Ko­les­te­ro­li on elin­tär­keä ai­ne. Jo­kai­sel­la so­lul­la on kak­si ta­paa var­mis­taa, et­tä sitä tu­lee tar­peek­si: so­lut muo­dos­ta­vat sitä it­se ja saa­vat sitä ve­ren­kier­ros­ta, LDL-hiuk­ka­sis­ta.

Pro­fes­so­ri, si­sä­tau­ti­lää­kä­ri Pet­ri Ko­va­nen Wi­hu­rin tut­ki­mus­lai­tok­ses­ta on tut­ki­nut ko­les­te­ro­li­ai­neen­vaih­dun­taa ja syi­tä se­pel­val­ti­moi­den ko­vet­tu­mi­seen, joka joh­taa se­pel­val­ti­mo­tau­tiin.

”Mak­sa on ai­noa port­ti, jon­ka kaut­ta ko­les­te­ro­li pää­see ve­res­tä pois. Mak­sas­sa on pyy­dyk­siä, joi­hin LDL-hiuk­ka­set tart­tu­vat. Pyy­dys imai­see ko­les­te­ro­lia si­säl­tä­vän hiuk­ka­sen si­sään­sä ja erit­tää sii­tä ko­les­te­ro­lin sap­peen, mis­tä se siir­tyy suo­leen ja ulos”, Ko­va­nen ku­vaa.

Osa ko­les­te­ro­lis­ta imey­tyy suo­les­ta ta­kai­sin ve­ren­kier­toon. Kas­vis­te­ro­lit kil­pai­le­vat suo­les­sa ko­les­te­ro­lin kans­sa. Ne es­tä­vät ko­les­te­ro­lin imey­ty­mis­tä riip­pu­mat­ta sii­tä, on­ko ko­les­te­ro­li pe­räi­sin mak­sas­ta vai eläin­pe­räi­ses­tä ra­vin­nos­ta. Tä­hän pe­rus­tuu kas­vis­te­ro­le­ja si­säl­tä­vien ra­vin­to­ras­vo­jen teho ko­les­te­ro­lin alen­ta­ji­na.

Kos­ka eli­mis­tön omaa ko­les­te­ro­lia tu­lee jat­ku­vas­ti suo­leen sa­pen kaut­ta, kas­vis­te­ro­leis­ta on hyö­tyä, vaik­ka ruo­ka­va­li­oon ei kuu­lui­si ko­les­te­ro­lia si­säl­tä­viä ras­vai­sia mai­to- tai li­ha­ruo­kia.

”LDL-ko­les­te­ro­li­ta­so ei voi kos­kaan ol­la lii­an ma­ta­la”, Ko­va­nen pai­not­taa.

Ko­les­te­ro­li he­rät­tää jos­tain syys­tä tun­tei­ta enem­män kuin ve­ren­pai­ne tai ve­ren­so­ke­ri. Ter­vey­des­tään tark­kaa huol­ta pi­tä­vät voi­vat ol­la tur­han­kin huo­lis­saan ko­les­te­ro­li­ar­vois­taan.

’”Ko­les­te­ro­lik­rii­ti­kot” taas kiis­tä­vät eläin­ras­vo­jen ja ko­les­te­ro­lin yh­tey­den ja epäi­le­vät ko­les­te­ro­lin mer­ki­tys­tä sy­dän­tau­tien ris­ki­te­ki­jä­nä.

:::::::::::__

Ldl = paha ko­les­te­ro­liHDL = hyvä ko­les­te­ro­li

◗ Ko­les­te­ro­lia on vain yh­den­lais­ta.

◗ Ku­dos­ten suun­taan ko­les­te­ro­li kul­kee LDL-li­pop­ro­tei­i­nien kyy­dis­sä ja ku­dok­sis­ta pois HDL-li­pop­ro­tei­i­ni­hiuk­ka­sis­sa.

◗ Jos ”LDL-pa­ket­te­ja” ker­tyy enem­män kuin pois­tuu, ve­ren LDL-ko­les­te­ro­li­pi­toi­suus al­kaa nous­ta.

◗ Osa LDL-hiuk­ka­sis­ta ta­ker­tuu sy­dän­tä ruok­ki­vien se­pel­val­ti­moi­den sei­nä­miin ja al­kaa ah­taut­taa nii­tä. Syn­tyy ko­les­te­ro­li­pat­ti. Sik­si LDL-ko­les­te­ro­lia sa­no­taan ”pa­hak­si”.

