Nai­nen, 48:

”Lo­mil­la nu­kun hy­vin, ar­ke­na kär­sin unet­to­muu­des­ta"

"Olen lap­ses­ta saak­ka ol­lut herk­kä­u­ni­nen. Iso­jen elä­män­muu­tos­ten, stres­sin ja las­ten syn­ty­män myö­tä on ol­lut han­ka­lia unet­to­muus­jak­so­ja. Nu­kun lo­mil­la hy­vin ja kau­sit­tain muu­ten­kin.

Olen saa­nut apua avan­tou­in­nis­ta, joo­gas­ta ja hen­gi­tys­har­joi­tuk­sis­ta.

Kun olen tar­peek­si vä­sy­nyt, saa­tan vii­kon­lop­pu­na ot­taa päi­vä­tor­kut. Sil­loin ren­tou­dun ja uni tu­lee il­lal­la­kin.

En enää yri­tä ol­la ajat­te­le­mat­ta töi­tä, jos ne tun­ke­vat il­lal­la mie­leen. Kir­joi­tan asi­at ylös, ja uni tu­lee."

Uni­te­ra­peut­ti Su­san Pihl neu­voo:

Työ­a­si­at kan­nat­taa kir­joit­taa muis­tiin jo päi­väl­lä ja muu­ten sa­noa it­sel­leen: nyt nu­ku­taan.

Oli­si hyvä rau­hoit­taa päi­vää tau­oil­la ja muu­ta­man mi­nuu­tin hen­gi­tys­har­joi­tuk­sel­la. Il­lal­la kan­nat­taa va­ra­ta pari tun­tia omaa ai­kaa.

Nai­nen 53:

”Unet­to­muus al­koi las­ten syn­ty­mäs­tä”

"En ole ai­na ol­lut huo­no nuk­ku­ja. En­nen pys­tyin nuk­ku­maan päi­vä­u­net ja yöl­lä­kin un­ta riit­ti. Kol­men lap­sen myö­tä ti­lan­ne huo­no­ni, en­kä enää osan­nut nuk­kua. Nyt lap­set ovat iso­ja, mut­ta edel­leen nu­kun huo­nos­ti.

Jos­kus en nu­kah­da, jos­kus he­rään lii­an ai­kai­sin. Yri­tän men­nä nuk­ku­maan joka il­ta suu­rin piir­tein sa­maan ai­kaan, vii­meis­tään klo 23.

Enää en ah­dis­tu asi­as­ta. Tie­dän, et­tä 2–3 huo­non yön jäl­keen tu­lee taas hyvä yö."

Uni­te­ra­peut­ti Su­san Pihl neu­voo:

On­gel­ma voi ol­la opit­tu mal­li, ja nuk­ku­maan­me­no voi muis­tut­taa huo­nos­ta unes­ta.

Tär­ke­ää oli­si tun­nis­taa une­li­ai­suus. Sään­nöl­lis­tä nuk­ku­maan­me­no­ai­kaa tär­ke­äm­pi on ai­na sama ylös­nou­su­ai­ka, vaik­ka uni oli­si ly­hyt.

Voi ko­keil­la myös nuk­ku­mis­ta toi­ses­sa huo­nees­sa tai vaik­ka puo­li­son pai­kal­la.