Aloit­teen eroon te­kee yleen­sä nai­nen. Näin on pa­ris­kun­nan ikään ja pa­ri­suh­teen kes­toon kat­so­mat­ta. Erois­ta noin kak­si kol­mes­ta ta­pah­tuu nai­sen aloit­tees­ta, sel­vi­ää Vä­es­tö­lii­ton tut­ki­musp­ro­fes­so­ri Os­mo Kon­tu­lan laa­jas­ta ky­se­ly­tut­ki­muk­ses­ta.

Vä­es­tö­lii­ton pa­ri­suh­de­kes­kuk­sen joh­ta­jal­la, pa­ri­te­ra­peut­ti Heli Vaa­ra­sel­la on il­mi­öl­le se­li­tys: nai­set ovat mie­hiä her­kem­piä ais­ti­maan pa­ri­suh­teen pa­haa oloa.

– Mie­het tun­tu­vat so­peu­tu­van ja tyy­ty­vän nai­sia hel­pom­min huo­noon­kin suh­tee­seen, hän sa­noo.

Kon­tu­lan tut­ki­muk­sen mu­kaan nai­set ni­me­ä­vät eron syik­si seu­raa­van­lai­sia asi­oi­ta: vai­keu­det sel­vit­tää eri­mie­li­syyk­siä, ar­vos­tuk­sen ja kun­ni­oi­tuk­sen puu­te, puo­li­son vai­keu­det ot­taa vas­tuu­ta te­ois­taan ja pa­ri­suh­teen hoi­ta­mat­to­muus.

Näi­den hie­man epä­mää­räi­sel­tä­kin kuu­los­ta­vien syi­den poh­jal­ta pais­taa tyy­ty­mät­tö­myys. Suh­de ei ole toi­vo­tun­lai­nen.

Muut­tu­nut puo­li­so

Eri-ikäis­ten pa­ris­kun­tien liit­to­jen ha­jo­a­mi­sen taus­tal­la on hy­vin sa­man­kal­tai­sia syi­tä, mut­ta on vii­si­kymp­pis­ten pa­rien erois­sa joi­tain eri­tyis­piir­tei­tä­kin.

Kun ta­ka­na on ai­na­kin pa­ri­kym­men­tä yh­teis­tä vuot­ta, ovat ihas­tu­mi­sen ja ra­kas­tu­mi­sen tun­teet yleen­sä kai­kon­neet jo vuo­sia sit­ten.

Ajan mit­taan­suh­de muut­tuu, sa­moin puo­li­sot. Kump­pa­ni voi ol­la hy­vin­kin eri­lai­nen kuin avi­oi­tu­mi­sen ai­kaan. Yh­tei­nen elä­mä on han­ka­laa, jos tun­tuu sil­tä, et­tä puo­li­so edus­taa eri­lais­ta ar­vo­maa­il­maa kuin it­se.

"Ra­kas­tu­mi­sen tun­teet ovat yleen­sä kai­kon­neet jo vuo­sia sit­ten."

Kuut­ta­kym­men­tä lä­hes­ty­es­sä niin nai­set kuin mie­het al­ka­vat kat­soa elä­mään­sä taak­se­päin. Moni miet­tii, mitä on saa­nut ai­kaan, mi­ten elä­mä on men­nyt.

Kat­se suun­tau­tuu myös tu­le­vaan: Oli­si­ko elä­mäl­lä vie­lä an­net­ta­vaa mi­nul­le? Ken­ties jo­tain pa­rem­paa?

Van­ha avi­o­liit­to voi al­kaa tun­tua jar­rul­ta tai taa­kal­ta, joka es­tää elä­mäs­tä sitä haa­vei­den pa­rem­paa elä­mää.

Lue myös: Teet­kö mie­hes­tä­si tyl­si­myk­sen?

Ei enää pik­ku­lap­si­per­he

Eron taus­tal­la voi ol­la myös ky­ke­ne­mät­tö­myys so­peu­tua muut­tu­nee­seen elä­män­ti­lan­tee­seen. Heli Vaa­ra­sen mu­kaan moni pa­ris­kun­ta jää ju­miin pik­ku­lap­si­per­heen ar­keen. Vii­si­kymp­pi­se­nä­kin elä­mä ryt­mit­tyy kuin pik­ku­las­ten van­hem­mil­la, vaik­ka tei­ni-ikäi­set lap­set ovat jo it­se­näis­ty­mäs­sä.

– Kun lap­set kas­va­vat, pi­täi­si it­se­kin hil­jal­leen kas­vaa ja muut­tua. Pi­täi­si vaa­lia omia toi­vei­ta ja har­ras­tuk­sia, hän opas­taa.

Eri­tyi­sen han­ka­laa pien­ten las­ten äi­din tai isän roo­lis­ta luo­pu­mi­nen on sel­lai­sil­le van­hem­mil­le, jot­ka ovat ol­leet tiu­kas­ti kiin­ni las­ten­sa elä­mäs­sä ja jät­tä­neet pa­ri­suh­teen­sa heit­teil­le.