◗ HDL-hiuk­ka­set ke­rää­vät ko­les­te­ro­lia val­ti­mon ko­les­te­ro­li­pa­tis­ta ja kul­jet­ta­vat sitä mak­saan pois­tet­ta­vak­si eli­mis­tös­tä. Sik­si HDL-ko­les­te­ro­li on ”hy­vää”.

:::::::::::_

Elin­tär­keä ras­va-ai­ne

◗ Ko­les­te­ro­li on eläin­ten so­lu­sei­nä­män ra­ken­ne­pa­lik­ka, ku­dok­sil­le vält­tä­mä­tön ras­va-ai­ne. Ko­les­te­ro­lis­ta muo­dos­tuu stres­si­hor­mo­nia ja su­ku­puo­li­hor­mo­ne­ja sekä sap­pi­hap­po­ja.

◗ Ih­mi­nen on eläin, ja jo­kai­nen so­lum­me pys­tyy it­se muo­dos­ta­maan tar­vit­se­man­sa mää­rän ko­les­te­ro­lia. Mak­sa on eli­mis­tön ai­neen­vaih­dun­ta­teh­das ja myös ko­les­te­ro­lin tär­kein tuot­ta­ja.

◗ Ih­mi­nen tar­vit­see ra­vin­nos­ta ener­gi­aa, mut­ta ei ko­les­te­ro­lia, jota tu­lee eli­mis­töön tur­ha­na kyy­ti­poi­ka­na eläin­pe­räis­ten ras­vo­jen mu­ka­na.

◗ Kas­vi­so­lu­jen elin­tär­kei­tä ra­ken­ne­ai­nei­ta ovat kas­vis­te­ro­lit. Kas­veis­sa ei ole ko­les­te­ro­lia lain­kaan.

◗ Ener­gi­a­ras­vo­ja voi polt­taa pois lii­kun­nan avul­la. Ko­les­te­ro­li ei pala ei­kä ha­joa eli­mis­tös­sä, vaan pois­tuu ulos­teen mu­ka­na.

Ke­nel­le kor­kea ko­les­te­ro­li on ris­ki?

◗ Epä­e­dul­li­set ve­ren ras­va-ar­vot ovat ris­ki eri­tyi­ses­ti niil­le, joil­la on val­ti­mo­sai­raus tai sil­le al­tis­ta­va tila, ku­ten di­a­be­tes.

◗ Mie­hil­lä ris­ki se­pel­val­ti­mon tuk­keu­tu­mi­seen on suu­rem­pi kuin nai­sil­la, iäk­käil­lä suu­rem­pi kuin nuo­ril­la.

◗ Mo­nil­la poh­jois­mai­sil­la ih­mi­sil­lä ra­vin­non ko­les­te­ro­li imey­tyy te­hok­kaam­min kuin esi­mer­kik­si Vä­li­me­ren mai­den asuk­kail­la. Taus­tal­la on tääl­lä ylei­sem­pi apoE-4-gee­ni.

◗ Tu­pa­koin­ti, ve­ren­pai­ne, su­ku­ra­si­tus, ni­vel­reu­ma ja mu­nu­ais­ten va­jaa­toi­min­ta suu­ren­ta­vat se­pel­val­ti­mo­tau­ti­ris­kiä.

◗ Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen si­vuil­ta löy­ty­vän FIN­RIS­KI-las­ku­rin avul­la saat ar­vi­on sii­tä, mil­lai­nen on oma ris­ki­si sai­ras­tua sy­dä­nin­fark­tiin tai va­ka­vaan ai­vo­ve­ren­kier­to­häi­ri­öön. Ar­vi­o­ta var­ten tar­vit­set tie­dot ko­ko­nais­ko­les­te­ro­lis­ta­si ja HDL-ko­les­te­ro­lis­ta­si sekä sys­to­li­ses­ta ve­ren­pai­nees­ta­si.

Löy­dä las­ku­ri: thl.fi

Ko­les­te­ro­lis­sa ei ole tur­va­ra­jaa

Tä­män ju­tun po­ti­las­ta­pauk­set ovat ai­to­ja esi­merk­ke­jä. Pet­ri Ko­va­nen kui­ten­kin ar­ve­lee, et­tä vaik­ka ha­tus­ta oli­si ve­det­ty mitä ih­meel­li­sim­piä lu­ke­mia, niil­le oli­si löy­ty­nyt vas­ti­ne to­del­li­ses­sa elä­mäs­sä. Yk­si­lö­ta­sol­la kaik­ki on mah­dol­lis­ta, ei­kä etu­kä­teen voi tie­tää, ke­nen koh­dal­la ris­kit re­a­li­soi­tu­vat.

