So­ke­ria eli sak­ka­roo­sia on pie­niä mää­riä mo­nis­sa elin­tar­vik­keis­sa, jois­ta osa on hy­vin­kin ter­veel­li­siä. He­del­mis­sä ja mar­jois­sa on ai­ka pal­jon he­del­mä­so­ke­ria. Pro­fes­so­ri, si­sä­tau­ti­lää­kä­ri Jus­si Hut­tu­nen suo­sit­te­lee vä­hä­so­ke­ris­ta ruo­ka­va­li­o­ta, mut­ta muis­tut­taa, et­tä ma­keus on osa hy­vää elä­män­laa­tua.

Mo­nen on vai­kea vas­tus­taa so­ke­ri­sia herk­ku­ja. Ma­ke­an­hi­mo ei Hut­tu­sen mu­kaan ole riip­pu­vuus­sai­raus sa­mal­la ta­val­la kuin esi­mer­kik­si al­ko­ho­li­riip­pu­vuus, joka saa ai­kaan so­peu­tu­mis­muu­tok­sia ai­vois­sa. Ma­kea voi sil­ti kou­kut­taa, ja so­ke­ri­siin elin­tar­vik­kei­siin tot­tu­neen voi ol­la vai­kea muut­taa ruo­ka­va­li­o­taan.

So­ke­ri­hu­ma­laa tie­de ei tun­ne. Suu­rim­mal­le osal­le ih­mi­sis­tä suu­ri­kaan so­ke­ri­mää­rä ei ai­heu­ta eri­tyi­siä oi­rei­ta. Osal­le meis­tä jo­kai­nen on jos­kus tul­lut huo­no­voin­ti­sek­si, kun on ve­täis­syt ma­ke­aa ma­han täy­del­tä.

SO­KE­RI LI­SÄÄ TU­LEH­DU­SALT­TIUT­TA

Lii­al­li­nen so­ke­ri li­hot­taa, ja tie­de­tään, et­tä li­ha­vuus te­kee tie­tä pit­kit­ty­vil­le tu­leh­dus­re­ak­ti­oil­le. Li­ho­mi­nen ei kui­ten­kaan se­lit­tä­nyt ko­ko­naan so­ke­riin liit­ty­vää tu­leh­dus­mit­ta­rei­den – muun mu­as­sa CRP-ar­von – ko­ho­a­mis­ta ame­rik­ka­lai­ses­sa seu­ran­ta­tut­ki­muk­ses­sa.

Sii­nä ver­rat­tiin so­ke­ril­la ja kei­no­te­koi­sil­la ma­keu­tu­sai­neil­la ma­keu­tet­tu­ja juo­mia käyt­tä­vien ter­vey­den­ti­laa. Tut­kit­ta­via oli yli 40 000.

Se­pel­val­ti­mo­tau­ti­vaa­ra oli so­ke­ri­pi­toi­sia vir­voi­tus­juo­mia juo­vil­la vii­den­nek­sen suu­rem­pi kuin kei­no­te­koi­ses­ti ma­keu­tet­tu­ja juo­mia käyt­tä­vil­lä.

”Vii­meis­ten 3–5 vuo­den tut­ki­mus­tu­lok­set pu­hu­vat vah­vas­ti sen puo­les­ta, et­tä sak­ka­roo­si ja mah­dol­li­ses­ti juu­ri sen si­säl­tä­mä fruk­too­si li­hot­taa ja li­sää tyy­pin 2 di­a­be­tek­sen vaa­raa ja jopa ai­vo­hal­vauk­sen ris­kiä. Yk­si mah­dol­li­nen se­li­tys sai­ras­tu­mis­ris­kil­le on, et­tä so­ke­ri li­sää ih­mi­sen eli­mis­tön tu­leh­du­salt­tiut­ta”, Jus­si Hut­tu­nen ker­too.

So­ke­rin vai­ku­tuk­sia on tut­kit­tu vir­voi­tus­juo­mien avul­la sik­si, et­tä tut­ki­mu­sa­se­tel­ma on help­po ja sel­keä: kum­man tyyp­pi­siä juo­mia käy­tät ja kuin­ka pal­jon?

”So­ke­rin tark­kaa mää­rää muus­sa ra­vin­nos­sa on vai­kea ar­vi­oi­da”, Hut­tu­nen ker­too. Ma­kei­sis­ta on vä­hem­män tut­ki­mus­tie­toa, mut­ta Hut­tu­sen mie­les­tä on täy­si syy olet­taa, et­tä ma­keis­ten sak­ka­roo­si on yh­tä hai­tal­lis­ta kuin vir­voi­tus­juo­mien.

VAA­RAL­LIS­TA MYÖS SY­DÄ­MEL­LE JA VE­RI­SUO­NIL­LE

So­ke­ri imey­tyy no­pe­as­ti ja pa­laa no­pe­as­ti. Myös kyl­läi­syy­den tun­ne tu­lee ja me­nee no­pe­as­ti so­ke­ris­ten syö­mis­ten jäl­keen. Pian on taas näl­kä ja kai­paam­me na­pos­tel­ta­vaa.

