äi­din raha-asi­at tu­li­si jat­kos­sa jär­jes­tää? Kan­nat­taa­ko asi­as­ta teh­dä tut­kin­ta­pyyn­tö po­lii­sil­le?

Pek­ka oli hoi­ta­nut muis­ti­sai­raan äi­tin­sä asi­oi­ta. Tai­na-ty­tär tie­si, et­tä Pe­kal­la oli käy­tös­sään äi­din verk­ko­pank­ki­tun­nuk­set pank­ki­a­si­oi­den hoi­ta­mi­sek­si. Tai­na asui kau­em­pa­na ei­kä pys­ty­nyt sa­mal­la ta­val­la aut­ta­maan äi­din ar­jes­sa.

Äi­din luo­na käy­des­sään Tai­na löy­si lat­ti­al­ta pe­rin­tä­toi­mis­ton kir­jeen ja al­koi epäil­lä, et­tä äi­din ta­lou­sa­si­at ei­vät ol­leet kun­nos­sa. Tai­na ryh­tyi sel­vit­tä­mään asi­aa ja huo­ma­si, et­tä äi­din ti­lil­tä oli nos­tet­tu usei­ta sa­to­ja eu­ro­ja kuu­kau­sit­tain. Ti­lil­tä oli myös mak­set­tu Pe­kan ja hä­nen las­ten­sa ni­mis­sä ol­lei­ta las­ku­ja.

Äi­din oli tar­koi­tus siir­tyä hoi­to­ko­tiin, mut­ta nyt ra­hat ei­vät riit­tä­neet hoi­to­las­ku­jen mak­sa­mi­seen. Äi­din ruo­ka tuli ate­ri­a­pal­ve­lun kaut­ta, ja las­kut mak­set­tiin suo­raan ti­lil­tä. Ne ei­vät siis se­lit­tä­neet suu­ria kä­teis­nos­to­ja.

Tai­nan mie­les­tä oli hä­pe­äl­lis­tä, et­tä äi­din mak­sut oli­vat pe­rin­näs­sä, sil­lä äi­ti oli it­se ai­na mak­sa­nut kai­ken ajal­laan ja elä­nyt sääs­tä­väi­ses­ti. Äi­ti ei it­se osan­nut ot­taa kan­taa asi­aan. Hän oli han­ka­las­sa vä­li­kä­des­sä ja muis­ti­sai­rau­ten­sa ta­kia muu­toin­kin häm­men­ty­nyt muu­tok­sis­ta ar­jes­saan.

Pek­ka se­lit­ti, et­tä äi­ti oli luo­vut­ta­nut pank­ki­kort­tin­sa Pe­kan käyt­töön ja an­ta­nut lu­van nos­taa ti­lil­tä hoi­to­palk­ki­oi­ta ja kou­lu­tu­sa­vus­tus­ta las­ten­lap­sil­le. Lo­put kä­tei­set oli an­net­tu äi­dil­le. Pek­ka ha­lu­si jat­kaa asi­oi­den hoi­ta­mis­ta ja vas­tus­ti edun­val­vo­jan ha­ke­mis­ta. Tai­na miet­ti, mitä hän voi­si ti­lan­tees­sa teh­dä.

Asi­a­na­ja­jan vas­taus

Edun­val­vo­jan ha­ke­mi­nen

Tai­na voi ha­kea äi­dil­leen edun­val­vo­jaa. Edun­val­vo­jan ha­ke­mi­seen tar­vi­taan lää­kä­rin­to­dis­tus. Jos sen hank­ki­mi­nen on han­ka­laa, voi Tai­na teh­dä maist­raa­til­le il­moi­tuk­sen edun­val­von­nan tar­pees­sa ole­vas­ta hen­ki­lös­tä. Täl­löin maist­raat­ti ryh­tyy sel­vit­tä­mään edun­val­vo­jan tar­vet­ta vi­ran puo­les­ta. Asi­an rat­kai­su voi kes­tää usei­ta kuu­kau­sia.

Kuka edun­val­vo­jak­si?

Tai­na voi eh­dot­taa edun­val­vo­jaa tai edun­val­vo­jak­si voi­daan mää­rä­tä jul­ki­nen edun­val­vo­ja. Edun­val­vo­jak­si kan­nat­taa mää­rä­tä täy­sin ul­ko­puo­li­nen hen­ki­lö, kos­ka tie­dos­sa on ris­ti­rii­to­ja ra­ha­nos­to­jen vuok­si.

Mitä edun­val­von­ta mer­kit­see?

Edun­val­vo­ja ot­taa äi­din ti­lit hal­lin­taan­sa. Hä­nen on teh­tä­vä ti­li­tys pää­mie­hen­sä va­ro­jen käy­tös­tä vuo­sit­tain maist­raa­til­le. Edun­val­vo­ja saa palk­ki­on työs­tään ase­tuk­sen mu­kai­ses­ti. Palk­ki­on mää­rään vai­kut­ta­vat eri­tyi­ses­ti hen­ki­lön tu­lot.