Ko­les­te­ro­lis­sa ei ole tur­va­ra­jaa, vaan jo­kai­sel­la on omat ra­jan­sa. Ne mää­ri­te­tään sen pe­rus­teel­la, mil­lai­nen on mo­nen te­ki­jän vai­ku­tuk­ses­ta muo­dos­tu­va se­pel­val­ti­mo­tau­ti­ris­ki.

”Ryh­dyn­kö toi­miin ja kor­jaan jo­tain ve­ri­ar­voa, et­tä eläi­sin pi­tem­pään en­kä sai­ras­tui­si 20–30 vuo­den pääs­tä? Ris­kit ovat lii­an kau­ka­na ol­lak­seen pe­lot­ta­via tai to­del­li­sia. Sik­si moni kiel­tää ne”, Ko­va­nen sa­noo.

Dys­li­pi­de­mi­at tar­koit­ta­vat ve­ren poik­ke­a­via ras­va-ar­vo­ja: see­ru­min ko­ko­nais­ko­les­te­ro­li­pi­toi­suus, LDL-ko­les­te­ro­li­pi­toi­suus tai trig­ly­se­ri­di­pi­toi­suus on suu­ren­tu­nut tai HDL-ko­les­te­ro­li­pi­toi­suus on pie­ni.

Kor­jaus läh­tee ai­na ruo­ka­va­li­os­ta

Elä­män­ta­pa­hoi­to poh­jau­tuu ruo­ka­va­li­oon, riit­tä­vään lii­kun­taan ja tu­pa­koi­mat­to­muu­teen. Ta­voit­tee­na on nor­maa­li pai­no ja vyö­tä­rö­nym­pä­rys, nor­maa­li ve­ren­pai­ne, nor­maa­lit ve­ren so­ke­ri­ar­vot ja suo­si­tus­ten mu­kai­set ve­ren ras­va-ar­vot.

”Ko­re­og­ra­fia on sel­vä: ai­na läh­de­tään en­sin liik­keel­le ruo­ka­va­li­os­ta, sit­ten ote­taan avuk­si kas­vis­ta­no­le­ja tai kas­vis­te­ro­le­ja si­säl­tä­vät ter­veys­vai­kut­tei­set elin­tar­vik­keet, ku­ten Be­ne­col tai Be­cel pro.ac­tiv, ja sit­ten vas­ta lää­ke. Ko­les­te­ro­lia alen­ta­van ruo­ka­va­li­on eh­do­ton yk­kös­sään­tö on se, et­tä ko­vien eläin­ras­vo­jen mää­rää tu­lee vä­hen­tää”, Pet­ri Ko­va­nen pai­not­taa.

Jos­kus elä­män­ta­pa­hoi­to ei rii­tä tai on­nis­tu tai pe­ri­mä on sel­lai­nen, et­tä ko­les­te­ro­li­ta­son ”ter­mos­taat­ti” on aset­ta­nut ta­son lii­an kor­ke­al­le ja mak­sa tuot­taa ko­les­te­ro­lia lii­kaa tai ko­les­te­ro­lia imey­tyy lii­an te­hok­kaas­ti. Sil­loin dys­li­pi­de­mi­oi­hin eli ve­ren poik­ke­a­viin ras­va-ar­voi­hin tar­vi­taan lää­ke­hoi­toa.

Ih­mi­set re­a­goi­vat ra­vin­non ko­les­te­ro­liin eri ta­val­la. Toi­sil­la sii­tä imey­tyy 80 pro­sent­tia, joil­la­kin vain 25 pro­sent­tia.

”Kun mak­sa saa ko­les­te­ro­lia tai ko­vis­ta ras­vois­ta tu­le­via tyy­dy­tet­ty­jä ras­va­hap­po­ja suo­les­ta, mak­sa­so­lut vä­hen­tä­vät LDLko­les­te­ro­li­hiuk­kas­ten pyy­dys­tä­mis­tä ve­res­tä ei­vät­kä hiuk­ka­set pää­se jat­ka­maan mat­kaan­sa pois eli­mis­tös­tä. LDL-ko­les­te­ro­lin taso ve­res­sä nou­see ja sitä al­kaa ker­tyä val­ti­moi­den sei­nä­miin. Se on juu­ri se on­gel­ma: se­pel­val­ti­mot al­ka­vat tuk­keu­tua”, Pet­ri Ko­va­nen sa­noo.