Lue myös: Näin van­hem­pien ero ah­dis­taa ai­kui­sia lap­sia

Pul­mal­li­nen sek­si

Sek­sin puu­te­kin voi ol­la eron syy. Iän kart­tu­es­sa sek­su­aa­li­suu­teen liit­ty­vät on­gel­mat li­sään­ty­vät. Joil­le­kin mie­hil­le­tu­lee erek­tio-on­gel­mia, ja joil­la­kin nai­sil­la vaih­de­vuo­det vä­hen­tä­vät ha­luk­kuut­ta.

Jos­kus sek­si voi lop­pua tyys­tin.

– Ai­em­min sek­sin puu­tet­ta on pi­det­ty vä­hän epä­so­pi­va­na syy­nä ero­ta, mut­ta nyt on toi­sin, hän to­te­aa.

Pro­fes­so­ri täh­den­tää, et­tä sek­sin lop­pu­mi­sen ei kui­ten­kaan tar­vit­se mer­ki­tä hel­län kos­ke­tuk­sen ja lä­hei­syy­den lop­pua.

– Va­li­tet­ta­van usein näin kui­ten­kin käy.

"Sek­sin vält­te­ly on usein oi­re suh­teen pa­hoin­voin­nis­ta."

Vaa­ra­sen mu­kaan sek­sin vält­te­ly on huo­mat­ta­van usein oi­re suh­teen pa­hoin­voin­nis­ta.

– Yleen­sä sek­sis­tä ei tar­vit­se luo­pua fy­si­o­lo­gis­ten syi­den ta­kia. Erek­ti­o­vai­voi­hin ja kui­viin li­ma­kal­voi­hin on tar­jol­la hoi­to­kei­no­ja.

Lue myös: Sek­si­tön suh­de? Lue kol­me on­gel­maa ja rat­kai­sua

Ru­tii­ni myrk­kyä suh­teel­le

Hy­vän­kin elä­män sään­nön­mu­kai­suu­teen ja vä­rit­tö­myy­teen voi kyl­läs­tyä. Elä­mä sol­juu sa­man­lai­se­na päi­väs­tä ja vuo­des­ta toi­seen. Hän kan­nus­taa­kin pi­ris­tä­mään pa­ri­suh­det­ta uu­sil­la ko­ke­muk­sil­la ja elä­myk­sil­lä.

– Kun säi­lyt­tää ute­li­aan asen­teen maa­il­maa koh­taan, riit­tää ja­et­ta­vaa ja ju­tel­ta­vaa. Jos ei ole mi­tään elä­myk­siä, ei ole pu­hut­ta­vaa­kaan. Kom­mu­ni­kaa­tio vä­he­nee, ja tois­tel­laan vain sa­mo­ja asi­oi­ta, Vaa­ra­nen sa­noo.

Hän täh­den­tää, et­tä elä­myk­siä kar­tut­taak­seen ei tar­vit­se läh­teä kau­ko­mat­kal­le, vaan avoin mie­li löy­tää uut­ta ja jän­nit­tä­vää ko­ti­kul­mil­ta­kin.

Lue myös: Voi­ko kuih­tu­neen suh­teen pe­las­taa?

Ajois­sa te­ra­pi­aan

Kon­tu­lan ky­se­ly­tut­ki­muk­ses­sa noin kol­man­nes eron­neis­ta, sekä nai­sis­ta et­tä mie­his­tä, oli sitä miel­tä, et­tä eron oli­si voi­nut vält­tää.

Osa myös ka­tuu eroa.

"Jos on ol­lut pas­sii­vi­nen en­nen eroa, on sitä to­den­nä­köi­ses­ti myös sen jäl­keen."

– Jos on ol­lut pas­sii­vi­nen en­nen eroa, on sitä to­den­nä­köi­ses­ti myös sen jäl­keen. Täl­lai­nen ih­mi­nen voi odot­taa, et­tä joku jos­tain ul­ko­puo­lel­ta jär­jes­täi­si hä­nel­le mie­len­kiin­toi­sen elä­män. Ei se niin mene. Oma elä­mä pi­tää luo­da it­se, Vaa­ra­nen sa­noo.

Vaa­ra­sen mu­kaan en­nen ero­pää­tös­tä pa­ris­kun­nan kan­nat­taa kään­tää kaik­ki ki­vet. Pa­ri­te­ra­pi­aan hän roh­kai­see kaik­kia eroa har­kit­se­via.

Käy­tän­nön te­ra­pi­a­työs­sä Vaa­ra­nen on pääs­syt to­dis­ta­maan täys­kään­nök­siä. Toi­vot­to­mal­ta näyt­tä­nyt suh­de on avau­tu­nut, ja pa­ris­kun­ta on päät­tä­nyt­kin jat­kaa yh­des­sä.

Lue myös:

Mik­si läh­din pit­käs­tä lii­tos­ta?

Näin ai­kui­nen rak­kaus toi­mii

Avi­oe­ro rä­jyt­tää ra­ha­rii­dat