Artikkeli

Kuntoutus pelastaa työkyvyttömyydeltä

Pitkä sairausloma johti ennen lähes automaattisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Nyt avuksi tulee kuntoutus, ja kaikki osapuolet hyötyvät. Lue Pekka Silvennoisen, 57 ja Tiina Hartikaisen, 49, onnistuneesta paluusta työelämään.

Am­ma­til­li­sen kun­tou­tuk­sen his­to­ria al­kaa pa­rin­kym­me­nen vuo­den ta­kaa, kun pää­tet­tiin erot­taa toi­sis­taan työs­sä­käy­vien ja työ­e­lä­män ul­ko­puo­lel­la ole­vien kun­tou­tus. Jäl­kim­mäi­nen jäi Ke­lan vas­tuul­le, mut­ta työn­te­ki­jöi­den kun­tou­tus tuli elä­ke­lai­tos­ten teh­tä­väk­si.

”Sii­tä läh­tien tämä on men­nyt eteen­päin kuin juna, il­man iso­ja hyp­päyk­siä”, ku­vaa Var­man yli­lää­käri Juk­ka Ki­ve­käs.

Kun 1990-lu­vun alus­sa kun­tou­tu­jia oli vuo­sit­tain va­jaa 1 000, vuon­na 2013 kun­tou­tu­jien jouk­ko oli kas­va­nut jo yli 13 000 hen­keen. Suu­rin osa kun­tou­tusp­ro­ses­seis­ta käyn­nis­tyy suo­raan sai­raus­lo­mal­ta, mut­ta jouk­koon mah­tuu myös työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­tä ta­kai­sin töi­hin pa­laa­via.

Kun­tou­tuk­sen on­nis­tu­misp­ro­sent­ti on hyvä: kes­ki­mää­rin kak­si kol­mes­ta kun­tou­tu­jas­ta pää­see ta­kai­sin työ­e­lä­mään ja enem­mis­tö heis­tä myös py­syy työs­sä vuo­sia. Suu­rin kun­tou­tu­ja­ryh­mä, tuki- ja lii­kun­ta­e­lin­ten sai­rauk­sis­ta kär­si­vät, on­nis­tuu työ­hön pa­luus­sa vie­lä pa­rem­min kuin seu­raa­vak­si suu­rin, mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jat.

Tyy­pil­li­sin kun­tou­tus­ti­lan­ne on työ­ko­kei­lu omas­sa työs­sä pit­käl­tä sai­raus­lo­mal­ta pa­la­tes­sa.

”Aloi­te­taan ke­vy­em­min, ei ase­te­ta ko­via ta­voit­tei­ta, vaan ote­taan huo­mi­oon ih­mi­sen omat voi­ma­va­rat”, Ki­ve­käs ku­vaa.

Ju­an­kos­ke­lai­nen Tii­na Har­ti­kai­nen, 49, ko­kei­li työ­hön pa­luu­ta ke­vääl­lä 2014 muu­ta­man kuu­kau­den sai­raus­lo­man jäl­keen. Kol­men vii­kon ko­kei­lu osoit­ti kui­ten­kin, et­tä ke­ven­net­ty­kään työ Val­me­tin työ­maa­ruo­ka­lan emän­tä­nä ei on­nis­tu­nut.

”Lii­an ai­kai­sin läh­din. It­sel­lä­ni oli hir­veä työ­ha­lu ja lää­kä­ri top­puut­te­li”, sa­noo sel­kä­vai­vois­ta kär­si­nyt Har­ti­kai­nen. Hä­nen di­ag­noo­sin­sa oli laa­ja-alai­nen vä­li­le­vyn pul­lis­tu­ma ja ni­ka­mien liik­ku­vuus.

Toi­nen työ­ko­kei­lu ke­säl­lä 2014 on­nis­tui pa­rem­min. Kol­men kuu­kau­den ko­kei­lun jäl­keen Har­ti­kai­nen te­kee töi­tä mel­kein ku­ten en­nen­kin.

”Pa­luu pik­ku­hil­jaa oli hyvä rat­kai­su. Eh­ti ope­tel­la työ­a­sen­to­ja uu­des­taan, mi­ten pys­tyy hel­pot­ta­maan nos­to­ja ja kier­to­liik­kei­tä. Olen ope­tel­lut myös työ­paik­ka­lii­kun­taa ja käy­nyt Ke­lan tu­les-kurs­sil­la (tuki- ja lii­kun­ta­e­lin­sai­rauk­sien kun­tou­tus).”

Har­ti­kai­nen myön­tää, et­tä sai­ras­ta­mi­nen oli hen­ki­ses­ti ras­kas­ta.

”Aluk­si sel­kä oli älyt­tö­män ki­peä, en pys­ty­nyt kä­ve­le­mään kuin 50–100 met­riä. Ajat­te­lin, et­tä tämä me­nee muu­ta­mas­sa vii­kos­sa ohi. Kun sel­kä ei pa­ran­tu­nut­kaan, mie­tin, tu­lee­ko mi­nus­ta enää työ­ky­kyis­tä. Päi­vät ovat pit­kiä, kun on pois­sa työ­e­lä­mäs­tä.”

Lue Myös