Sta­tii­ne­ja syö­dään tur­haan ja lii­an vä­hän

Oi­val­lus, et­tä LDL-pyy­dys­ten mää­rää mak­san pin­nal­la voi­daan li­sä­tä es­tä­mäl­lä mak­san  ko­les­te­ro­li­syn­tee­siä, oli ai­ka­naan suu­ri tie­teel­li­nen lä­pi­mur­to. Sta­tii­ni­lääk­keet tu­li­vat käyt­töön 30 vuot­ta sit­ten, ei­kä sen jäl­keen ole kek­sit­ty uut­ta, mer­kit­tä­vää ”ras­va­lää­ket­tä”. Lää­ke­hoi­toa vaa­ti­vis­ta dys­li­pi­de­mi­ois­ta 98 pro­sent­tia hoi­de­taan sta­tii­neil­la.

Vaih­to­eh­to sta­tii­nil­le on et­se­ti­mi­bi, joka vä­hen­tää ko­les­te­ro­lin imey­ty­mis­tä suo­les­ta, mut­ta se ei ole yh­tä te­ho­kas kuin sta­tii­nit se­pel­val­ti­mo­tau­ti­ta­paus­ten eh­käi­sys­sä.

Li­has­vai­vat ovat sta­tii­nien ylei­sin var­jo­puo­li. Ko­va­nen ar­vi­oi, et­tä joka kym­me­nes käyt­tä­jä saa sta­tii­neis­ta li­has­ki­pu­ja.

Noin 700 000 suo­ma­lais­ta käyt­tää sta­tii­ne­ja. Jou­kos­sa on pal­jon nii­tä, jot­ka syö­vät lää­ket­tä tur­haan. Jos ko­ko­nais­ko­les­te­ro­li on 5,2, sitä ei tar­vit­se las­kea lääk­keel­lä lu­ke­maan 4,9. ”Sit­ten on pal­jon po­ti­lai­ta, jot­ka ei­vät saa sta­tii­nia lain­kaan tai an­nos on lii­an pie­ni. Pa­hin­ta on, jos sta­tii­ni­hoi­don lo­pet­taa po­ti­las, jol­la on jo ol­lut sy­dä­nin­fark­ti, ai­voin­fark­ti tai jol­la on di­a­be­tes. Lää­ke­hoi­to pi­täi­si koh­den­taa pa­rem­min”, Ko­va­nen to­te­aa.

3 x ko­les­te­ro­li­ar­vot + lää­kä­rei­den ar­vi­ot

Pe­ri­mä, ruo­ka­va­lio, ikä ja su­ku­puo­li vai­kut­ta­vat sii­hen, mil­lai­set ve­ren ras­va-ar­vot ovat. La­bo­ra­to­ri­o­tu­lok­sia pi­tää tul­ki­ta yk­si­löl­li­ses­ti. Yli vii­den ko­ko­nais­ko­les­te­ro­li ei vält­tä­mät­tä ole vaa­ran merk­ki.

Nai­nen, 45ko­ko­nais­ko­les­te­ro­li: 6,8LDL-ko­les­te­ro­li: 4,03HDL-ko­les­te­ro­li: 2,32trig­ly­se­ri­dit: 0,93

Ko­va­sen kom­ment­ti: ”On­pa ko­ko­nais­ko­les­te­ro­li rei­lus­ti ko­hol­la, ja LDL on lii­an kor­kea. Myös HDL on tosi kor­kea – nai­sil­la täl­lai­sia lu­ke­mia nä­kee, mie­hil­lä ei kos­kaan. Yleen­sä kor­kea HDLar­vo on vah­vas­ti pe­rin­nöl­li­nen, ja täl­lai­sen su­vun nai­sil­la ei yleen­sä ole sy­dän­tau­tia. Trig­ly­se­ri­di-ar­vo on eri­no­mai­nen. Olen lä­hes var­ma, et­tä tämä nai­nen ei ole li­ha­va. Riit­tää­kö 2,3 suo­jaa­maan ne­lo­sen pa­hoil­ta vai­ku­tuk­sil­ta, kun hyvä ja paha tais­te­le­vat? En ot­tai­si ris­kiä, vaan ha­lu­ai­sin alen­taa LDL-ko­les­te­ro­lia; jo 3 oli­si ok. Jos ruo­ka­va­li­ol­la ei pääs­tä täy­sin ta­voit­tee­seen, en ah­dis­tui­si.Tus­kin­pa aloit­tai­sin sta­tii­ni­hoi­toa.”

