Carrer d´Illa de la Cuba on yksi Sitgesin kauneimmista ja kuuluisimmista. Kuva Ville Palonen.

Sit­ges il­lan­suus­sa. Pe­lar­go­nit heh­ku­vat vie­lä ruu­kuis­saan ta­ko­rau­ta­ko­ris­tei­den ta­ka­na. Vi­ti­val­kois­ta sei­nää ko­ris­taa us­kon­nol­li­nen maa­laus. Ko­me­an hu­vi­lan pi­hal­la huo­ju­vat pal­mut.

Kul­jem­me Car­rer d´Il­la de Cu­baa, yh­tä Sit­ge­sin kuu­lui­sim­mis­ta.

Es­pan­ja pa­kot­ti sit­ge­si­läi­siä lii­ke­mie­hiä muut­ta­maan siir­to­maa­han­sa Kuu­baan. Vau­ras­tut­tu­aan he ra­ken­si­vat ta­lot, jois­sa nyt asu­taan, pi­de­tään ho­tel­le­ja ja ra­vin­to­loi­ta.

Hu­vi­loi­den puu­tar­hat ava­taan ke­säl­lä kai­kil­le, kos­ka pal­mu­jen kat­vees­sa on vii­le­äm­pää kuin ka­duil­la.

Ka­pei­ta ka­tu­ja Sit­ge­sis­sä riit­tää

Sitgesin vanhan keskustan kadut laskeutuvat kohti meren rantaa.

Va­el­lam­me ka­pei­ta ka­tu­ja, joi­ta tun­tuu riit­tä­vän lop­pu­mat­to­miin. Toi­nen tois­taan vieh­kom­pi­na ne put­kah­ta­vat esil­le kul­mien ta­kaa.

Iha­naa on nyt­kin, mut­ta voi, mi­ten mie­lel­lä­ni oli­sin tääl­lä sun­nun­tai­na 29.5. Sil­loin ka­dut peit­ty­vät elä­vien kuk­kien mat­toon, 64. ker­ran, sa­toi tai pais­toi.

Sitgesin vanhankaupungin kaduilla vietetään kukkajuhlaa 29.5. Kuva Sitgesin kaupungin matkailutoimisto.

Ka­pe­at ka­dut las­keu­tu­vat kes­kus­tan ran­taan, yh­del­le alu­een 17:stä. Ran­nal­la aal­to­surf­fa­rit näyt­tä­vät mär­kä­pu­vuis­saan me­re­ne­lä­vil­tä. Toi­saal­la lai­nei­siin juok­se­vat lap­set.

Sit­ges hyö­tyy su­vait­se­vai­suu­des­ta

Sitgesissä merenranta on eläväinen ja kaunis. Uimarannat ovat pieniä, kukkuloiden reunustamia poukamia.

– Näet kyl­lä, on­ko ky­sy­mys lap­si­per­hei­den, koi­ra- vai sa­teen­kaa­ri-ih­mis­ten ran­nas­ta, op­paam­me nau­rah­taa.

Tä­nään en huo­maa ga­y­ran­taa. Ai­van kau­pun­gin kes­kus­tas­sa ran­nal­le va­el­taa nyt lap­si­per­hei­tä. Nuo­ret pe­laa­vat jal­ka­pal­loa hie­kal­la.

Kui­ten­kin juu­ri ga­y­tu­ris­mis­ta Sit­ges on kuu­lui­sa. Op­paam­me ker­too, et­tä se on hyvä asia; tän­ne tu­le­vil­la mat­kai­li­joil­la on va­raa asua, syö­dä ja hu­vi­tel­la hy­vin.

Ga­y­tu­ris­mi al­koi ran­tau­tua tän­ne1940-50-lu­vuil­la. Sit­ge­sin ava­ra­kat­sei­nen il­ma­pii­ri hou­kut­te­li  mat­ka­lai­sia mm. Bri­tan­ni­as­ta ja Rans­kas­ta.

– Su­vait­se­vai­suus on meil­le tär­ke­ää. Kaik­ki ovat ter­ve­tul­lei­ta tän­ne, ker­too meil­le kau­pun­gin mark­ki­noin­nis­sa työs­ken­te­le­vä Gem­ma Bel­mon­te.

Ka­ta­lo­ni­a­lais­ta mie­len­laa­tua ku­vaa myös, et­tä Sit­ge­sis­sä on Syn­ti­ka­tu, Car­rer del Pe­cat. Siel­lä ovat par­haat baa­rit ja  ko­vin meno.

Yö­e­lä­män kes­kuk­sen oi­ke­aa ni­meä – Car­rer 1er de Maig – ei kuu­lem­ma tar­vit­se edes tie­tää. Sen tun­te­vat kaik­ki.

Aivan Sitgesin keskustasta löytyy yksi uimaranta. Keväisenä päivänä siellä oli nuoria ja lapsiperheitä. Kuva Ville Palonen.

Pe­rus­tie­to­ja Sit­ge­sin mat­kai­lus­ta:

http://www.sit­ge­sy­el­low.com,

http://www.sit­ges.cat/