Äi­din asi­oi­den hoi­to vä­li­ai­ka­na

Äi­din ym­mär­ryk­sen ta­sos­ta riip­pu­en Tai­na voi ke­hot­taa tätä pyy­tä­mään pank­ki­tun­nuk­set ja -kor­tin it­sel­leen tai pe­ruut­taa Pe­kal­le an­ta­man­sa ti­lien käyt­tö­oi­keu­den ja jär­jes­tää vä­li­ai­ka­na raha-asi­oi­den hoi­don toi­sin. Tai­nan kan­nat­taa il­moit­taa Pe­kal­le ha­ke­van­sa äi­dil­le edun­val­vo­jaa. Jo tämä vai­kut­ta­nee asi­oi­den hoi­toon. Jos Tai­na ko­kee ti­lan­teen to­del­la va­ka­vak­si, hän voi teh­dä it­se tut­kin­ta­pyyn­nön po­lii­sil­le epäil­lys­tä va­ro­jen vää­rin­käy­tös­tä.

Tut­kin­tail­moi­tus po­lii­sil­le

Mää­rät­ty edun­val­vo­ja tai Tai­na voi teh­dä tut­kin­ta­pyyn­nön po­lii­sil­le, jos on ai­het­ta epäil­lä, et­tä äi­din va­ro­ja on vää­rin­käy­tet­ty.

Nos­tot au­to­maa­tis­ta

Jos Pe­kal­la ei ol­lut oi­keut­ta käyt­tää äi­din pank­ki­kort­tia, ky­sees­sä voi ol­la mak­su­vä­li­ne­pe­tos, jos­ta voi­daan tuo­mi­ta sak­koon tai van­keu­teen. Jos äi­ti on an­ta­nut kor­tin Pe­kal­le, mut­ta Pek­ka on käyt­tä­nyt va­ro­ja mui­hin kuin äi­din hy­väk­sy­miin tar­koi­tuk­siin tai jät­tä­nyt va­ro­ja ti­lit­tä­mät­tä äi­dil­le, ky­sees­sä voi ol­la ka­val­lus, tör­keä ka­val­lus tai pe­tos.

Sii­hen, to­teu­tuu­ko ri­kos­ten tun­nus­mer­kis­tö, vai­kut­taa se, on­ko Pe­kal­la ol­lut äi­din lupa nos­taa ra­haa, mikä on ol­lut äi­din tie­toi­suus nos­tois­ta, mi­hin nos­te­tut va­rat ovat ku­lu­neet ja ovat­ko nos­tot ol­leet suh­tees­sa äi­din tulo- ja va­ral­li­suus­ti­lan­tee­seen.

Use­at vas­taa­van­tyyp­pi­set tut­kin­tail­moi­tuk­set ovat päät­ty­neet esi­tut­kin­ta­vai­hees­sa ei ri­kos­ta -pää­tök­seen tai syyt­teen hyl­kää­mi­seen tuo­mi­ois­tui­mes­sa. Jäl­ki­kä­teen voi ol­la han­ka­la näyt­tää, et­tei nos­toil­le ole ol­lut lu­paa tai mil­tä osin va­rat on käy­tet­ty oi­keu­det­to­mas­ti. Li­säk­si pank­ki­kor­til­la teh­ty­jen nos­to­jen te­ki­jää ja tar­koi­tus­ta on vai­kea sel­vit­tää. Epä­sel­väs­sä asi­as­sa ri­kos­syy­te hy­lä­tään. Jos äi­ti ei ole an­ta­nut pank­ki­kort­tia Pe­kal­le tai nos­tot ovat ol­leet hy­vin suu­ria, ri­kos­kyn­nys saat­taa ylit­tyä.

Las­ku­jen mak­sut

Pe­kan ja hä­nen las­ten­sa las­ku­jen mak­sua ar­vi­oi­daan sa­mo­jen pe­ri­aat­tei­den mu­kaan: on­ko mak­sui­hin ol­lut äi­din lupa? Van­hem­pi voi mak­saa pie­niä lap­sen­sa elan­to­me­no­ja, ei­kä nii­tä ar­vi­oi­da lah­joik­si lah­ja­ve­ro­tuk­ses­sa. Tämä edel­lyt­tää sitä, et­tä äi­ti on to­del­la ha­lun­nut näin teh­dä ja ym­mär­tä­nyt asi­an. Tätä vas­taan pu­huu se, et­tä äi­din va­rat ei­vät enää rii­tä hä­nen omiin las­kui­hin­sa.

Äi­din mie­li­pi­de

Äi­din mie­li­pi­de ja hen­ki­nen kun­to vai­kut­ta­vat sii­hen, mi­ten nos­to­ja ja ti­li­siir­to­ja ar­vi­oi­daan. Pe­kal­la ja äi­dil­lä on ol­lut luot­ta­muk­sel­li­nen suh­de, ja äi­ti on ol­lut Pe­kan avus­ta riip­pu­vai­nen. Tämä asia vai­kut­taa Pe­kan syyl­li­syyt­tä nos­ta­vas­ti, jos Pek­ka on vää­rin­käyt­tä­nyt äi­din luot­ta­mus­ta ja va­ro­ja.

Jos nos­to­ja ei huo­mi­oi­da äi­din eli­nai­ka­na, ne har­ki­taan uu­del­leen äi­din kuo­le­man jäl­keen. Täs­tä ti­lan­tees­ta li­sää Oman Ajan seu­raa­vas­sa nu­me­ros­sa.

Asi­an­tun­ti­jam­me OTK, va­ra­tuo­ma­ri, asi­a­na­ja­ja Ilo­na Pii­roi­nen on eri­kois­tu­nut per­he- ja pe­rin­tö­oi­keu­teen.