Va­paa­eh­toi­sil­le ter­veil­le nuo­ril­le mie­hil­le teh­dys­sä ko­kees­sa so­ke­ri häi­rit­si ras­va-ai­neen­vaih­dun­taa, li­sä­si mak­san ras­voit­tu­mis­ta ja suu­ren­si ve­ren glu­koo­si- ja in­su­lii­ni­pi­toi­suut­ta. Ha­vain­not tu­ke­vat olet­ta­mus­ta, et­tä so­ke­ri on tär­keä te­ki­jä vyö­tä­rö­li­ha­vuu­den ja me­ta­bo­li­sen oi­reyh­ty­män ke­hit­ty­mi­ses­sä.

So­ke­rin hai­tal­li­suus ham­pail­le on kau­an sit­ten tut­kit­tu ja to­dis­tet­tu.

”Uu­den tut­ki­mus­tie­don pe­rus­teel­la so­ke­ri on myös sy­dä­mel­le ja ve­ri­suo­nil­le vaa­ral­li­sem­paa kuin vä­lil­lä us­kot­tiin­kaan, kun ter­veys­va­lis­ta­jat kes­kit­ti­vät voi­man­sa tyy­dyt­ty­nei­den ras­vo­jen vä­hen­tä­mi­seen ih­mis­ten ruo­ka­va­li­os­ta”, Jus­si Hut­tu­nen to­te­aa.

Ter­vey­den­huol­lon mais­te­ri, lail­lis­tet­tu ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti Ei­ja Or­re­ve­te­läi­nen on huo­lis­saan sii­tä, et­tä fruk­too­sia ale­taan pe­lä­tä niin, et­tä mar­jat ja he­del­mät jä­te­tään pois ruo­ka­va­li­os­ta.

”Mar­jois­sa ja he­del­mis­sä on myös tu­leh­duk­sel­ta suo­jaa­via ai­nei­ta, ku­ten po­ly­fe­no­lei­ta. So­ke­ri ei ole täy­sin kiel­let­tyä. Jos elin­tar­vik­keen ai­ne­so­sa­lu­et­te­los­sa on mai­nit­tu vii­mei­se­nä so­ke­ri, sitä voi ol­la niin vä­hän, et­tei sil­lä ole käy­tän­nön mer­ki­tys­tä. Esi­mer­kik­si hii­va­tai­ki­nois­sa hii­va syö osit­tain so­ke­rin.”

Poh­jois­mais­ten ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten mu­kaan li­sät­tyä so­ke­ria saa kuu­lua ruo­ka­va­li­oon, kun­han sen osuus py­syy al­le kym­me­nes­sä pro­sen­tis­sa ko­ko­nai­se­ner­gi­as­ta.

IR­MA HEIS­KA­NEN-HAA­RA­LA TEKS­TI / 123RF KU­VAT / FA­BI­AN BJÖRK TUO­TE­KU­VAT

LÄH­TEET:

JUS­SI HUT­TU­NEN, SO­KE­RI – PUH­DAS­TA, VAL­KOIS­TA JA VAA­RAL­LIS­TA. LÄÄ­KE­TIE­TEEL­LI­NEN AI­KA­KAUS­KIR­JA DUO­DE­CIM 14/2013. EI­JA OR­RE­VE­TE­LÄI­NEN, MITÄ MA­KEUT­TA­JAK­SI SO­KE­RIN TI­LAL­LE? TYÖ­TER­VEYS­LÄÄ­KÄ­RI 2/2011. PIR­JO SAAR­NIA, IR­TI MA­KE­AN­HI­MOS­TA. OTA­VA 2008. JO­HAN FRISK, EI MA­KE­AA MA­HAN TÄY­DEL­TÄ. ATAR KUS­TAN­NUS OY 2013.

LAW­REN­CE DE KO­NING YM. SWEE­TE­NED BE­VE­RA­GE CON­SUMP­TI­ON, IN­CI­DENT CO­RO­NA­RY HE­ART DI­SE­A­SE, AND BI­O­MAR­KERS OF RISK. CIR­CU­LA­TI­ON 125/2012.

ISA­BEL­LE AE­BER­LI YM. LOW TO MO­DE­RA­TE SU­GAR-SWEE­TE­NED BE­VE­RA­GE CON­SUMP­TI­ON IM­PAIRS GLU­CO­SE AND LI­PID ME­TA­BO­LISM AND PRO­MO­TES INF­LAM­MA­TI­ON IN HE­ALT­HY YO­UNG MEN. AME­RI­CAN JOUR­NAL OF CLI­NI­CAL NUT­RI­TI­ON 94/2011. FI­NE­LI.FI – ELIN­TAR­VIK­KEI­DEN KOOS­TU­MUS­TIE­TO­PANK­KI. THL.

Oma Ai­ka 9/2013