MIE­LI

"Me­lon­nas­sa upein­ta on va­paus. Kun läh­tee ve­sil­le, kaik­ki muu jää taak­se.

La­jiin mi­nut tu­tus­tut­ti pa­ri­kym­men­tä vuot­ta sit­ten me­lon­taa har­ras­ta­nut sveit­si­läi­nen työ­nan­ta­ja­ni. In­nos­tuin me­lon­nas­ta heti.

Nau­tin sii­tä, et­tä ka­jak­ki li­puu yh­del­lä ve­dol­la pit­kän mat­kan. Ka­ja­kil­la ran­tau­tuu hel­pos­ti. Sil­lä pää­see paik­koi­hin, joi­hin moot­to­ri­ve­neel­lä, pur­je­ve­neel­lä tai edes sou­tu­ve­neel­lä ei ole mi­tään asi­aa. Ka­jak­ki on hil­jai­nen kul­ku­vä­li­ne. Em­me häi­rit­se liik­ku­mi­sel­lam­me ke­tään.

Me­lo­es­sa mu­kau­du­taan luon­non­voi­miin. Vesi ja tuu­li mää­rää­vät. Nii­den läpi ei voi vain pus­kea ko­va­päi­ses­ti. Olen huo­man­nut me­lon­nan myö­tä op­pi­nee­ni mu­kau­tu­maan asi­oi­hin myös työ- ja yk­si­tyi­se­lä­mäs­sä. Siel­lä­kään en mene enää ko­va­päi­se­nä.

Vaik­ka me­lon ryh­mäs­sä, ka­ja­kis­sa olen ai­na yk­sin. Olen op­pi­nut, et­tä pär­jään. Tun­nen omat voi­ma­va­ra­ni, ja rau­hal­li­suu­te­ni säi­lyy tiu­kois­sa­kin pai­kois­sa. En viit­si enää edes suut­tua isoil­le moot­to­ri­ve­neil­le, jot­ka kaa­haa­vat ohi.

Kun en­sim­mäis­tä ker­taa tuli ruot­sin­lai­va vas­taan, oli is­keä pa­niik­ki. Nyt se ei he­rä­tä sa­maa hä­tään­nys­tä. Luot­ta­mus omiin tai­toi­hin on li­sään­ty­nyt."

RUU­MIS

"Kos­ka olen ur­heil­lut koko ikä­ni, en ole huo­man­nut voi­mie­ni kas­va­neen me­lon­nan an­si­os­ta. Var­mas­ti niin käy, jos kä­si­voi­mi­aan ei ole ol­len­kaan har­jaan­nut­ta­nut. Me­lon­ta ei ole kui­ten­kaan voi­ma­la­ji. Käy­täm­me voi­maa mah­dol­li­sim­man peh­me­äs­ti.

Me­lo­es­sa työs­ken­nel­lään koko var­ta­lol­la: ei pel­käs­tään kä­si­voi­min, vaan myös var­ta­lon kier­roil­la ja jal­ko­jen työn­nöil­lä. Ka­jak­ki tans­sii aal­loil­la. Sik­si me­lo­jan­kin täy­tyy ol­la ka­ja­kis­saan ket­te­rä.

Ly­hy­el­lä il­ta­me­lon­nal­la ta­val­li­sis­sa tuu­li­o­lo­suh­teis­sa me­lon­ta vain ren­tout­taa. Mut­ta tuol­loin­kin, jos osa mat­kas­ta on me­lot­ta­va vas­ta­tuu­leen, fy­siik­ka ja kes­tä­vyys ovat ko­e­tuk­sel­la. Koko päi­vän me­lon­ta­ret­ken jäl­keen vä­sy­mys tun­tuu jo kaik­ki­al­la ke­hos­sa.

Pa­lat­tu­a­ni kuu­si vuot­ta sit­ten Sveit­sis­tä Suo­meen siir­ryin joki- ja kos­ki­me­lon­nas­ta me­ri­me­lo­jak­si. En kai­van­nut enää kos­ki­me­lon­nan kal­tai­sia haas­tei­ta ja ad­re­na­lii­ni­ryöp­py­jä. Viih­dyn me­rel­lä, sil­lä suo­ma­lai­nen saa­ris­to­me­ri­mai­se­ma on maa­il­man kau­nein mai­se­ma.

Oman ka­ja­kin han­kin vuo­si sit­ten. Sitä en­nen käy­tin seu­ra­ni Me­ri­me­lo­jien ka­jak­kia. Ka­ja­kin hin­ta on ma­te­ri­aa­lis­ta riip­pu­en 1 000–3 000 eu­roa."