Hoi­ta­van lää­kä­rin ar­vio: ”Ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sis­sa ja pai­nos­sa ei ole huo­mau­tet­ta­vaa. Hyvä ko­les­te­ro­li kom­pen­soi huo­non. Unoh­da koko asia ja jat­ka sa­maan mal­liin.”

Nai­nen, 57ko­ko­nais­ko­les­te­ro­li: 4,3LDL-ko­les­te­ro­li: 2,6HDL-ko­les­te­ro­li: 1,35trig­ly­se­ri­dit: 0,67

Ko­va­sen kom­ment­ti:”Ko­ko­nais­ko­les­te­ro­li 4,3 on lois­ta­va ar­vo. LDL ja trig­ly­se­ri­dit ovat eri­no­mai­set. HDL 1,35 vas­taa eu­roop­pa­lais­ta kes­ki­ar­voa. Nai­sel­la HDL voi­si ol­la kor­ke­am­pi, mut­ta kun kat­so­taan koko pa­ket­tia, se­kin on ai­van so­pi­va. Jos ve­ren ras­va-ar­vot py­sy­vät näis­sä lu­ke­mis­sa, tämä on to­del­la hyvä tu­los.”

Hoi­ta­van lää­kä­rin ar­vio: ”Eri­no­mai­set lu­ke­mat. Täs­sä nä­kyy, et­tä syöt ter­veel­li­ses­ti. Nyt, kun vaih­de­vuo­sien hor­mo­ni­kor­vaus­hoi­to päät­tyy ja est­ro­gee­nin an­ta­ma suo­ja lop­puu, ve­ren ras­va-ar­vo­ja kan­nat­taa seu­ra­ta tii­viim­min.”

mies, 64ko­ko­nais­ko­les­te­ro­li: 5,6LDL-ko­les­te­ro­li: 3,4HDL-ko­les­te­ro­li: 1,31trig­ly­se­ri­dit: 1,96

Ko­va­sen kom­ment­ti: ”Täs­sä ta­pauk­ses­sa ha­lu­ai­sin li­sää tie­to­ja. Huol­ta he­rät­tää se, mis­tä ko­ko­nais­ko­les­te­ro­li 5,6 koos­tuu. HDL 1,31 on mie­hel­le var­sin tyy­dyt­tä­vä, sen pi­täi­si­kin ol­la yli yk­si. LDL on yli hoi­to­suo­si­tuk­sen ta­voit­teen ja trig­ly­se­ri­dit ovat ylä­ra­jal­la. Mik­si? Trig­ly­se­ri­dit ovat ras­vaa, ja ko­hon­neet ar­vot an­ta­vat vii­tet­tä sii­tä, et­tä ruo­ka­va­li­os­sa on on­gel­mia tai on yli­pai­noa tai al­ko­ho­lin­käyt­töä tai me­ta­bo­li­nen oi­reyh­ty­mä. Kun trig­ly­se­ri­dit nou­se­vat, hyvä HDL las­kee. Mut­ta täs­sä HDL on vie­lä ihan koh­dal­laan. Eh­kä siel­lä taus­tal­la on joku hyvä gee­ni, joka tais­te­lee huo­no­ja elin­ta­po­ja vas­taan.”

Hoi­ta­van lää­kä­rin rat­kai­su: ”Kym­me­nen vuot­ta käy­tös­sä ol­lut lää­ke lo­vas­ta­tii­ni vaih­de­taan sim­vas­ta­tii­niin, ja an­nos on en­ti­nen, 20 mil­lig­ram­maa joka il­ta. Ko­les­te­ro­li­kont­rol­li ja so­ke­ri­ra­si­tus­tes­ti kuu­kau­den pääs­tä. Lä­hi­su­ku­lai­sil­la on di­a­be­tes­ta ja ko­les­te­ro­li­ta­so ko­ho­aa hel­pos­ti, jo­ten ruo­ka­va­li­os­sa on ol­ta­va eri­tyi­sen tark­ka. Ta­voi­te on pu­dot­taa lie­vä yli­pai­no nor­maa­li­lu­ke­miin.”

Ter­vei­den ai­kuis­ten ta­voi­te­ar­vot

◗ Ko­les­te­ro­li­ar­vot ku­vas­ta­vat yk­si­lön tai vä­es­tön sy­dän­tau­ti­ris­kiä.

◗ ”Ras­va­pa­ke­tis­sa” ve­ren see­ru­mis­ta tut­ki­taan ko­ko­nais­ko­les­te­ro­li­pi­toi­suus, HDL-ko­les­te­ro­lin ja LDL-ko­les­te­ro­lin mää­rä sekä trig­ly­se­ri­dit, jot­ka ovat va­ras­toi­tu­vaa ras­vaa.

◗ Lu­ke­mat ker­to­vat, mon­ta­ko mil­li­moo­lia ras­vaa­i­net­ta on lit­ras­sa see­ru­mia.

◗ Seu­raa­vat suo­si­tuk­set ovat ter­veil­le ai­kui­sil­le.   ko­ko­nais­ko­les­te­ro­li al­le 5   LDL-ko­les­te­ro­li al­le 3   HDL-ko­les­te­ro­li yli 1   trig­ly­se­ri­dit al­le 2

◗ Trig­ly­se­ri­dei­hin on ai­na si­tou­tu­nut ko­les­te­ro­lia, jo­ten ko­ko­nais­ko­les­te­ro­liin las­ke­taan mu­kaan puo­let trig­ly­se­ri­di­lu­ke­mas­ta. Jos LDL on 3, HDL 1 ja trig­ly­se­ri­dit 2, ko­ko­nais­ko­les­te­ro­lik­si tu­lee 3 + 1 + 1 = 5.

Uu­si te­ho­kas lää­ke lu­vas­sa

Pa­ri­kym­men­tä­tu­hat­ta suo­ma­lais­ta sai­ras­taa pe­rin­nöl­lis­tä ras­va-ai­neen­vaih­dun­nan tau­tia, fa­mi­li­aa­lis­ta hy­per­ko­les­te­ro­le­mi­aa. Heil­tä puut­tuu puo­let mak­san LDL-pyy­dyk­sis­tä, ja see­ru­mis­sa kul­kee tup­la­mää­rä LDL-hiuk­ka­sia.

Sim­vas­ta­tii­ni ke­hi­tet­tiin alun pe­rin juu­ri tä­män tau­din hoi­toon. Nyt on löy­ty­nyt mak­san val­mis­ta­ma PCSK9-ni­mi­nen mo­le­kyy­li, joka vä­hen­tää mak­san pin­nal­la ole­vaa LDL-pyy­dys­ten mää­rää ly­hen­tä­mäl­lä nii­den eli­nai­kaa.

”LDL-pyy­dys­tä­jät ovat kuin ra­vin­to­lan si­sään­heit­tä­jät. Nor­maa­lis­ti yk­si pyy­dys­tä­jä jak­saa heit­tää sata ohi kul­ke­van ve­ren LDL-hiuk­kas­ta mak­sa­so­luun, jon­ka jäl­keen PCSK9 nap­paa sen pois pe­lis­tä”, Pet­ri Ko­va­nen ku­vaa.

On jo ke­hi­tet­ty vas­ta-ai­ne, joka es­tää PCSK9:n toi­min­nan. Par­hail­laan lää­key­ri­tyk­set kil­pai­le­vat, mikä eh­tii en­sim­mäi­se­nä saa­da mark­ki­noil­le täl­lai­sen PCSK9-es­tä­jän. Sen avul­la LDL-pyy­dys­tä­jät voi­vat jat­kaa työ­tään, jol­loin ve­ren LDL-ko­les­te­ro­lin pi­toi­suus pie­ne­nee.

Uu­si lää­ke ei ole suun kaut­ta otet­ta­va kan­san­lää­ke, vaan ihon al­le pis­tet­tä­vä val­mis­te, joka aut­taa eri­tyi­ses­ti fa­mi­li­aa­lis­ta hy­per­ko­les­te­ro­le­mi­aa sai­ras­ta­via, joi­den LDL-ko­les­te­ro­li­ta­so on voi­mak­kaas­ti ko­hol­la syn­ty­mäs­tä läh­tien.

”Yh­dis­tä­mäl­lä pie­ni an­nos sta­tii­nia ja tämä uu­si lää­ke saa­daan erit­täin suu­ri teho il­man hait­ta­vai­ku­tuk­sia. Eh­kä­pä PCSK9-es­tä­jäs­tä tu­lee vie­lä lää­ke laa­jem­paan­kin käyt­töön po­ti­lail­le, jot­ka ei­vät voi käyt­tää sta­tii­nia li­has­hait­to­jen vuok­si.”

Eri­tyi­ses­ti täs­tä hyö­tyi­si­vät sy­dä­nin­fark­ti­po­ti­laat, jot­ka tar­vit­se­vat suu­ria sta­tii­ni­an­nok­sia.

Sta­tii­neil­la ja di­a­be­tek­sel­la on yh­teys

Sta­tii­nit voi­vat nos­taa ve­ren­so­ke­ri­ar­vo­ja eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos so­ke­rit ovat jo val­miik­si ko­hol­la ja me­ta­bo­li­nen oi­reyh­ty­mä on pääs­syt ke­hit­ty­mään. Näin ko­les­te­ro­li­lää­ki­tys voi no­peut­taa di­a­be­tek­sen puh­ke­a­mis­ta niil­le, jot­ka ovat jo mat­kal­la koh­ti sai­ras­tu­mis­ta.

”Toi­saal­ta sta­tii­ni­lää­ki­tyk­ses­tä hyö­ty­vät juu­ri ne, joil­la on me­ta­bo­li­nen oi­reyh­ty­mä, kos­ka heil­lä on dys­li­pi­de­mi­an vai­kein muo­to eli kaik­ki pie­les­sä: suu­ren­tu­nut LDL-ko­les­te­ro­lin pi­toi­suus, pie­nen­ty­nyt HDL-ko­les­te­ro­lin pi­toi­suus ja suu­ren­tu­nut trig­ly­se­ri­dien pi­toi­suus. Tämä on seu­raus­ta yli­pai­noon liit­ty­väs­tä in­su­lii­nin vai­ku­tuk­sen heik­ke­ne­mi­ses­tä”, Pet­ri Ko­va­nen ker­too.Sta­tii­nin jät­tä­mi­nen pois ai­heut­tai­si enem­män hait­taa kuin hyö­tyä.

Sta­tii­nit ei­vät li­sää di­a­be­tes­ris­kiä ta­val­li­ses­sa ti­lan­tees­sa, jos­sa vain LDL on ko­hol­la, ei­vät­kä myös­kään  ai­neen­vaih­dun­nal­li­ses­ti ter­veil­lä yli­pai­noi­sil­la, joil­la in­su­lii­ni toi­mii hy­vin ei­kä me­ta­bo­lis­ta oi­reyh­ty­mää ole ke­hit­ty­nyt.

LÄH­TEET:KO­LES­TE­RO­LI. TOIM. MAR­JAT­TA KAR­VI­NEN. KUS­TAN­NUS OY DUO­DE­CIM 2002.PET­RI KO­VA­NEN, TIMO STRAND­BERG, MAA­RIT HUO­VI­NEN: TO­TUUS KO­LES­TE­RO­LIS­TA. WSOY 2011.VOI­MAK­KAAM­MIL­LA STA­TII­NEIL­LA SUU­REM­PI YH­TEYS DI­A­BE­TES­RIS­KIIN KUIN MIE­DOM­MIL­LA. TOIM. UL­LA TOIK­KA­NEN. LÄÄ­KÄ­RI­LEH­DEN VERK­KO­SI­VUT 31.5.2013.MO­NET STA­TII­NIT AL­TIS­TA­VAT DI­A­BE­TEK­SEL­LE. UU­TIS­PAL­VE­LU DUO­DE­CIM 23.10.2013.MAT­TI J. TIK­KA­NEN, HE­LE­NA GYL­LING, MAR­KUS JUO­NA­LA, PET­RI T. KO­VA­NEN: RA­VIN­TO JA KO­LES­TE­RO­LI. SUO­MEN LÄÄ­KÄ­RI­LEH­TI 47/2013.DYS­LI­PI­DE­MI­AT. KÄY­PÄ HOI­TO­SUO­SI­TUS 8.4.2013.

Ir­ma Heis­ka­nen-Haa­ra­la Teks­ti / 123rf Ku­vat

Oma Ai­ka 2/2014